Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Julkinen johtaminen (Stenvall & Virtanen) - Coggle Diagram
Julkinen johtaminen (Stenvall & Virtanen)
Millaista on innovatiivisuuden johtaminen julkisissa organisaatioissa?
ytimenä organisaatioiden uudistuminen ja tutkimus- ja kehittämistoiminta
innovaatioit voidaan jaotella erilaisiin osiin: uudet tuotteet, tuotantotavat, jakelukanavat, markkinat yms.
-> jaottelu tuote- tai prosessi-innovaatioihin
julkisissa organisaatioissa tuloksellisuutta tarkastellaan tarkasti eli uudet toimintatavat ovat tiukan arvioinnin alla ja tarvitaan dataa ja mittareita siitä, ovatko uudistukset toimineet
-> näin ollen innovatiivisuus muutenkin ehkä rajatumpaa julkisissa organisaatioissa (liittyy periaatteellisuus)
julkisiin organisaatioihin liitetään myös vahvasti byrokratia, joten uudistuksissa kestää pidempään saada ne läpi
innovaatioita myös edellyttää tietynlainen luovuus ja ideointi, joka myös rajatumpaa julkisissa organisaatioissa
vuorovaikutus:
hyvät ideat harvoin syntyvät yksin
innovatiivisuuden yhteys tavoitteellisuuteen:
rajoitetuilla resursseilla pitää osata päättää, mistä ottaa pois, jos joku innovaatio halutaan toteuttaa
innovatiivisille johtajille yhteistä
asioiden yhdistelykyky
oikeiden kysymysten asettamisen taito
kriittinen havainnointikyky
halu kokeilla uusia ideoita
aktiivinen verkostoituminen
periaatteellisuus:
julkisten organisaatioiden toiminta perustuu vahvasti säädöksiin ja lakeihin ja on rajatumpaa, joten täytyy olla tarkkana, että innovatiivisuus pysyy näiden raamien ja rajojen sisäpuolella
Mitkä ovat Virtasen ja Stenvallin mukaan keskeiset julkisen johtamisen osaamisvaatimukset?
itsestään selviä vaatimuksia, kuten päätöksentekojärjestelmän tunteminen ja julkisen hallinnon rakenteen tunteminen
käsitteellinen ajattelukyky
= kokonaisuuksien hahmottaminen erilaisten keskinäisriippuvuuksien maailmassa
ilmiöiden hierarkisuuden ymmärtäminen
miten puuttumisen voi tunnistaa (4)
merkityksellisten ja vähemmän merkityksellisten asioiden eron tunnistaminen -> asioiden selkeytys, mikä on oleellista
työn luonne = prosessimaisuus -> toiminta eri yksiköissä
epäselvä kielenkäyttö
asioiden selvittäminen kielellä, joka tavoittaa henkilöstön
ilmiöiden yhdistäminen erilaisiin käsitteisiin, ilmiöiden abstrahoiminen -> ero teorioiden tuntemiseen = laajempi organisaatioelämän ilmiökentän tunteminen
hoidettavien asioiden priorisointi ja työnjako
käsityksien muodostaminen kokonaisuuksien kautta eikä yksityiskohtien
organisaation uudistaminen ja uudistumisen mahdollisuudet
vuorovaikutustaidot
dialogisuus ja kokonaisvaltainen ymmärrys viestinnästä organisaation toiminnan osana
suuri osa johtajan ajasta on vuorovaikutusta
toimiminen näyteikkunassa -> paljon esillä oloa
ulkoinen sekä sisäinen vuorovaikutus
välitön vuorovaikutus organisaation sisällä = yksittäisten johtajien kommunikointi alaisten kanssa
vuorovaikutuksen kaksisuuntaisuus
