Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Keskeiset periaatteet / teoriat / mallit - Coggle Diagram
Keskeiset periaatteet / teoriat / mallit
Oikeusvaltioperiaate
PL 2.3 §: Julkisen vallankäytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia
Kaksi tärkeää aspektia oikeusvaltioperiaatteesta
KOLMAS: Kaikkien Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevien fyysisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden velvollisuus noudattaa lakia --> LAINALAISUUS
"Laki" viittaa sekä EK:n säätämään lakiin, että oikeusjärjestykseen yleensä
"Julkinen toiminta" tarkoittaa laajempaa käsitettä, kuin vain julkisen vallan käyttöä
EK-lakiin --> kytkee oikeusvaltioperiaatteeseen kansansuvereeniuden, edustuksellisen demokratian, EK:n ensisijaisuuden (yksilöllä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa EK)
OIKEUSVALTIOPERIAATE = valtio on organisoitu oikeussäännöksin ja näitä oikeussäännöksiä noudatetaan valtion eri tahojen toiminnassa
Valtiosäännössä yhdistyvät demokratian ja oikeusvaltion ideat: demokraattinen oikeusvaltio
LAIN YLEISYYS JA ABSTRAKTIUS
RIIPPUMATTOMAT TUOMIOISTUIMET
Kaiken valtion toiminnan sidoksisuus PL:iin
PO:sta tulee säätää PL:ssa + TOIMIVALTAPERUSTE (laista)
Monismi / dualismi
Tuomioistuinten riippumattomuus
Tuomioistuimen ja lainkäytön riippumattomuus muusta julkisesta vallasta on yksi valtiosäännön perusperiaatteista
Muita valtiosäännön perusperiaatteita ovat mm. KANSAINVÄLISYYSPERIAATE, PARLAMENTARISMI, IHMISARVON LOUKKAAMATTOMUUS sekä VALTION SUVEREENISUUS
Vakinaiset tuomarit nimittää P VN:n ratkaisuehdotuksesta
Kytkee hallitusvallan ja tuomiovallan toisiinsa rakenteellisesti
Idea: P vähemmän poliittinen, kuin VN
Erittäin oleellinen riippumattomuuskysymyksessä PL 102 §
Riippumattomuuden rakenteellisessa ulottuvuudessa olennaista on kahden vaatimuksen täyttyminen:
Nimittäjä ei voi vaatia nimitetyltä tuomarilta vastikkeeksi nimityspäätöksestä nimittäjälle suotuisia tai tämän vaatimia lainkäyttöpäätöksiä, eikä kohdistaa tuomariin sanktioita siinä tapauksessa, ettei nimitetty toiminnallaan täytä nimittäjän odotuksia
Tuomarin nimitys ei lähtökohtaisesti ole määräaikainen, jolloin tuomarin ei tarvitse ratkaisuissaan ennakoida nimittäjän kantoja määräajan jälkeen tehtävän uuden nimityspäätöksen varmistamiseksi
TUOMAREIDEN MAHD. VAHVA VIRASSAPYSYMINEN
Olennaista on kyky toimia tuomarintehtävissä puolueettomasti ja riippumattomasti
Tuomarin VIRASSAPYSYMISOIKEUS on PL:ssa huomattavasti vahvempi kuin muiden virkamiesten vastaava oikeus. Tuomari voidaan julistaa virkansa menettäneeksi vain tuomioistuimen tuomiolla ja häntä ei saa myöskään ilman suostumustaan siirtää toiseen virkaan, ellei siirto aiheudu tuomioistuinlaitoksen uudelleenjärjestämisestä PL 103 §
Lainsäätäjä ei saa pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten tuomioistuin yksittäistapauksessa ratkaisee tietyn lainkäyttöasian
Ylempi tuomioistuin ei saa pyrkiä vaikuttamaan alemman tuomioistuimen ratkaisuihin, vaan sen tulee odottaa mahdollista muutoksenhakuvaihetta
Lainsäätäjä ei saa määrätä yksittäistapauksia koskevia poikkeuksia lain mukaan määräytyvästä tuomioistuinten alueellisesta, asteellisesta tai asiallisesta toimivallasta
Nimitysmenettely
Virkaesityslautakunta (oikeuslaitoksen omasta keskuudesta + yksi asianajajajäsen) + korkeimpien oikeuksien esitys
VN:n ratkaisuehdotus (voi poiketa esityksestä)
P nimittää (voi poiketa ratkaisuehdotuksesta)
RAKENTEELLINEN ja TAPAUSKOHTAINEN riippumattomuus