Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Perusoikeuksia - Coggle Diagram
Perusoikeuksia
Sananvapaus ja julkisuus PL 12 §
Jokaisella on sananvapaus. Oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä
Välineneutraalisuus = Laaja soveltamisala --> ei sidottu vaan tiettyyn viestinnän menetelmään tai muotoon (teksi, ääni, kuvallinen)
Viestinnän erilaiset tekniset menetelmät voidaan kuitenkin huomioida sananvapauden käytön oikeudellisia kysymyksiä arvioitaessa
Sisältöneutraalius
Kaikki tiedot, mielipiteet ja muut viestit sisällöstä riippumatta tai siihen katsomatta, missä tarkoituksessa ne julkaistaan tai ilmaistaan
Ei tehdä eroa esim. poliittisen ja kaupallisen viestinnän välillä
Poliittinen ja yhteiskunnallinen viestintä vapauden ydinaluetta!
Esittämistapa ja -muoto
Suojaa myös viestinnän esittämistapaa ja muotoa
HE: sananvapaus antaa yleisesti turvaa erilaisille luovan toiminnan ja itseilmaisun muodoille
PL 16 §: Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu
Poliittinen viestintä
S-vapaus on pohjimmiltaan poliittinen oikeus: antaa ensisijaisesti suojaa poliittiseen toimintaan liittyvälle viestinnälle --> suojaus vahva ja rajoituskynnys korkea
Kaupallinen viestinä --> ei kuulu ydinalueelle, mutta ei myöskään suljettu pois
Uskonnollinen viestintä (PL 11 § vahvistaa) = uskonnollisen sanoman levittäminen on uskonnon- ja sananvapautta suojaavan perus- ja ihmisoikeussääntelyn turvaamaa toimintaa
Henkilöllinen soveltamisala
Sananvapaus kuuluu jokaiselle Suomen oiekudenkäyttöpiirissä olevalle luonnolliselle henkilölle
Oikeushenkilöt saavat sananvapauden suojaa niiden taustalla vaikuttavien yksilöiden välityksellä
Myös lasten perusoikes, vaikka helpompi rajoittaa tarpeen vaatiessa
Virkamiehillä on myös sananvapaus (voidaan edellyttää erinnäisten sopimusvaatimusten täyttämistä + asiallisuus ja asianmukaisuus)
Poliitikkojen sananvapaus korostettu viran luonteen vuoksi
Joukkotiedotusvälineet: "vallan vahtikoira", toisaalta toimittava tietyissä rajoissa mm. ketään loukkaamatta, salassapito
Poliisit: puolueettomuuden turvaaminen vaatii tiettyjä rajoituksia
Asianajajat: edellytetään hienotunteisuutta, rehellisyyttä ja arvonmukaisuutta
Tuomareilta odotetaan tiettyä pidättyvyyttä oikeuslaitoksen arvovallan ja puolueettomuuden turvaamiseksi
Oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon PL 19 §
PL 19 §: jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kun lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä
SUBJEKTIIVINEN OIKEUS
PÄÄSÄÄNTÖ: TSS-oikeussäännöt eivät perusta välittömiä subjektiivisia oikeuksia (POIKKEUS PL 19.1 §)
Yhteys ihmisoikeussopimuksiin --> Euroopan sosiaalinen perusoikeuskirja 13 artikla
Toteutuminen riippuu alemmanasteisin säännöksin järjestetyistä etuuksista
PeV: toimeentulotuki toteuttaa tätä oikeutta
PL 22 §: Julkisen vallan on turvattava toimeentulotukijärjestelmä (lainsäätäjän taattava toimeentulotukijärjestelmä)
Oikeuden viimeissijaisuus
YLEINEN EDELLYTYS: Henkilö ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätöntä toimeentuloa ja huolenpitoa omalla toiminnallaan, eikä hän saa sitä myöskään muista sosiaaliturvajärjestelmistä tai muilta henkilöiltä
Avunsaamisedellytykset on selvitettävä yksilöllisellä tarveharkinnalla
Työllistymisehdot
PeV:n lausunto
Jos henkilölle tarjottu todellinen mahdollisuus hankkia toimeentulonsa, voidaan hänen katsoa kyenneen itse hankkimaan PL:ssa määritetyn turvan
Oikeuden sisältö
"Ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo ja huolenpito" --> oikeuden täsmentäminen hankalaa
PO-uudistuksen esityöt antavat perusteita kahteen toisistaan poikkeavaan tulkintaan:
EKSISTENSSIMINIMI ja elämän vähimmäisedellytykset (suppea tulkinta)
Tarkoitus turvata vähimmäistaso eli ns. eksistenssiminimi
Pelkästään elämän biologisen jatkuvuuden minimiehdot (välttämätön vaatetus, ravinto, asunto yms.)