välitön vv organisaatiosta ulospäin = johtaja kommunikoi ulkoisten sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa
välillinen vv organisaation sisällä ja ulospäin = työyhteisöviestinnän keinot, kanavat, muut käytännöt
korostuvat organisaatiomuutosten yhteydessä
selkeä ilmaisu
luonteva esiintyminen
rauhallisuus
argumentoinnin ja päätöksenteon johdonmukaisuus
mielipiteiden kirjo
tavoitteellinen työskentelytapa
pohjautuu johtamistehtävän tilintekovastuun vaatimukseen
= on tavoite, joka ohjaa johtajan tekemiä valintoja
tavoitteet - panokset - tuotokset - tulokset - vaikutukset - vaikuttavuus
ero oman työskentelyn tavoitteellisuudessa ja organisaation johtamiseen liittyvään tavoitteellisuuteen
Henk koht: ajankäyttö, priorisointi, projektien hallinta ja organisointi
organisaation: tavoitteista ja toiminnasta kertominen julkisesti -> vastuu
organisaation asettamat tavoitteet
vastuullisuus
kyky mahdollistaa optimaaliset työskentelyolosuhteet
johtamistaitoja mitataan sille, miten he innostavat, motivoivat ja johtavat henkilöstöään
henkilöstön työpanos vaikuttaa johtajien mahdollisuuteen toimia tavoitteellisesti
millaiset olosuhteet ovat optimaaliset johtamiselle
fyysiset olosuhteet:
turvallisuus, tauot, valaistus, ergonomia
psyykkiset olosuhteet:
ilmapiiri, kiire, työn merkityksellisyys, työhyvinvointi yleisesti
kokonaisuuksien hallinta
johto hahmottaa toiminnan sisällön ja sen suhteen ympäröivään maailmaan ja yhteistyökumppaneihin
kokonaisuuksien hallinnan avulla pystyy miettimään, mitkä tehtävät ovat tarkoituksenmukaisia
monitoimijaisen kentän haaste
useiden samanhetkisten asiakokonaisuuksien käsitteellisen ja operatiivisen hallinnan haaste
organisaation elinkaaren kehitysvaiheen tiedostamisen haaste
johtamistyön periaatteellisen puolen oivaltaminen
moraaliperusta ja arvot
miten toimia tilanteessa, jossa ei oikeaa vastausta -> tulkinta oikeasta ja väärästä toimintamallista
ovatko henk koht arvot ristiriidassa organisaation arvojen kanssa ja miten se näkyy
moraaliosaaminen = omien henk koht ja ammatillisten arvojen tunnistaminen
ajankohtaisten keskustelujen tunnistaminen
kyky uudistua ja uudistaa
sekä omaa toimintaa että johtamien organisaatioiden toimintaa
uudistamistarpeiden tunnistaminen ja tarvittavien muutosten läpivieminen
organisaation toiminnan ja tavoitteiden tuntemus
johtamistehtävän jatkuva uudelleen määrittely
Kuvaa Stenvallin ja Virtasen esittelemiä julkisia johtamisjärjestelmiä ja pohdi, millaiseen suuntaan suomalainen julkinen johtamisjärjestelmä tulee kehittymään ja miksi?
perinteinen malli
suljetun yhteiskunnan näkökulma
kansalaiset ja yhteiskunta toiminnan kohteita
palveluiden toteuttaminen mahdollisimman samankaltaisesti -> pyrkimys tasa-arvoon
johtajien palveltava julkista intressiä ja kokonaisuutta
byrokratia perinteisen mallin ajattelutavan keskiössä
valtion oikeutus perustuu demokratiaan -> huolehdittava, että poliittinen päätöksenteko on toimivaa ja vaikuttavaa
