Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Häy (3) Kulttuurinen käänne politiikan teoriassa ( Poststruktualismi ja…
Häy (3) Kulttuurinen käänne politiikan teoriassa ( Poststruktualismi ja konstruktionismi)
Kuusikymmenlukulaisuus suurena käänteenä
Uuden ja vanhan maailman ennen kokematon yhteentörmäys
Nuoriso radikalisoitui
Siirtomaavalta mureni
erilaisuuden sietokyky kasvoi
Poststruktualismi
hajanainen filosofia
Ohjaava piilorakenne on liian deterministä sosiaalisen toiminnan kannalta. Yksilöt ja luonto eivät toimi vain rakenteiden ehdollistamina - Vapaa tahto.
Teksteillä ja puheella on itsenäinen, rakenteista riippumaton elämä
Tulkinnallisuus; Ei yhtä totuutta.
Humanismi: Moraalinäkökulmat, myötätunto tutkimuksen reunaehtoina
Ympäristöajattelu: Antroposentrinen maailmankuvan murros, naturalismi, ympäristökansalaisuus.
Poststruktualismi ja politiikka
Legitimiteettikriisi: Yhteiskunnallisen toiminnan häiriöt kertovat hallitsevien rakenteiden katveista.
Jäsenyydet, identiteetti, asiantuntijuuden määrittely.
Olemisen erilaiset muodot
Vastakkaiset jännitteet vahvistuvat
Muutos tapahtuu toimijoiden odottamattomien reaktioiden kautta
Politiikan tulkinnallisuus
Ei tavoitella vältämättä yleistä etua vaan hyvää kaikille ihmisille huomioiden heidän tarpeensa jne
Politiikan tutkimuksen uudet reunaehdot:
Ei yleistettävyyden (mahdotonta) vaatimusta
Hallinnosta hallintaan
Perinteinen politiikka on muuttunut huokoiseksi uusien epävarmuuksien ja uusien ryhmien vuoksi
Politiikka ei ole yksinomaan asiantuntijoiden kenttä.
Ei ole olemassa arvovapaata tutkimusta
Kriittinen vs käytännöllinen
Kaikki mukaan: Ymmärtävä ihmistiede (Wilhelm Dilthey)
Havainnon ohella on kommunikoitava.
Pyrkimys herruudettomaan kommunikaatioon
Edustuksellisesta demokratiasta neuvottelevaan demokratiaan
Arkielämän ulottuvuus ( elämänpolitiikka): kuinka ihmiset hallitsevat arkeaan
Pyrkimys läpinäkyvyyteen: hallitsevat eivät saa enää ratkaista asioita piilossa.
Käänne politiikkatutkimuksessa
Valtatekniikat
Keskustelu -ja retoriikka analyysi
Performatiivisuus ( tilanne -ja viiteryhmäanalyysit)
Narratiivianalyysi
Käsitehistoria, politisoituminen ja epäpolitisoituminen; prosessit, joissa politiikan kenttä jatkuvasti muuttuu (esim sukupuolen historia)
Maailman näkeminen diskursseina:
Diskurssi: merkitysjärjestelmä, puhetapa, merkitysten ketjut
esimerkiksi kansainvälisissä ilmastokokouksissa, paikallisissa konflikteissa.
Michel Foucault. Politiikassa toimijat kamppailevat diskurssiivisesta hegemoniasta
Tietty tapa ymmärtää ja merkityksellistää asia tai ilmiö, vakiintuu hallitsevaksi tietyssä tilanteessa.
Keskeistä on, millaisista asemista argumentit esitetään, ketkä liittoutuvat keskenään ja ketkä rajataan julkisesta keskustelusta ulos
Poststruktualismin kritiikkiä:
Nihilistinen kaiken tulkinnallisuus ja toistettavuuden puute
Kuvitteellinen horisontaalisuus: Tasa-arvoisimmaltakin näyttävässä ryhmässä (esim kaveriporukka, hyvinvointivaltio, markkinat) on hierarkia
Yhdenmukaisuuden paine ja hegemonia vaikuttavat yhteisöjen taustalla
Sosiaalinen poststruktualismi
Pyrkimys välttää täydellinen nihilismi: " Ei yhtä totuutta vaan 'Sosiaalinen sopimus' totuudesta"
Peter Berger ja Thomas Luckmann: Todellisuudn sosiaalinen rakentuminen
Todellisuuden sopimuksenvaraisuus
Todellisuus on historiallinen prosessi
Luonto poliittisena konstruktiona
Valta ja tieto: poikkeus oikeustieteisiin
Puhdasoppinen laintulkinta ei tavoite em.modernin valtatekniikan muotoja:
Siksi tarvitaan metodeja, joilla tavoitetaan virallisen tekstin, ohjeen, kokoontuminen tai päätöksen taustalla vaikuttavat voimat
Normaalius politiikan välineenä
vallan luonteen muutos: Kidutustuomion sijasta säädellään elämäntapoja ja hygieniaa.
Elämäntapoja jaotellaan normaaleiksi ja epänormaaleiksi.
Toisinajattelun marginalisointi
Tosiasiassa mitään "normaalia" ei ole olemassa
Valta luo tilastoilla ja toistolla olosuhteet normaalille
Valta käyttää hyväkseen ihmisen yksilöllisiksi miellettyjä mutta silti ulkoisesti säädeltyjä tuntemuksia (mm. voitonriemu, häpeä, fanittaminen)
Alistuminen
Suoran uhkan ja pakon vähentyessä yksilön vapaus näyttä lisääntyvän (mm. sananvapaus) Tosiasiassa hän menettää itsehallintansa (muoti-ilmiöt, uudet sosiaaliset mediat, trendit, menestyskriteerit)
Ihminen tuntee koko ajan olevansa epätäydellinen ja tämä ajaa hänet tavoittelemaan normia
Julkisivun takana yksilö vieraantuu todellisuuden tapahtumaketjuista ( Ei ajattele teurastusta syödessään lihaa)
Identiteettipolitiikka ja kulttuurisodat esimerkkinä olosuhteiden luonnista
Identiteettiryhmä (kuvitteellisen) ryhmän. yhteys perustuu olettamuksiin yhteisistä päämääristä, yhteisön tapaan organisoitua ja ryhmän luomaan historiaa
Kuplan sisäpuolen ja ulkopuolten määrittely
Identiteetin poliittinen kate
Miksi identiteettejä halutaan rakentaa?
Ryhmäidentiteettiä on paljon helpompi hallita kuin mahdollisesti moninaista ryhmää
Oikein rakennetut ryhmäidentiteetit tekevät siltaa politiikan institutionalististen muotojen välillä.
Kaivosidentiteetit: Hankkeen vastustajat ja puolustajat
Maailmankuva ja luontokäsitys
Hyvä ihminen (me)
erilainen ihminen (he)
Ulkoasu ja arvostukset
Jatkoa varten: Kaikkia lähestymistapoja tarvitaan.
Joskus määrällinen tarkastelu on välttämätöntä. Toisinaan piilevä valtarakenne pitää saada esiin
On järkevämpää pyrkiä yhteisiin asialistoihin kuin kumoamaan vaihtoehtoisia teorioita
Omia riippuvuuksia ja itsestäänselvyyksiä tulee tarkastella kriittisesti
Tärkeintä on systemaattisuus (toistettavuus), kaikkien vaikuttavien tosiasioiden esilletuonti ja analyysin mallintaminen