Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Juutalaisuus – pienin maailmanuskonto - Coggle Diagram
Juutalaisuus – pienin maailmanuskonto
Juutalaisuus on
vanhin
Lähi-idässä syntyneistä
uskonnoista
Se on myös
vanhin säilynyt monoteistinen
uskonto
Juutalaisuus on vahvasti sidoksissa Israelin kansan vaiheisiin, ja
sen historia ulottuu lähes 4000 vuoden taakse.
Uskonnolla ei ole varsinaista perustajaa, mutta
sen isinä
voidaan pitää Vanhasta testamentista tuttuja
Abrahamia ja Moosesta.
Juutalaisuudessa keskeistä on usko yhteen Jumalaan,
Jahveen.
Juutalaiset
uskovat
myös olevansa Jumalan
valittu kansa
.
KESKEISET KÄSITTEET:
Abraham
Mooses
valittu kansa
luvattu maa
Jahve
holokausti
antisemitismi
sionismi
Toora
Talmud
Messiaan odotus
synagoga
diaspora
sapatti
kosher-ruoka
rabbiini
Juutalaisuus on
etninen uskonto
, eli se ei ole levinnyt yhden kansakunnan ulkopuolelle.
Kuitenkin
sen vaikutus
esimerkiksi k
ristinuskon ja islamin syntyyn
on ollut niin
merkittävä
, että se luokitellaan
maailmanuskonnoksi.
Juutalaisuutta on vaikea ymmärtää uskontona, ellei ymmärrä
Israelin kansan vaiheita
. Nämä vaiheet ovat koko juutalaisen
identiteetin pohja
ja
perusta
.
Israelin kansan pitkä ja tapahtumarikas historia
alkaa
siitä, kun
Jumala kutsuu seuraajakseen paimentolaismies Abrahamin
, ja jatkuu vielä nykypäivänäkin.
Juutalaisia Itkumuurilla.
Itkumuuri on
ollut juutalaisten rukous- ja pyhiinvaelluspaikka jo vuosisatojen ajan. Nimi Itkumuuri tulee siitä, että
juutalaiset surevat
sen äärellä
Jerusalemin temppelin hävitystä
ääneen.
Israelin tilanne nykyään ja holokausti
Palestiinan alueen valta on vaihdellut ja juutalaiset ovat joutuneet jättämään kotipaikkansa lukemattomia kertoja. Siksi ajatus luvatusta maasta on ollut heille erityisen tärkeä.
Vuonna 1948 Yhdistyneet kansakunnat päätti antaa juutalaisille nykyisen Israelin alueen. Tällöin alkoivat kiistat juutalaisten ja palestiinalaisten välillä, ja ne jatkuvat edelleen.
Israelin valtion asukkaat
ovat alkuperältään monista kulttuureista ja kansoista, mutta heitä
yhdistävät juutalaiset perinteet ja tavat
. On kuitenkin olemassa myös maallistuneita juutalaisia, joille juutalaisuus ei uskontona merkitse paljoa mutta jotka silti kokevat olevansa kansalliselta identiteetiltään juutalaisia.
Holokausti
Holokaustilla tarkoitetaan Saksan kansallissosialistien suorittamaa etnisten, uskonnollisten ja muiden vähemmistöryhmien
kansanmurhaa
1930-luvun lopussa ja 1940-luvun alussa. Saksan kansallissosialistisen hallituksen johdossa oli diktaattori Adolf Hitler (1889–1945)
Vaikka
holokaustissa
kuoli kansallissosialistien ideologisia vastustajia, romaneita, puolalaisia, afrikkalaisia, kehitysvammaisia ja homoseksuaaleja,
kansanmurhan pääasiallinen kohde olivat Euroopan juutalaiset.
Heitä kuoli holokaustin aikana arviolta
5–7 miljoonaa.
Suurin osa juutalaisista tapettiin
tuhoamisleireillä
, kun taas osa näännytettiin tahallaan
nälkään tai työhön
.
1 more item...
Antisemitismi
Muun muassa
holokaustiin liittyy
vahvasti
termi antisemitismi
. Antisemitismi tarkoittaa
juutalaisvastaisuutta
, eli vihamielistä suhtautumista juutalaisiin joko heidän juutalaisen uskonsa tai kansallisuutensa vuoksi.