toiminta perustuu lainsäädännön noudattamiseen
säännöt ja normit määrittävät toimivallan
päätöksien tekeminen rationaalisesti -> koulutuksen merkitys
lojaalisuus järjestelmälle
keskeiset arvot: oikeudenmukaisuus ja laillisuus
ongelmat:
liika jäykkyys
ei tunnisteta johtamistehtävien erityislaatuisuutta
liian vähän tilaa johtamiselle -> johtaja politiikan toteuttaja
uuden julkisen johtamisen malli
siirtymä kohti tuotoksia, tuloksia ja vaikuttavuutta
pyrkimyksena luoda hallinto, joka toimii kustannustietoisemmin -> miten käyttää resurssit tehokkaimmin
yrityssektorilta tulevien vaikutteiden ja toimintatapojen laajeneminen julkiselle sektorille
erilainen toimijuus-käsite => toimijat käyttävät järjestelmän luomia mahdollisuuksia itsekkäästi hyödyksi
politiikan tekeminen ja toimeenpano erotetaan
korostuu tehokkuus ja tulokset
vaikuttaa henkilöstön motivaatio, sitoutuneisuus, muutoskyky
standardeilla, arvioinnilla suuri merkitys
yritysmäinen toimintatapa: markkinamekanismi, kilpailu, sopimuksellisuus
ongelmat:
liian yritysmäistä
hajauttaminen vs. keskittäminen
laatu vs. tuloksellisuus
julkisen hallinnan malli
uuden julkisen johtamisen mallin haastaja/täydentäjä
hallinta = uudenlaiset julkisen toimintapolitiikan hallinnointitavat
korostetaan itseohjautuvia yksiköitä ja yhteistyötä tekeviä toimijoita - > näiden pohjalta rakennetaan hallintojärjestelmä
verkostomaisuus
verkostoitumisen tarve
verkostojohtajuus -> yhteistyökyky, sosiaaliset taidot
tekemisen ytimessä työntekijä-asiakassuhde
parhaimmillaan hyvin itseohjautuvaa
ongelmat:
vaikutukset epäselviä, koska uusi
verkostot liian itsetarkoituksellisia -> verkostoista tavoite eikä keino
haluaako kolmas sektori osallistua?
vuorovaikutuksen korostaminen
mihin suuntaan suomalainen julkinen johtamisjärjestelmä menee?
siirrytty yleisesti perinteisestä mallista tehokkuutta korostavaan uuden julkisen johtamisen ja julkisen hallinnan malliin
Suomessa tällä hetkellä vielä voimakas valvontaan ja lain tulkintaan pohjautuva toimintakulttuuri + byrokratia
resurssien rajallisuus kasvava ongelma, joten siksi ehkä muutos uuden julkisen johtamisen malliin
myös taloudellisen ajattelun rooli kasvaa jatkuvasti
varmasti tulee olemaan jonkinlainen hybridimalli
perinteinen malli:
juuret tässä, joten voi jatkossakin olla näin
liittyy tietty laadukkuus, joten koen että esim turvallisuuteen ja peruspalveluihin liittyen voi pysyä tällaisena
lisäksi hyvinvointivaltio perustuu tasa-arvoisuuteen ja palveluihin kaikille ja tämä malli tukee tätä tavoitetta
uuden julkisen johtamisen malli:
kilpailukyvyn ja tehokkuuden merkityksen kasvu nykymaailmassa
resurssien vähyys myös kasvava ongelma, joten malli tarjoaa ratkaisua sille
julkisen hallinnan malli:
esim. digitalisaation ja automatisaation myötä tarvitaan joustavuutta, sopeutumiskykyä ja muutoskykyä, joita tämä malli tukee
Kuvaa julkisen johtamisen sisältöalueet Stenvallin ja Virtasen mukaan. Voit pohtia myös, puuttuuko niistä mielestäsi jotain.