LAAJEMPI tulkinta
Säännöksen syntymisteoria: oltiin liittämässä oikeus elämään pykälään, jolloin säännös olisi jo ajanut yksinään suppeaan merkitykseen
Sanamuoto: oikeutta ei sidota vain elämän, vaan ihmisarvoisen elämän turvaan
"Ihmisarvoinen elämä" vaihtelee kulttuurisia ja ajallisia arvoja ja tottumuksia vastaavasti
Toimeentulotukijärjestelmä, sosiaali- ja terveyspalvelut (lasten, vanhusten, vammaisten ja kehitysvammaisten tukijärjestelmät)
Kotirauha PL 10 §
PL 10 §: Jokaisen kotirauha on turvattu (+ kunnia, yksityiselämä)
Lailla voidaan säätää PO turvaamiseksi tai rikoksen selvittämiseksi välittömistä kotirauhan piiriin ulottuvista toimenpiteistä
PeV tarkentanut kotirauhan alueellista ulottuvuutta:
Kotirauhan piiri kattaa lähtökohtaisesti kaikenlaiset pysyväluonteiseen asumiseen käytetyt tilat (myös hotellihuoneet yms. etenkin pidempiaikaiseen asemiseen käytettyinä)
Koskee myös muita pidempiaikaisen asumisen tiloja: asuntoautot, -vaunut, alukset, veneet (jäävät kuitenkin kotirauhan reuna-alueelle, johon puuttuminen helpompaa)
Vankeusrangaistuksen suorittamiseen kätettävä selli ei ole kotirauhan piiriin kuuluva tila
RIKOSOIKEUDELLISEN kotirauhan piiri laajempi: kattaa mm. teltat, porraskäytävät, yksityisalueella olevat pihat ja niiden rakennukset
Voidaan poiketa:
PO turvaamikseksi / hyväksyttävä ja painava perustelu PO rajoittamsielle)
Rikoksen selvittämiseksi välttämättömistä syistä (konkreeettinen tai yksilöity epäily lain rikkomisesta tai siitä, että sitä tullaan rikkomaan)
OIKEUSSUHTAISUUS = kotirauhan suojaan ei tule puuttua enimmillään sakoilla rangaistavien, moitittavuudeltaan vähäisten rikosten selvittämiseksi
Rajatarkastus- ja rajavalvontatilanteet
EIS 8 artikla: Kotirauhan piiriin katsotaan tietyissä tapauksissa kuuluvan yritysten liiketilat --> SUOMESSA EI
Kotirauhan suoja rajoitusperusteet
PO turvaaminen tai rikoksen selvittäminen
PeV:
Ennen PO-uudistusta poikkeamisesta tulisi säätää lailla kyseeseen vain tärkeän yleisen edun vaatiessa
PO-uudistuksen esitöissä: kotietsinnän lisäksi myös muunlaisissa kotirauhan piiriin ulottuvissa tarkastuksissa oli tietyin edellytyksin katsottu voitavan säätää tavallisella lailla
Ehdotti EK-käsittelyn aikana rajoituslausekkeen edelleen laajennettavaksi ja näkyväksi PL-tekstissä
Toimenpiteet
Varsinainen kotietsintä
Kotirauhan piiriin ulottuva tarkastus
Kotirauhan piiriin tunkeutumista tarkkailemalla sitä teknisin apuvälinein
Hyväksyttäviä perusteluja ainoastaan:
PO turvaaminen
Ilmentää ajatusta, jonka mukaan PO ovat samalla hierarkiatasolla säädettynä lähtökohtaisesti toistensa hyväksyttäviä rajoitusperusteluja
Toimenpiteen yhteyden toiseen PO oltava selvä ja riittävän läheinen
mm. palotarkastus, aseet, eläinten oikeudet
Rikosten selvittäminen
PeV tulkinnut sanamuotoon nähden laajentavasti
Olemassa konkreettinen ja yksilöity syy epäillä
Kotietsintävaltuuksia ei kuinka vähäsiin rikoksiin tahansa (PO yleiset rajoitusperusteet + välttämättömyysvaatimus)
Välttämättömyysvaatimus = ei puututa laajemmin kuin on välttämättömästi tarpeellista