Antisemitismi voi näyttäytyä esimerkiksi
vihana, syrjintänä
tai suoranaisena
väkivaltana
juutalaisia kohtaan.
1 more item...
Sionismi
1 more item...
Juutalainen oppi ja etiikka
Juutalaisuuden keskeinen oppisisältö voidaan tiivistää kolmeen eri oppiin:
usko yhteen Jumalaan
usko Tooraan
usko juutalaisiin Jumalan valittuna kansana.
Juutalaisuus on
monoteistinen
eli
yksijumalainen uskonto
. Juutalaiset uskovat, että maailmassa on yksi Jumala, jota he kutsuvat
hepreankielisellä nimellä Jahve
.
Jahve
on kaikkivaltias luoja, joka teki liiton Abrahamin kanssa ja
valitsi juutalaiset omaksi kansakseen.
Jahven ja juutalaisten välisen
liiton merkkinä
juutalaiset pitävät
ympärileikkausta
sekä
Tooraa
, eli lakia, jota kaikkien juutalaisten tulisi noudattaa.
1 more item...
Juutalainen etiikka
perustuu Tooraan
. Juutalaiset ajattelevat, että
ihmisessä on sekä hyvä että paha puoli
.
Koska Jumala on antanut ihmiselle v
apaan tahdon
, ihminen voi toimia myös Jumalan tahdon vastaisesti. Juutalaiset pitävät
Tooran käskyjen noudattamista erittäin tärkeänä
, sillä se takaa yhteisölle
Jumalan siunauksen.
3 more items...
Synagogajumalanpalvelus
Juutalaiset vuosittaiset juhlat
Juutalaisten vuosittaiset
juhlat liittyvät Israelin kansan keskeisimpiin tapahtumiin.
Vuosittaisten juhlien avulla vanhemmat
opettavat
lapsilleen j
uutalaisuuden historiaa
ja välittävät samalla
juutalaista perinnettä sukupolvelta toiselle.
Uusivuosi
Uusivuosi on juhla, jota juutalaiset vietettävät
maailman luomisen ja juutalaisten historian alkamisen kunniaksi
. Juutalaisilla uudenvuoden
juhlinta ajoittuu
syksyyn
, jolloin heidän
ajanlaskunsa mukaan vuosi vaihtuu.
Suuri sovintopäivä
Suuri sovintopäivä
päättää uudenvuoden juhlinnan.
Se on katumus- ja paastopäivä.
Pääsiäinen
Pääsiäinen
, pesah, on
juutalaisuuden keskeisin juhla
. Pääsiäisenä juutalaiset muistelevat Israelin kansan vapautumista Egyptin orjuudesta.
Pääsiäisjuhla
kestää viikon
ja silloin juutalaiset nauttivat
juhla-ateria sederin
, jonka aikana syödyt eri ruokalajit symboloivat orjuuden aikaa ja siitä vapautumista.
Sederin
aikana juutalaiset syövät usein esimerkiksi kohottamatonta ja happamatonta leipää, joka symboloi heille
esi-isien kiireistä pakoa.
Juutalaisten pääsiäistä kutsutaan usein myös
happamattoman leivän juhlaksi.
Lehtimajanjuhla
Lehtimajan juhla
kestää seitsemän päivää
ja sen aikana
muistellaan
Mooseksen johdolla tehtyä
erämaavaellusta
.
Lehtimajanjuhlan aikana juutalaiset
rakentavat pihoilleen lehtimajoja
, joissa he
syövät ja lukevat
yhdessä
Tooraa
.
Hanukka
Hanukka on
kahdeksan päivää kestävä juhla
, jota vietetään J
erusalemin temppelin uudelleen vihkimisen kunniaksi
. Hanukka osuu vuosittain joulukuun tienoille.
Juutalaisuuden tärkeimmät suuntaukset
Nykyjuutalaisuudessa voidaan erottaa viisi eri suuntausta:
Ortodoksijuutalaisuus
Ortodoksijuutalaiset
uskovat kirjaimellisesti
juutalaiseen oppiin ja pitävät
Tooraa auktoriteettina
, johon
ei saa tehdä muutoksia.
He tulkitsevat
Tooraa Talmudin
avulla ja pyrkivät noudattamaan tiukasti Tooran 613 käskyä.
Ortodoksijuutalaisissa seurakunnissa
vain miehet
voivat toimia
rabbeina
,
eivätkä
naiset osallistu Tooran
lukemiseen.
Ortodoksijuutalaisia
löytyy etenkin Israelista ja Yhdysvalloista.
Reformijuutalaisuus
Niin kutsuttu
"uudistettu juutalaisuus"
, joka syntyi Saksassa 1800-luvun alussa.
Reformijuutalaisuuden kantava ajatus on se, että j
uutalaisilla on vastuu
myös
sitä maata kohtaan
, jossa
he asuvat
– ei siis pelkästään juutalaista uskoa kohtaan
Juutalaista
perinnettä tulee tulkita sen mukaan, mikä on nykyisin hyväksyttävää,
ja esimerkiksi Tooraa tulee soveltaa kunkin aikakauden vaatimusten mukaisesti.
Reformijuutalaiset
suhtautuvat myönteisesti
esimerkiksi
seksuaalivähemmistöihin
, ja reformijuutalaisissa seurakunnissa sekä
miehet että naiset
voivat toimia
rabbeina
.
Konservatiivinen juutalaisuus
Konservatiivinen juutalaisuus syntyi Saksassa 1840-luvulla ja levisi sieltä Yhdysvaltoihin. Konservatiiviset juutalaiset ovat
uskonsa suhteen melko perinteisiä
, mutta samalla
avoimia muutokselle
.
Heidän mielestään
Tooran ohjeita voi muokata
ja niiden tulee sopeutua vallitsevaan kulttuuriin, vaikka samalla tuleekin
vaalia juutalaisuuden perusarvoja
.
Konservatiivijuutalaisissa seurakunnissa sekä
miehet että naiset voivat toimia rabbeina.
Hasidismi
Hasidismi syntyi Itä-Euroopassa
nykyisen Puolan, Valko-Venäjän ja Ukrainan alueella 1700-luvulla. Nykyään hasidismi on levinnyt myös Länsi-Eurooppaan, Israeliin ja Yhdysvaltoihin.
Hasidismin ydin on
juutalaisuuden mystisessä perinteessä
. Hasidistit pitävät tärkeänä uskonnon tuottamaa
iloa ja optimismia lakihenkisyyden sijaan.
Hasidismijuutalaisuus
ei ole yhtenäinen liike
, vaan sen sisällä toimii erilaisia ryhmittymiä.
Rekonstruktionismi
Rekonstruktionismi sai
alkunsa Yhdysvalloissa 1920-luvulla
rabbi Mordechai Kaplanin toimesta. Hän näki
juutalaisuuden enemmän kulttuurina kuin uskontona.
Kaplan
hylkäsi juutalaisen uskon perusajatukset
, kuten uskon kaikkitietävään Jahveen sekä Jahven väliseen liittoon juutalaisten kanssa.
Juutalaisten
uskonnollisia tapoja
Kaplan piti
kansanperinteenä
, joka rikastutti juutalaista kulttuuria, mutta joiden
noudattamisen tuli olla vapaaehtoista.
Rekonstruktionistinen juutalaisuus vaikuttaa lähinnä
Yhdysvalloissa ja Kanadassa.
Juutalaisuuden merkitys länsimaiselle kulttuurille
Juutalaisuuden katsotaan
vaikuttaneen länsimaiseen kulttuuriin merkittävästi.
Tämä johtuu siitä, että monet juutalaiset opit ja arvot jäivät elämään
kristinuskoon
, joka
kehittyi juutalaisuuden pohjalta.
Juutalaisuuden pyhä kirja, Heprealainen Raamattu,
sisältää samat tekstit kuin
protestanttisten kristittyjen
Vanha testamentti.
Katolilaisilla ja ortodokseilla
on käytössään myös Heprealaiseen Raamattuun kuulumattomat
apokryfikirjat eli ns. deuterokanoniset kirjat.
Vanhasta testamentista löytyy esimerkiksi
"Kymmenen käskyä"
, joita
sekä juutalaiset että kristityt pitävät tärkeinä
.