Strateginen johtaminen
johtaminen joka antaa suunnan organisaatiolle
strateginen ajattelu ja strategian laatiminan
kuusi strategiaoppien pääkoulukuntaa (Luoma)
inkrementalismi = strategien toteutuminen vähittäisten muutosten kautta
suunnittelulähtöisyys
erinomaisuutta korostava strategiaoppi = keskiössä erinomaisesti menestyvät organisaatiot
kilpailuasemointioppi
osaamispainotteisuuden koulukunta
hyperkilpailun koulukunta
strategiaprosessin johtamisen vaiheet
1) toimintaympäristön analysoiminen
ulkoiset ja sisäiset tekijät -> miten tekijät vaikuttavat toimintaan
aikajänteen hahmotus (esim. 4 vuotta, eduskunta)
2) strategisten vaihtoehtojen selvittäminen
organisaation luonne vaikuttaa liikkumavaraan (kunta vs. yritys)
3) strategisten valintojen tekeminen
tuloskorttitekniikat
viestiminen tavoitteista (sisäinen ja ulkoinen)
4) miten saavutetaan strategiassa yksilöidyt tavoitteet
5) strategian toteutumisen seuranta
raportointi
eri strategisen ajattelun ja strategiaprosessin johtamisen välillä
-> strategiaprosessin toteuttaminen = strategian laatiminen
-> strateginen ajattelu kokonaisvaltaista, tarvitaan kaikessa
Resurssien johtaminen
mitä panoksia käytetään tavoitteiden saavuttamiseen (esim. ikeassa vähillä resursseilla halutaan saavuttaa utopistiset tavoitteet)
yhteys uuden julkisen johtamisen malliin -> kustannushyötyajattelu
talouden johtaminen
vuosisuunnittelu
kustannusten tunnistus
riskienhallinta
henkilöstövoimavarojen johtaminen
Prosessien johtaminen
ydin- ja tukiprosessien määrittely ja vastuut sovittu
toiminnan asiakaslähtöisyys korostuu -> toiminta perustuu asiakastarpeille
vaikuttavuuden todentamisen paine
toiminnan tuottavuuden, taloudellisuuden ja tehokkuuden lisääminen
jaettu neljään kokonaisuuteen
1) prosessien määrittely
tuottaa prosessien johtamisen perustan
tunnistetaan tarpeet ja nimetään toiminnot (ydin- ja tukiprosessit)
2) prosessiperusteisen johtamisvastuun toteuttaminen
3) prosessien laadunhallinta
4) työnjako
linjaorganisaatio = vahva hierarkinen ajattelu, funktionaaliset kokonaisuudet
prosessiorganisaatio = prosessien vastuu prosessinomistajilla
matriisiorganisaatio = edellä mainittujen välimuoto
Laadun johtaminen
tähtää kilpailukyvyn parantamiseen
koskee koko organisaation toimintaa -> laadun arviointi ja mittaaminen monella toimialueella
eri laadunhallintaan = laatujohtaminen pohjautuu kokonaisvaltaiseen tulkintaan organisaatiosta (oppiva organisaatio), laadunhallinnan tavoite organisaation toiminnan kontrollointi (poikkeamien havaitseminen ja eliminointi)
Osaamisen johtaminen
alisteista organisaation strategialle
eri tapoja jäsentää, esim. vahvuuksiin perustuva ajattelumalli
osaamattomuus yhteydessä kuormitukseen ja jaksamiseen -> yhteys työhyvinvointiin
osaamisen kehittymisen vaiheittaisuus
koulutus- ja kehittämistoiminta ilman strategiakytkentää
osaamisen kartoittamiseen liittyvät pyrkimykset
osaamisen näkeminen kokonaisvaltaisena kehittämistoimintana
osaamisen kehittäminen osana strategiaa ja uuden innovatiivisen osaamisen luominen organisaatiossa
Työyhteisöjen johtaminen
monikossa, koska useita viiteryhmiä kuten johtoryhmätyöskentely, oma tiimi, koko organisaatio
tutkimus: ryhmädynamiikalla ja tiimin tukemisella selvä yhteys työn tavoitteellisuuteen
ymmärrys organisaatiokulttuurin syntymisestä (käsitteellinen ajattelukyky)
Verkostojen johtaminen
kysymys: miten johtaa asiantuntijaverkostoja ilman käsky- ja päätösvaltaa
vahvat ja heikot siteet
vahva side = jatkuva, säännöllinen, yhdistää eri verkostotoimijoita
heikko side = satunnaisempi yhteys, liittää verkostotoimijoita yhteen tapauskohtaisesti
sillat ja rakenteelliset aukot
Muutoksen johtaminen
tärkeää organisaatiokulttuurin ymmärtäminen
ihmisten ja asioiden johtaminen
