Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

4 Valta ja vaikuttaminen, Hallinnon tasot:, TUOMIOVALTA = TUOMIOISTUIMET,…

- - - - Vanhemmilla on valta päättää lastensa puolesta tiettyjä asioita, kunnes 18 vuotta täytettyään lapset saavat muodollisen oikeuden hoitaa itse asioitaan. Jokainen meistä käyttää valtaa suhteessa johonkin.
  - - - Demokratiassa päätökset perustuvat enemmistön mielipiteeseen ja tyypillisesti kyse on kompromissista.
        
        Lopputuloksena voi olla päätös, joka ei tyydytä ketään täysin mutta liippaa usein läheltä kuuluisaa kultaista keskitietä.
    - - Suora demokratia oli käytössä esimerkiksi antiikin Kreikan kaupunkivaltioissa (polis), missä asiat ratkaistiin yleiskokouksessa "yksi mies, yksi ääni" -periaatteella
        
        Käytännössä myös antiikin ajan suora demokratia rajasi suuren joukon yhteisön jäseniä päätöksenteon ulkopuolelle, mutta päätöksenteossa ei ollut mukana välikäsiä.
        
        Välillinen eli edustuksellinen demokratia taas nojaa kansan valitsemien edustajien päätöksentekoon, mikä on moderneissa yhteiskunnissa lähes välttämätöntä.
        
        Kaikilla kansalaisilla ei yksinkertaisesti olisi mahdollisuutta käydä yhdessä mittavia keskusteluja ennen päätöksentekoa tai perehtyä kaikkiin yhteiskunnan asioihin riittävän perusteellisesti.
      - Demokratiaan liittyy läheisesti politiikka. Aristoteleen määritelmä termille on peräisin hänen Politiikka-teoksestaan (300-luku eaa.), ja se kumpusi sanasta "polis".
        
        Politiikka oli poliksen eli yhteisten asioiden hoitamista.
        
        Antiikin mallissa todelliset päätöksentekijät olivat yhteiskunnan hyväosaisia ja vauraita, joten talouteen ja hyvinvoinnin jakautumiseen liittyvät erimielisyydet eivät tulleet esiin.
        
        Nykyään laaja puoluekenttä ja erilaiset intressit eivät enää mahdollista kovin yksipuolisia ratkaisuja, vaan usein päädytään kompromissiin.
        
        Vaikuttamiseen voidaan käyttää myös ulkoparlamentaarisia keinoja, esimerkiksi eduskunnan ja hallituksen painostamista lobbaamalla omaa asiaansa.
        
        Tärkeä osa omien intressien ajamista onkin niiden nostaminen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sen nostattama vuoropuhelu.
        
        Demokratia edustajien kautta ja siten suoran vaikuttamisen puuttuminen voivat kuitenkin vieraannuttaa kansaa politiikasta.
        
        Taloudellinen näköalattomuus ja huonot ajat lisäävät perinteisesti epäluottamusta politiikkaa kohtaan sekä politiikasta vieraantuneiden määrää.
        
        Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselyissä on jo usean vuosikymmenen ajan tiedusteltu suomalaisten asenteita demokratian takaamista vaikutusmahdollisuuksista.
        
        Keskimäärin noin puolet vastaajista epäili demokratian takaamia mahdollisuuksia vaikuttaa, mikä on yllättävän korkea luku, kun otetaan huomioon, että politiikasta kiinnostuneiden suomalaisten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen vuosikymmenen aikana.
        
        Oheisessa kuviossa nousevat esiin erityisesti 1990-luvun laman jälkeisten vuosien asenteet.
        
        Tunne vaikutusmahdollisuuksien puutteesta liittyy myös kysymykseen vallan todellisista käyttäjistä yhteiskunnassa.
        
        Yhteiskunnan eliitti -nimityksellä viitataan rajattuun joukkoon yksilöitä, jotka nauttivat etuoikeutetusta asemasta ja joilla on poikkeuksellisen paljon valtaa esimerkiksi talouden, politiikan, median tai kulttuurin saralla.
        
        1 more item...
        
        Muita valtiomuotoja
        
        1 more item...