PeV: käytännössä erityisesti teknisen tarkkailun sallittavuudelle on asetettu välttämättömyyskriteerin avulla varsin tiukat edellytykset
Uskonnonvapaus PL 11 §
PL 11 §: Jokaisella uskonnon- ja omatunnonvapaus
Oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa
Oikeus ilmaista vakaumus
Oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omatuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen
FORUM EXTERNUM = aktiivinen ulottuvuus (oikeus ilmaista, tunnustaa ja harjoittaa)
PL 12 § sananvapaudesta vahvistaa
Uskonnollisen (ja muun vakaumuksellisen) viestinnän vapaus
PL 11.2 §: uskonnollisesta sananvapaudesta
EIS 9 ja 10 artiklan määräykset koskien sananvapautta ja ajatuksen -, omatunnon- ja uskonnonvapautta
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin: vapauden piiriin kuulivat myös aiheet, jotka voivat olla toisille hämmentäviä (EI kuitenkaan hyökkäävät tavat levittää uskonnollisia viestejä)
EIS 9 artikla kieltää alistamasta henkilöä tavalla, joka systemaattisesti muuttaa hänen vakaumustaan tai ajattelutapaansa (EIT: oikeus vaikuttaa esim. opettamalla turvattu)
Kulttivapaus
YK:n ihmisoikeuskomitean yleisessä kannanotossa KP -sopimuksen 18 artiklassa mainitaan uskonnon harjoittamisen muotoina mm. uskontoa suoraan ilmaisevat rituaaliset ja seremonialliset toiminnot + niihin liittyvät erilaiset toiminnot (mm. hartauspaikkojen rakentaminen, symbolit, esineet, juhlapäivät) + tavat (mm. ruokavalio, vaatetus, kieli)
Ryhmien omien perusasioiden hoito
Uskonnonvapauslaki
FORUM INTERNUM = "ajatuksenvapaus" --> yksilön oikeus ajatella vapaasti ja omaksua valintansa mukainen uskonnollinen tai muu maailmankatsomus --> myös suoja pakkorekisteröinniltä
Negatiivinen uskonnonvapaus = kukaan ei ole velvollinen osallistumaan minkään uskonnon harjoittamiseen
Omaisuudensuoja PL 15 §
PL 15.1 §: Jokaisen omaisuus on turvattu
PL 15.2 §: Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla
KVALIFIOITU LAKIVARAUS = voidaan perustaa ainoastaan riittävän täsmälliseen EK-lakiin (mm. asetus ei riitä)
ERITYISSÄÄNNÖS eli tilanteeseen ensisijassa sovellettava, mikäli se sopii (LEX SPECIALIS)
Pakkolunastus = pakkokriteeri
Erot:
Yleislausekkeeseen verrattuna pakkolunastuksen soveltamisalaa on syytä tulkita merkittävästi suppeammin. Oikeudellinen merkitys on siinä, että tilanteissa, joissa pakkolunastussäännös tulee sovellettavaksi, ei toimenpidettä voida pitää PL-mukaisena elleivät lailla säätämisen, yleisen tarpeen ja täyden korvauksen vaatimukset täyty = EHDOTTOMUUS (toisin kuin yleislausekkeessa)
Pakkolunastuksessa varallisuusoikeuden subjekti vaihtuu pysyvästi, kun taas omaisuuden käyttörajoituksella oikeudenhaltijan oikeuksia tai vapauksia kavennetaan ilman, että jokin toinen subjekti saa itselleen kavennusta vastaavan oikeuden tai edun
Pakkolunastukset kohdentuvat usein yksittäisiin sattumanvaraisesti valikoituihin oikeudenhaltijoihin, kun taas omaisuuden käyttörajoitukset kaikkiin tietyt kriteerit täyttäviin oikeudenhaltijoihin