organisatorisella kontekstilla suuri merkitys
vaiheet:
1) käynnistämisvaihe
ymmärryksen luominen
muutoksen täsmentäminen
tulkinta välitetään viesteillä
muutosvastarinta
Viestinnän johtaminen
viestintä mahdollistaa organisaation tarkastelemisen tarinallisesti
sisäinen ja ulkoinen viestintä
sisäinen: miten tietoa jaetaan organisaation sisällä, tavoitteet, keinot, miten liittyy johtamiseen
ulkoinen: tiedon välittäminen organisaation ulkopuolelle esim. sidosryhmille ja asiakkaille
lamaannuttava vs. energisoiva työyhteisö
tietoyhteiskunta -> viestinnän merkitys kasvaa jatkuvasti
Suorituksen johtaminen
yksilön sekä koko organisaation tilintekovastuu
tavoitteisiin sidottu johtamisen malli
yksilötason suorituksen johtaminen: henkkoht tulostavoitteet, tehtävien vaativuuden arviointi, mittaaminen, palautteen antaminen
liittyy vahvasti toiminnan tavoitteellisuus
tilintekovastuun periaate
Älykkäiden julkisten organisaatioiden johtaminen
kulmakivinä tiedolla johtaminen ja asiakaslähtöinen toimintatapa
käytössä oleva teknologia, ammattilaiset ja rakenteet, jotka yhdistetään tarkoituksenmukaisella tavalla
kompleksisuuden hallinta
tiedon hyödyntäminen tehokkaasti
jatkuva kehittyminen ja uudistuminen
yksilöiden vs. kollektiivinen älykkyys
Synteesi - kokonaisvaltainen julkinen johtaminen
1) tulevaisuuteen suuntautuminen ja valintojen tekeminen
2) organisaatiokulttuurin kohtaminen
3) organisaatiota uudistava johtaminen
4) toimintajärjestelmien ja rakenteiden johtaminen
innovatiivisuuden johtaminen
koska jatkuva muutos ja kehittyminen
toimintamallien uudistaminen (teknisten että sosiaalisten)
tutkimus- ja kehittämistoiminta
Virtasen ja Stenvallin teoksessa esitellään (i) sisäisen toiminnan johtamista, (ii) inhimillisten tekijöiden johtamista, (iii) ulkoisen toiminnan johtamista sekä (iv) monimutkaisen ympäristön johtamista. Valitse näistä kaksi ja kuvaa niitä hallinto- ja johtamistieteiden näkökulman kautta.
hallinto- ja johtamistieteellinen näkökulma
Johtaminen tapahtuu aina tietyssä toimintaympäristössä
sisäisen toiminnan johtaminen
pääkysymys: millaisella johtamisella organisaatiot toimivat tehokkaimmin
juuret taylorismissa
kolme sisällöllistä kokonaisuutta:
1) työn ja työnjaon johtaminen
2) rakenteita korostava johtaminen
3) päätöksentekoon perustuva johtaminen
työn ja työnjaon johtaminen
johtaja tunnistaa tehokkaimmat toimintatavat
mallintaminen -> johtaja tunnistaa sopivan tavan ja opettaa mallin työntekijöille
kannustimena urakkapalkka
rakenteita korostava johtaminen
toiminnalla selkeät rakenteelliset periaatteet
toiminnot, joiden avulla mahdollista analysoida organisaatiota (esim. koordinointi, budjetointi)
päätöksentekoon perustuva johtaminen
johdon kyky tehdä suunnitelmia ja päätöksiä
klassinen päätöksentekoteoria = johtaja kykenee tekemään vaihtoehdoista parhaan mahdollisen ratkaisun
inhimillisten tekijöiden johtaminen
nousi vastavoimana sisäisen toiminnan johtamisen rakenteita korostavalle johtamiselle
henkilöstön johtaminen
olennaista johtamisessa on ihmisten välinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden kokemus (Mayo)
vuorovaikutus ja yhteenkuuluvuus yhteydessä tuottavuuteen ja motivoitumiseen
tärkeää myös johtajan asenne ja suhtautuminen työntekijöihin -> työntekijöiden huomioiminen ja kiinnostuminen
yhteisten tavoitteiden ja muiden yhdistävien tekijöiden korostaminen
Follett: roolien purkaminen, jotta voi kommunikoida tasa-arvoisesti
käyttäytymisen johtaminen
miten toimimme yksilöinä ja ryhmässä
oleellista, jotta voidaan motivoida henkilöstöä ja kehittää toimintaa
näkyy panostuksena tiimityöskentelyyn, työyhteisöihin sekä työhyvinvointiin
henkilöstövoimavarojen johtaminen = työsuojelu, palkka, edut, kouluttautuminen yms.
