Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomalaiset kokevat eriarvoisuuden vähenevän - Coggle Diagram
Suomalaiset kokevat eriarvoisuuden vähenevän
Suomalaisten enemmistö arvioi, että
tuloerot ovat maassamme kansainvälisesti vertaillen pienet
, mutta
toivoo silti niukempia tuloeroja.
Niitä ei kuitenkaan koeta niin suureksi ongelmaksi aiemmin, käy ilmi EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Myöskään kansalaisten mielestä Suomi ei maailmanmitassa ole suurten tuloerojen maa. Yli puolet suomalaisista (56 %) on sitä mieltä, että tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen pienet (Kuvio 3).
Suuriksi tuloeromme arvioi vain 17 prosenttia.
Selvimmin tuloerojamme pieninä muihin maihin verrattuna pitävät
nuoret, hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat opiskelijat, yrittäjät ja akateemisesti koulutetut
Eniten tuloerojen suhteellista pienuutta epäilevät
vähän koulutetut, työttömät, eläkeläiset sekä 56–65-vuotiaat.
Yhdessäkään
väestöryhmässä enemmistö ei kuitenkaan pidä tuloerojamme kansainvälisesti vertaillen suurina.
Puolueiden äänestäjäryhmien välillä arviot tuloerojen suuruudesta eroavat odotetusti mutta eivät kärjisty erityisen voimakkaasti.
Ääripäät muodostavat kokoomuksen kannattajat (80 % pitää tuloeroja pieninä) ja vasemmistoliittoa (44 %) tai SDP:tä (48 %) äänestävät
Muiden puolueiden kannattajaryhmien mielipiteet sijoittuvat näiden välimaastoon (ks. tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt erillisessä Kuvioliitteessä).
Suomalaisten kokevat eriarvoisuuden vähentyneen yhteiskunnassamme viimeisen vuosikymmenen aikana
Suomalaisten enemmistö pitää tuloeroja edelleen liian suurina, mutta niitä ei koeta enää yhtä suurena ongelmana kuin aiemmin.
Se että niitä ei koeta ongelmaksi voi olla ongelma myös?
Suomalaisten asenteiden erikoisuus on ollut, että huolimatta kansainvälisesti vertaillen pienistä tuloeroista,
kansalaisten toiveet tulontasauksen lisäämiseksi ovat olleet meillä voimakkaampia kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.
Enemmistö arvioi tuloerot Suomessa kansainvälisesti vertaillen pieniks
i ja pitää osaamiseen perustuvia tuloeroja hyväksyttävinä.
Tulisiko näin tärkeää ongelmaa arvioida "verrattuna kansainvälisesti?"
Tuloksia tulkittaessa
on tärkeää muistaa, etteivät arviot tuloerojen koosta muihin maihin verrattuna välttämättä kerro
siitä, kuinka suurina kansalaiset pitävät kotimaisia tuloeroja, saati siitä, pidetäänkö niitä oikeansuuruisina tai oikeudenmukaisina.
Eniten suomalaiset ovat huolissaan
alueellisesta eriarvoisuudesta
, mutta toisaalta kokevat tasa-arvon toteutuvan laajasti koulutuksessa
ja terveydessä.
Myös suomalaisten käsitykset
tulonjaosta
maassamme ovat osoittautuneet jossain määrin harhaisiksi.
Suomalaiset arvioivat keskituloisten osuuden pienemmäksi ja vastaavasti pieni- ja suurituloisten osuudet suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovat.
Mites eliitti? kuinka vaikeaa naisen on johtaa suomalaista pörssiyritystä?
Huomio yhteiskunnallisessa keskustelussa on
kiinnittynyt ennen kaikkea rikkaimman promillen tulokehitykseen
, joka pitkällä aikavälillä on ollut muuta väestöä ripeämpää.
Toisaalta tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti vertaillen pienet (Kuvio 1) eivätkä ne ole kasvaneet 1990-luvun jälkeen
Eriarvoisuus on poliittisen keskustelun ydinaihe, koska
teeman ympärille nivoutuvat kaikki merkittävät poliittiset ideologiat.
Mutta kuinka paljon yhteiskunnassa esiintyviä hyvinvoinnin eroja on tarpeen tasata?
Kansainvälisesti tuloerokeskustelu on saanut uuden sysäyksen muun muassa
Thomas Pikettyn
globaalia eriarvoisuutta ja kapitalismia käsittelevästä teoksesta Pääoma 2000-luvulla.
Suomessa keskustelu on saanut viime aikoina vauhtia muun muassa Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan suomalaisia rikkaita kuvaavan
Suurituloiset-kirjan
ja Kalevi Sorsa Säätiön
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2020 -raportin
myötä.