Aina luonteeltaan suhteellista, ei ehdotonta
Yleislausekkeen ja pakkolunastuslausekkeen vuorovaikutus
Pakkolunastuslauseketta tulee aina soveltaa omaisuudensuojan yleisperiaatteen valossa
Pakkolunastuksen PL-mukaisuutta arvioitaessa huomioitava yleiset PO-rajoitusedellytykset
Syrjinnän kielto PL 6 §
PL 6.2 §: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella
Syrjinnän käsite
PL 6.2 §: Laaja-alainen syrjintäkielto
Vahvistettu EU:n perusoikeuskirjassa
Kiellettyä asettaa henkilö epäedulliseen asemaan ilman hyväksyttävää perustetta
Eräänlainen syrjinnän työmääritelmä --> ei hyväksyttävä erottelu ihmisten kesken niiden erojen vuoksi --> syrjinnän tarkoitusperä ja eron aste
VÄLILLINEN SYRJINTÄ
Näennäisesti samanlainen kohtelu, joka ihmisen ominaisuuksien vuoksi johtaa syrjivään lopputulokseen
Loukkaa tosiasiallista yhdenvertaisuutta --> asettaa julkiselle toimivallalle aktiivisia toimivaltatavoitteita
Ilmenee tilanteissa, joissa tarvitaan erityisiä toimenpiteitä tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi
Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistava yleissopimus
Lisää käsitteitä
Moniperusteinen syrjintä = useampi kuin yksi syrjintäperuste
Syrjintä läheisen vuoksi = ei perustu henkilöön itseensä, vaan tämän läheiseen
Oletettuun syyhyn perustuva syrjintä = syrjinnän täyttämisen kannalta ei ole oleellista onko syrjinnän peruste todellinen vai oletettu
Häirintä = henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellinen tosiasiallinen loukkaaminen luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (edellytetään usein toistuvuutta, ilmeisyyttä, julkisuutta tai muutoin suhteellisen vakavaa menettelyä
POSITIIVINEN ERITYISKOHTELU
Yhdenvertaisuuslakien PL 9 & 12 § mukaan syrjintänä ei pidetä yhdenvertaisuussuunnitelman mukaista menettelyä, jolla:
Pyritään yhdenvertaisuuslain tarkoituksen toteuttamiseen käytännössä
Eikä myöskään sellaista erilaista kohtelua, jonka perusteena on työtehtävien laatuun ja niiden suorittamiseen liittyvä todellinen ja ratkaiseva vaatimus
Eikä tästä johtuvaa erilaista kohtelua, kun sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastuva oikeutettu tavoite
Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan tietyn heikommassa asemassa olevan ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia toimia, jotka tähtäävät tosiasiallisen tasa-arvon turvaamiseen eivätkä asteeltaan muodostu toisia syrjiviksi
Suhde syrjinnän kieltoon
PL 6.2 § --> Positiivinen erityiskohtelu ei saa 1) muodostua asteeltaan muita syrjiväksi 2) niiden pysyvä luonne ei saa merkitä, etteikö järjestelyistä voitaisi luopua, jos sen hyväksyttävyys PO-kannalta syystä tai toisesta lakkaa
Työelämässä mm. sukupuolten tasa-arvoistamista
Rajoja ei voida määritellä yleisellä tasolla etukäteen --> riippuu kunkin tapauksen erityispiirteistä
YK:n ihmisoikeuskomitea: yhdenvertaisuuden periaate toisinaan edellyttää sopimusvaltiolta sellaisten erottelujen tekemistä, jotka tähtäävät yhteiskunnassa tosiasiallisesti syrjinnän poistamiseen