Kuvaa ja pohdi julkisen hallinnan mahdollisuuksia ja haasteita suomalaisessa kontekstissa.
mitä on julkinen hallinta?
hallinnalla viitataan uudenlaisiin julkisen toimintapolitiikan hallinnointitapoihin
ajatellaan, että vaikuttavia impulsseja tulee muualtakin kuin ohjausputkien kautta -> mahdollisuus yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa
vuorovaikutus ja verkostoituminen
palveluiden toteuttaminen asiakkaiden kanssa
toiminnan itseohjautuvuus
julkisen hallinnan mahdollisuudet Suomessa
itseohjautuvuus lisää innovatiivisuutta ja luovuutta
vuorovaikutus ja dialogisuus sekä työntekijöiden kannustaminen ja kuunteleminen voivat lisätä työhyvinvointia ja motivoida -> tuottavuuden ja tehokkuuden parantuminen parhaassa tilanteessa
demokratian vahvistaminen avoimemmalla ja vuorovaikutteisemmalla julkisella johtamisella
julkisen hallinnan haasteet Suomessa
julkisella sektorilla oleva vahva byrokratia -> julkisen hallinnan periaatteiden läpivienti haastavaa
vaatii dialogisuutta ja työntekijöiden kannustamista -> onko resursseja
verkostojen pitäminen keinona eikä tavoitteena haastavaa
verkostoihin liittyvä eettinen riski -> Suomi loppupeleissä pieni maa, jossa voi tuntea monia
velka ja resurssit -> julkinen hallinta vaatii tietyn määrän resursseja, joten onkohan tämä oikea aika lähteä toteuttaa tällaista
Johtaminen vaihtosuhteena eli transaktionaalinen- ja transformationaalinen johtaminen. Kuvaa ja pohdi.
Transaktionaalinen johtaminen
vaihtosuhteeseen perustuva toiminta esimis-alaissuhteessa
perustuu vaihdantaan esimiehen ja työntekijän välillä = esimies tarjoaa palkkioita ja sanktioita (esim. työtehtävät, palaute, rahalliset palkkiot), joihin työntekijät reagoivat
työntekijät johtajalle esteitä ja mahdollisuuksia omien tavoitteiden saavuttamisessa => voi johtaa manipuloimalla
Transformationaalinen johtaminen
johtamisfilosofia, jolla etsitään synergiaa esimis-alaissuhteessa
organisaatio kehittyy ja saavuttaa tavoitteita esimiesten ja työntekijöiden välisellä synergialla eli yhteisvaikutuksella "puhalletaan yhteen hiileen"
työntekijöiden halu ja kyky kehittyä työssä
liittyy seuraavat käyttäytymismallit
työn näkeminen uudesta näkökulmasta
tehtävä-, tavoite- ja visiotietoisuuden vahvistaminen
kykyjen kehittäminen
ohjataan näkemään ryhmän etu omien intressien sijaan
taustalla positiivinen ja mahdollisuuksiin uskova toimijakäsitys
muutoskyky paranee
elinikäisen oppimisen kannalta merkittävä -> jatkuva oman osaamisen kehittäminen
parempi sitoutuminen työhön -> työtyytyväisyys
usein johtaja hyödyntää molempia tapoja
molemmilla paikkansa
transaktionaalinen tilanteissa, joissa tarvitaan tehokkuutta ja nopeaa suorituskykyä
transformatiivinen tilanteissa, joissa tarvitaan luovuutta, muutosta ja pitkäaikaista sitoutumista
-> yhdistämällä saa parhaan lopputuloksen = tasapaino välittömän suorituksen ja pitkäaikaisen menestyksen välillä
Millaista on kirjan mukaan strateginen johtaminen julkisessa johtamisessa?
erilaisten systeemisten muutostekijöiden erottaminen (esim. digitalisaatio, ilmastonmuutos, tekoäly)
tulee osata ajatella strategisesti, mutta myös toteuttaa ja johtaa strategian laadinta
strategiaprosessin johtaminen
1) toimintaympäristön analysointi -> aikajänteen hahmottaminen (esim. vaalit)
2) strategisten vaihtoehtojen selvitys (esim. kuntaa sitoo tietyt lainsäädännöt, ei niin paljoa liikkumavaraa kuin yksityisellä sektorilla)
täytyy raportoida monille tahoille tekemisistään
viestiminen tavoitteista (ulkoissesti ja sisäisesti)
toiminnan jatkuva seuranta ja kehittäminen
käsitteellinen ajattelukyky:
jotta voidaan pohtia eri muutostekijöiden vaikutusta
syy-seuraussuhteiden näkeminen
vuorovaikutus:
selkeä viestintä
osallistavuus
tavoitteellisuus:
realistiset, mutta kunnianhimoiset tavoitteet
kokonaisuuden hallinta:
tilivelvollisuus monille eri tahoille
periaatteellisuus:
liittyy moraaliin ja eettisyyteen -> oleellista etenkin julkisessa johtamisessa (isomman syynin alla)
julkisella johtamisella kansalaisten palvelemiseen liittyvä perusta
uudistuminen:
muutoskyvykkyys -> julkisessa kontekstissa kuitenkin tietyt rajat
Mitä voidaan sanoa Stenvallin ja Virtasen teoksen perusteella johtamisesta, toimijuudesta ja ihmiskäsityksestä?
johtajien toimijuus voidaan nähdä hyvin eri tavoin
Weber jaottelee ihmisen toiminnan perustuvan neljään eri osaan
1) Perinne
aikaisemmat tottumukset voivat helpottaa tai vaikeuttaa johtajan toimintaa
haasteena etenkin muutostilanteet -> perinteistä luopuminen
2) Karisma
toiminta on tunneperäistä
näkyy sitoutumisena ja intohimona
voi johtaa jäykkyyteen ja joustamattomuuteen
3) Arvot
toimijuuden taustalla eettisyys ja hyvän hallinnon periaatteet
vastuunkanto johtajana
painotetaan strategisten koulukuntien johtamisopeissa
4) Järki
rationaalinen käyttäytyminen ja tosiasioiden ymmärtäminen ohjaa toimintaa
usein johtamisopit pohjautuvat järjellä johtamiseen
liittyvät vahvasti yhteen ja voidaan hahmottaa hyvin eri tavoilla
Persoonallisuustyyppien vaikutus johtamiseen (de Vries)
Toimijuus rakentuu
1) biologisista tekijöistä
2) rakenteellisista tekijöistä
rakenteet ja toimintatavat määrittävät toimintaa
3) sosiaalisista tekijöistä
olemassa olo perustuu suhteeseen toistemme ja maailman kanssa
4) konstruktiivisista tekijöistä
ihmisen oleminen ja toiminta rakentuu aina sosiaalisesti
5) kokemuksellisista tekijöistä
kokemukset ohjaavat tapaamme hahmottaa johtajuutta
6) kulttuurisista tekijöistä
kulttuuri vaikuttaa siihen, mitä johtajalta edellytetään
liittyy McGregorin X- ja Y-teoria
X-teoria
ihmiset eivät pidä työstään
täytyy valvoa jatkuvasti
ihmiset eivät halua ottaa vastuuta
Y-teoria
työ on ihmiselle luonteenomaista
itseohjautuva toiminta
sitoutuminen työhön -> palkitseminen
haluaa ottaa vastuuta
ihmisillä luovuutta, mielikuvitusta ja muutoskykyä
Teorian kautta tullut oivallus = myönteinen käsitys toimijuudesta vaikuttaa johtajuuteen ja työntekijöiden tehokkuuteen
erilaiset työntekijät tarvitsevat erilaista johtajuutta
johtamisessa siirrytty yhtä aktiivisemman toimijakäsityksen suuntaan
Nykyajan trendit
vahvuuksien korostaminen
autenttinen johtaminen
positiivisuus