Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Millaisia positiivisia ja negatiivisia yhteiskunnallisia vaikutuksia…

- - - - Muita väestörakenteeseen vaikuttavia seikkoja ovat hyvä elintaso sekä parantunut terveydenhoito, jotka nostavat elinikää.
      - 2010 ja 2020 välillä suhde nousee 50 per 100 asukasta jo 60 per 100 asukasta
      - Huomattavan jyrkkää kasvua 2010-luvulla
  - - - Suomi on yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa ollut pitkään muuhun Eurooppaan verrattuna syntyvyyden kärkimaita, mutta tilanne on muuttumassa.
      - Suomessa nainen synnytti vuoden 2015 lukujen mukaan keskimäärin 1,65 lasta, mutta vuoteen 2019 mennessä luku oli laskenut 1,35 lapseen naista kohti.
      - Väestöön liittyviä muutoksia ja väestörakennetutkimusta kutsutaan demografiaksi. Useat seikat vaikuttavat Suomen väestörakenteeseen. Yksi keskeisimmistä on syntyvyys.
      - Naisten koulutustaso on noussut, ja täten myös kouluttautumisen kesto on pidentynyt.
      - Toisaalta työelämän epävarmuus ja pätkätyöt ovat myös lisääntyneet, joten perheen perustamista ja sen tuomaa taloudellista vastuuta lykätään.
      - suurin lasku on tapahtunut 1970 - 1980 --- lasku jatkunut 1995 eteenpäin suhteellisen tasaisena - mutta laskusuunta jatkuu -
        
        Vaikka 1990-luvun puolivälin jälkeen tapahtuikin käänne parempaan, muutos on ollut hidas eikä edellisen vuosikymmenen lopun tasoa ole vieläkään saavutettu.
  - - - Väestöennusteen mukaan työikäisten määrä vähenee Suomessa lähivuosikymmeninä. Sodan jälkeen syntyneistä suurista ikäluokista jo suurin osa on eläkkeellä
      - Tällä hetkellä työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat näitä pienempiä.
      - Väistämättä näyttää siis siltä, että tulevaisuudessa huoltosuhde heikkenee. Eri maakuntien ja kuntien välillä on kuitenkin huoltosuhteessa suuria eroja eivätkä erot näytä juuri kaventuvan seuraavina vuosikymmeninä.
      - Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään.
      - Vuoden 2005 eläkeuudistuksen tavoitteena on ollut työurien pidentäminen myöhentämällä eläkkeelle siirtymistä. Siihen on kannustettu ylimääräisellä eläkekertymällä 63 ikävuoden jälkeen.
      - Vuonna 1987 lapsia ja vanhuksia oli 50 sataa työikäistä kohden, vuoteen 2011 mennessä huoltosuhde oli noussut 53:een. Tämä merkitsee sitä, että lapsia ja vanhuksia on noin kolmannes koko väestöstä.
      - tenkin vanhusväestön määrän huomattava kasvu nostaa väestöllistä huoltosuhdetta tulevaisuudessa.
      - 980-luvulla Suomessa elettiin taloudellista nousukautta, ja vuosikymmenen lopulla työllisyysaste oli huipussaan.
      - Ikärakenteen muutos näkyy väestöllisessä huoltosuhteessa: kun vuonna 2011 oli 53 huollettavaa eli alle 15-vuotiasta tai yli 65-vuotiasta sataa työikäistä kohden, niin vuoteen 2020 mennessä huollettavien määrä on noussut 63:een ja vuoteen 2050 mennessä jo 70:een.
      - Ikärakenteen muutoksesta johtuvaan huoltosuhteen heikkenemiseen voidaan vaikuttaa työllisyyttä parantamalla.
- - - - Vastaavasti Helsingissä vastaava luku vuonna 2020 oli 46,5 ja koko maassa 61,9. Helsingin kohdalla voidaan havaita kasvukeskusten saama hyöty muuttovoitosta.
      - Suomessa kuitenkin suurin osa 15−17-vuotiaista on vielä opiskelemassa ja asuu vanhempiensa kanssa