Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Jatkosota-hyvitystä hakemassa - Coggle Diagram
Jatkosota-hyvitystä hakemassa
Toinen puolustussota alkaa
Suomen poliittinen ja maantieteellinen asema Neuvostoliiton ja Saksan intressien kohteena oli niin erilainen kuin Ruotsin
Suomi ja Saksa liittoutuivat
Neuvotteluista Saksan kanssa tiesi vain pieni valtiojohdon sisäpiiri
Saksa aloitti hyökkäyksensä Neuvostoliittoon 22.6.1941, Suomi julistautui Ruotsin lailla puolueettomaksi
Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Suomea vastaan. 25. kesäkuuta
Hyökkäysvaiheeseen
Suomalaisten vangeiksi päätyi noin 60 000 puna-armeijan sotilasta, joista kuoli vankileireillä sodan alkuvaiheessa jopa kolmannes tautien, ravinnon puutteen ja huonon kohtelun takia.
Hyökkäysvaiheen aikana venäläisiin suhtauduttiin hyvin tylysti
Puolustustaistelujen sijaan suomalaisjoukot hyökkäsivät, valtasivat takaisin talvisodassa menetetyt alueet ja etenivät Itä-Karjalassa syvälle Neuvostoliiton puolelle
epävarman asemasodan aika
Vuodenvaihteessa 1941–1942 Suomen sodanjohdon sisäpiirin käsitykset Saksan nopeasta voitosta horjuivat.
Neuvostoliitto vaati Suomelta suuria sotakorvauksia ja vähintään vuoden 1940 rajoja.
yhteistyö sujui Saksan kanssa hyvin
ei ahdistellut Suomea vaatimuksilla
Paikallinen väestö Lapissa sai saksalaisjoukoista myös taloudellista hyötyä kaupan ja palveluiden kysynnän lisääntymisen myötä.
kotirintaman arkea
siviilit kärsivät suhteellisen vähän
kuoli noin 2700 siviiliä
kaikkia koski työvelvollisuus
naisetkin menivät töihin
Kutsuntaikäiset miehet katosivat lähes kokonaan yliopistoista ja korkeakouluista
siviilien tehtävä oli suhtautua tilanteeseen
tarvikkeita vähän
paperia vaatteisiin
kahville korviketta
liha harvinaista
maaseudulla kärsittiin aliravitsemuksesta
tanssiminen kiellettyä
Korvausta ja helpotusta sai viihteestä, kuten romanttisista ja historiallisista elokuvista tai satunnaisesti kilpaurheilun seuraamisesta
mieliala sotavuosina
arkiset asiat huoletti kuten elintarvikkeiden riittävyys
valtio valvoi sanomalehtien kirjoittelua
sai tietoa maailmansodasta
tyydytystä kulttuurin nälkään
neuvoja säännöstelytaloudesta
puoluepolitiikka lähes lakannut
Valtaväestöltä ei voinut odottaa myötätuntoa rintamakarkureille, koska katsottiin heidän välttelevän yhteistä velvollisuutta.
Aseistakieltäytymisiä oli kaikkiaan noin 8 000.
kohti erillisrauhaa
Selvyys Neuvostoliiton tarjoamista rauhanehdoista oli saatu keväällä 1944.
ne koettiin edelleen mahdottomina
Kesäkuussa 1944 Neuvostoliitto pyrki irrottamaan Suomen Saksan rintamasta voimakeinoin.
Kun Saksan tilanne maailmansodassa heikkeni, pyrkimys irrottautua sodasta muodostui Suomelle yhä välttämättömämmäksi.
Mitä kauemmas rauhanteko lykkääntyisi, sitä vahvempi Neuvostoliitto olisi.
Vaikeassa tilanteessa Suomi tiedusteli rauhanehtoja, jolloin Neuvostoliitto vaati antautumista.
Lopputulos oli, että presidentti Ryti kirjoitti Hitlerille henkilökohtaisen kirjeen.
Neuvostoliitto luopui nyt pyrkimyksestä murtaa Suomen puolustus ja alkoi siirtää joukkojaan sinne, missä niitä tarvittiin enemmän:
Välirauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa 19.9.1944.
kovat rauhanehdot
kovemmat rauhanehdot kuin 1940
Neuvostoliiton tukikohdaksi Porkkala
Suomen maksettavaksi määriteltyjen sotakorvausten vuosittaiset summat vastaisivat noin 20 prosentin osuutta valtion budjetista.
Välirauhansopimus puuttui myös Suomen sisäisiin asioihin. ”Hitleriläismieliset” järjestöt oli lakkautettava, ja Neuvostoliitto sovelsi tätä määritelmää hyvin laajasti: IKL:n, AKS:n ja pienten kansallissosialististen ryhmien lisäksi lakkautettiin suojeluskunnat, Lotta Svärd ja Suomen Aseveljien Liitto. Laitavasemmistolaiset järjestöt saivat puolestaan toimintaoikeuden.
Välirauhansopimuksen toteutumista valvomaan Suomeen tuli Liittoutuneiden valvontakomissio
sotarikoksiin syyllistyneet oikeuteen