Voi olla sallittua, vaikka sen kohteena oleva vähemmistö ei ole yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa ja kun esimerkiksi maan kulttuurinen moninaisuus pyritään suojaamaan pysyvästi (mm. kansallisten vähemmistöjen suojelu)
Sosiaalisten etuuksien omaisuudensuoja PL 19.2§
PL 19.2 §: Piiriin kuuluvat ansiosidonnaiset etuudet saattavat saada lisäturvaa PL 15 § omaisuudensuojasäännöksestä
Ansiosidonnaiset etuudet, jotka jakautuvat perusosaan ja ansiosidonnaiseen osaan
Perusosa: suojaa PL 19§ eli sosiaalisia oikeuksia koskevan pykälän nojalla
Ansiosidonnainen osa: PL 15 §: Omaisuuden suojan nojalle
ANSAINTAPERIAATE = ansiosidonnaisten etuuksien suojan taustalla vaikuttava periaate, jonka mukaan etuus ansaitaan palvelusuhteen kestäessä ja ansaittavat etuudet, jotka maksetaan myöhemmin ovat osa työsuorituksen vastetta --> edustavat eräänlaista sosiaalista palkkaa
Omaisuuden suoja, mitä ansiosidonnaiset etuudet nauttivat antaa turvaa etusijajärjestelmien muutosten taannehtivia vaikutuksia vastaan
Taannehtivuuden ja omaisuudensuojan kannalta on tarkasteltava erikseen
Muutoksia, jotka koskevat maksettavaksi jo erääntyneitä etuuksia
Muutoksia, jotka koskevat lainvoimaisella päätöksellä myönnettyjä, mutta vielä erääntymättömiä etuuksia
Muutoksia, jotka koskevat etuuksia, joita ei ole vielä myönnetty, mutta johon oikeuttava tapahtuma on jo sattunut
Muutoksia, joiden myöntämisestä ei ole vielä tehty päätöstä ja jotka oikeuttavaa tapahtumaakaan ei ole vielä sattunut
Muita muutoksia, jotka koskevat jo alkaneita ja vielä jatkuvia palvelusuhteita
Jo erääntyneet etuudet nauttivat omaisuuden suojaa ja niihin voi puuttua vain PL-säätämisjärjestyksessä käsitellyllä lailla. Lainvoiman saaneisiin edunsuoviin hallintopäätöksiin ei voida puuttua, ellei asianosainen tähän suostu tai puuttuminen perustuu nimenomaiseen valtuuttavaan säännökseen
Yksityiselämän suoja PL 10 §
PL 10.1 §: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu (yleislauseke)
Henkilötietojen suojasta säädetään tarkemmin lailla --> sääntelyvaraus --> kuuluu lähtökohtaisesti yksityiselämän suojan piiriin
SÄÄNTELYVARAUS: edellyttää lainsäätäjän säätävän asiasta tarkemmin, mutta jättää tarkemmat yksityiskohdat lainsäätäjän harkinnan varaan
Asettaa lainsäätäjälle velvoitteen
HE: viittaa tarpeeseen lainsäädännöllisesti turvata yksilön oikeusturva ja yksityisyydensuoja henkilötietojen käsittelyssä, rekisteröitymisessä ja käyttämisessä
Euroopan neuvoston tietosuojasopimus --> asettaa ls vaatimustason
PeV liittyy läheisesti yksityiselämän piiriin = PO mielessä säädettäessä (rajoittaa lainsäätäjää --> on turvattava PO-järjestelmän mukaan hyväksyttävällä tasolla)
PeV:n mukaan tärkeinä sääntelykohteina voidaan pitää: rekisteröinnin tavoite, rekisteröitävien teitojen sisältö, tietojen säilytysaika rekisterissä, rekisteröidyn oikeusturva
Keskeisin sääntelyvarausta toteuttava laki 1999 henkilötietolaki = nykyisin TIETOSUOJALAKI
Toteuttamista valvovat TIETOSUOJAVALTUUTETTU ja TIETOSUOJALAUTAKUNTA