Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

5 Vaalit ja vallankäyttö, Valtioneuvosto/ hallitus, mm. Suomen pankin…

- - - - Lisäksi voidaan järjestää kansanäänestys eli yleinen äänestys, jossa kaikki vaalien äänioikeutetut kansalaiset voivat kertoa kantansa.
        
        Kansanäänestykset voivat olla sitovia tai neuvoa antavia. Suomessa järjestettiin syksyllä 1994 neuvoa antava kansanäänestys Euroopan unionin jäsenyydestä sekä aikaisemmin vuonna 1931 neuvoa antava kansanäänestys alkoholin kieltolain kumoamisesta.
    - - Yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella on Suomessa pitkä historia, sillä ensimmäiset nykymuotoiset eduskuntavaalit järjestettiin jo vuonna 1907, jolloin myös naiset saivat äänioikeuden.
        
        Myös kansalaisten tuloja koskevat äänestysrajoitteet poistettiin. Suomi oli asiassa edelläkävijä, sillä esimerkiksi Ruotsissa äänioikeutta laajennettiin vasta vuonna 1919 ja Englannissa vuonna 1929.
      - Suomessa on totuttu siihen, että äänestäminen on pikemmin oikeus kuin velvollisuus.
        
        Maailmassa on kuitenkin muutamia kymmeniä maita, joissa äänestäminen on pakollista ja velvollisuuden rikkomuksesta voi seurata rangaistus, kuten sakkoja tai yhdyskuntapalvelua.
        
        Yhtäältä äänestyspakko voidaan nähdä kansalaisvelvollisuutena ja keinona taata valittujen päättäjien oikeutus kansan silmissä.
        
        Toisaalta pakko ei itsessään takaa valistuneita äänestyspäätöksiä vaan voi pikemminkin lisätä vitsiehdokkaiden kannatusta.
        
        Lisäksi äänestysvelvollisuuden voidaan nähdä rikkovan sananvapauteen kuuluvaa oikeutta olla kertomatta omaa kantaansa, ellei vaaleissa voi äänestää tyhjää.
        
        Äänestysvelvollisuus on voimassa jossain muodossa mm. useissa Etelä-Amerikan maissa sekä Belgiassa, mutta äänestämättä jättämisestä koituvat seuraukset vaihtelevat maittain.
        
        Suomessa äänioikeutta ei ole rajoitettu esimerkiksi sukupuolen tai varallisuuden perusteella.
        
        Pääsääntönä on, että henkilö on täysivaltainen, eli hän voi itsenäisesti toteuttaa oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan.
        
        Äänestää voi ennakkoon noin viikkoa ennen vaalipäivää tai määrättynä vaalipäivänä, joka on yleensä sunnuntai.
        
        Äänioikeus on 18 vuotta täyttäneellä täysivaltaisella henkilöllä. Ehdolle asettumisen säännöt vaihtelevat vaaleittain.
        
        5.3 Puolueet Suomessa
        
        Puolueet ovat kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat politiikassa. Puoluetoiminta rakentuu moniarvoisuuden pohjalle, eli toiminnassa sallitaan erilaiset poliittiset ajattelu- ja toimintatavat.
        
        . Puolueiden kautta poliittinen toiminta tuo yhteen valtion toiminnan ohjaamisen ja tukemisen sekä kansalaistoiminnan.
        
        Tosin puolueiden vahva yhteys viralliseen valtakoneistoon korostaa pikemmin poliittisen toiminnan luonnetta valtiollisten asioiden hoitamisena ja "politikointina" kuin alleviivaa puolueiden siteitä epäviralliseen kansalaistoimintaan.
        
        Puolueeksi voi rekisteröityä mikä tahansa yhdistys. Puolueet rekisteröityvät puoluerekisteriin.
        
        Rekisteröitymisen vaatimuksena on hyväksytty puolueohjelma ja vähintään 5000 kannattajaa.
        
        Eduskuntapuolueiksi kutsutaan puolueita, joilla on vähintään yksi kansanedustaja eduskunnassa.
        
        1 more item...
- - - - Hallitustunnustelija ilmoittaa, minkä ryhmien kanssa aloitetaan hallitusneuvottelut
        
        Hallitusneuvottelussa päätetään toiminnan suuntaviivoista
        
        Tasavallan presidentti ilmoittaa eduskunnalle, kuka on pääministerehdokas
        
        Eduskunta äänestää pääministerist (yli 50% kannatus tarvitaan).
        
        Presidentti myöntää eron vanhalle hallitukselle ja nimittää uuden pääministerin sekä muut ministerit
        
        Uusi hallitus esittelee hallitusohjelman eduskunnalle, ja eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta.