Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Uskonto ilmiönä, Pyhä - Yliluonnollinen - 4 perimmäistä kysymystä -…

- - - - Uskonto näkyy kuitenkin vaihtelevasti ihmisten arjessa eri puolilla maailmaa: meillä Pohjoismaissa uskonto mielletään usein yksityisasiaksi, mutta suurimmassa osassa maailmaa uskonnolla voi olla jopa erittäin näkyvä rooli julkisessa elämässä.
    - - Uskonnot auttavat ihmistä ymmärtämään oman olemassaolonsa lisäksi myös muuta maailmaa.
        
        Monet uskonnot antavat oman selityksensä sille, miten maailmankaikkeus on syntynyt.
        
        Tämän lisäksi ne vastaavat muun muassa kysymyksiin kuolemanjälkeisestä elämästä.
        
        Uskontoon liitetään lähes aina usko johonkin yliluonnolliseen, kuten erilaisiin jumaliin. Uskontoon liittyy myös olennaisesti käsitys pyhästä.
      - On arvioitu, että maailmassa on noin 10 000 eri uskontoa. Uusia uskontoja syntyy kuitenkin kaiken aikaa, sillä ihmisellä on luontainen valmius uskonnolliseen ajatteluun.
        
        Pyhä - jotain, mitä ihmiset pitävät kunnioitettavana tai palvottavana
        
        Pyhällä tarkoitetaan jotain niin tärkeää ja arvokasta asiaa, että se halutaan pitää erillään tavallisista, maallisista asioista.
        
        Termi pyhä tulee esille usein nimenomaan uskonnon yhteydessä.
        
        Pyhien asioiden kautta ihminen voi kokea pääsevänsä vuorovaikutukseen korkeampien voimien kanssa.
        
        Pyhänä voidaan pitää esimerkiksi erilaisia kirjoja ja tekstejä, rakennuksia ja esineitä.
        
        Eri uskonnoissa tunnetaan myös pyhiä ihmisiä, joilla katsotaan olevan suora yhteys vaikkapa jumaliin tai muihin henkiolentoihin.
        
        Yliluonnollinen - luonnontieteellistä selitystä vailla oleva, normaalin tai luonnollisen rajan ylittävä
        
        Yliluonnollisella tarkoitetaan asioita, joille ei ole luonnontieteellistä selitystä.
        
        Uskonnoissa yliluonnollista edustavat useimmiten esimerkiksi erilaiset jumalat ja henkiolennot, vaikka on olemassa myös uskontoja, joissa jumalilla ei ole keskeistä asemaa tai niitä ei ole lainkaan.
        
        Muun muassa buddhalaisuutta ja kungfutselaisuutta pidetään uskontoina, vaikka buddhalaisuudessa on ateistisia piirteitä ja kungfutselaisuus keskittyy tuonpuoleisen sijaan tämän elämän oikeanlaiseen elämiseen.
        
        Molemmat edellä mainitut uskomusjärjestelmät sisältävät kuitenkin käsityksiä pyhistä asioista sekä ihmisen perimmäisistä kysymyksistä.
        
        Nykypäivän globaalistuvassa maailmassa maailmanuskontojen vaikutus näkyy lähes kaikkialla, kuten taiteessa, politiikassa ja ihmisten arkielämässä.
        
        Eri uskontojen tuntemus auttaa meitä jokaista kohtaamaan eri uskontojen kannattajia ja ymmärtämään heidän ajattelu- ja elämäntapaansa.
        
        Samalla uskontojen tunteminen voi auttaa meitä tarkastelemaan myös omaa identiteettiämme.
        
        Uskonnon ehkä tärkein funktio on vastata ihmisen perimmäisiin kysymyksiin.
        
        Ihmisellä on luontainen tarve pohtia ja saada vastauksia olemassaoloaan koskeviin kysymyksiin, kuten siihen, mikä on elämän tarkoitus.
        
        Niin kutsuttuihin perimmäisiin kysymyksiin ei ole löydettävissä aistihavaintoihin perustuvia vastauksia, vaan yleensä vastaukset löytyvät nimenomaan jonkin uskonnon kautta.
        
        elämän tarkoitus
        
        miten kaikki on saanut alkunsa
        
        miksi maailmassa on kärsimystä
        
        mitä tapahtuu kuoleman jälkeen
        
        Uskonnon osatekijät
        
        Monet uskonnot saattavat vaikuttaa meistä hyvinkin toisistaan poikkeavilta ja samalla ainutlaatuisilta ilmiökokonaisuuksilta.
        
        Jos vertaamme esimerkiksi hindulaisuutta ja kristinuskoa keskenään, huomaamme, että niillä on esimerkiksi täysin toisistaan poikkeava aika-, jumala- ja pelastuskäsitys.
        
        Uskontojen näennäisestä erilaisuudesta huolimatta tutkijat ovat kuitenkin löytäneet niille yhteisiä piirteitä.
        
        Uskontojen seitsemän osatekijää:
        
        7 more items...
        
        Uskomukset
        
        1 more item...
        
        Yksilötasolla uskonto voi vaikuttaa esimerkiksi:
        
        6 more items...
        
        Yhteiskunnallisella tasolla uskonto voi vaikuttaa esimerkiksi:
        
        4 more items...
        
        Uskontotieteet
        
        1 more item...
- - - - Varhaiskantaiset uskonnot ovat kirjoituksettomia, joten myytit ja muu perinne ovat kulkeneet niissä suullisesti. Suullinen perimätieto kulkee alkuperäiskansojen kulttuureissa sukupolvelta toiselle niin, että yhteisöjen vanhimmat kertovat muille yhteisön jäsenille myyttejä tai muita tarinoita.
        
        Kun myyttejä alettiin taltioida kirjalliseen muotoon, syntyivät ensimmäiset uskonnolliset opit ja oppijärjestelmät. Monissa kulttuureissa myyttien tulkitseminen ja niiden siirtäminen sukupolvelta toiselle uskottiin uskonnollisten ammattilaisten kuten pappien ja muiden uskonoppineiden käsiin.
        
        Uskontojen opit
        
        Uskontojen oppeihin kuuluvat esimerkiksi
        
        uskonnon jumalakäsitys
        
        ihmiskäsitys
        
        pelastuskäsitys
        
        Uskontojen opit määritellään pikkuhiljaa uskonnon synnyttyä.
        
        Uskontoihin liittyy usein erilaisia käsityksiä oikeasta ja väärästä sekä siitä, miten ihmisen tulisi elää: tällöin puhutaan uskonnon eettisistä opeista ja arvoperustasta.
        
        4 more items...
      - Tyypillisiä myyttien aihepiirejä ovat esimerkiksi luominen, luonto ja luonnonilmiöt, sankarit, hirviöt ja demonit sekä kuolemanjälkeinen elämä.
        
        Myytit ovat usein vertauskuvallisia, ja niiden kieltä saattaa olla vaikea ymmärtää.
        
        Myytin ja sadun erona voidaan pitää sitä, että myytissä tapahtuneita asioita on pidetty tavalla tai toisella tosina, kun taas satuihin on kautta aikain suhtauduttu satuina.
        
        Tunnetuin suomalainen mytologian edustaja on Suomen kansalliseepos, Kalevala.
- - - - Maailmankuvan muodostumiseen vaikuttavat muun muassa aika ja kulttuuri, jossa ihminen elää. Samassa ajassa ja kulttuurissakin kuitenkin voi esiintyä esimerkiksi tieteellisiä ja uskonnollisia maailmankuvia, jotka ovat lähtökohtaisesti aika erilaisia.
        
        Maailmankuva voi olla avoin tai suljettu. Avoin maailmankuva tarkoittaa sitä, että sen omaavalla henkilöllä on valmius muokata maailmaan liittyviä käsityksiään. Suljetun maailmankuvan omaava ihminen ei puolestaan anna uuden tiedon muuttaa vanhaa käsitystään maailmasta.
        
        Maailmankuvan rakennuspalikat
        
        Tieteellisen ja epätieteellisen
        
        Eri ihmisten maailmankuvat voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Jonkun maailmankuva voi olla esimerkiksi tieteellinen, mikä tarkoittaa sitä, että maailmankuvaan kuuluvat uskomukset ovat tieteen avulla perusteltuja.
        
        Tieteellisen maailmankuvan vastakohta on epätieteellinen maailmankuva, joka on vastaavasti ristiriidassa tieteellisen maailmankuvan kanssa.
        
        arkikokemukseen perustuva
        
        Maailmankuva perustuu arkisiin havaintoihin.
        
        uskonnollinen
        
        Maailmankuva sisältää uskomuksia, jotka perustuvat uskontoon.
        
        maaginen
        
        Maailmankuva perustuu taikauskoon, esimerkiksi käsityksiin luonnossa vaikuttavista hengistä sekä hyvistä ja pahoista voimista.
        
        metafyysinen
        
        Maailmankuva sisältää todellisuutta koskevia väitteitä, jotka on perusteltu tieteen sijasta filosofian avulla.
        
        Maailmankatsomus
        
        Maailmankatsomus on maailmankuvaa laajempi käsite.
        
        Maailmankuvan lisäksi jokaisella ihmisellä on oma käsitys siitä, millainen maailma on hyvä ja toimiva ja millainen taas paha.
        
        Tämä käsitys pohjautuu näkemyksiimme oikeasta ja väärästä. Yksinkertaistettuna voisikin todeta, että maailmankatsomuksemme muodostuu
        
        2 more items...