Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
8 Uskonnot modernissa maailmassa, KESKEISET KÄSITTEET:, Uskontodialogilla…
8 Uskonnot modernissa maailmassa
Johdanto
Maallistumisella eli sekularisaatiolla
tarkoitetaan sitä, että uskonnollisten arvojen ja instituutioiden merkitys muuttuu yhteiskunnassa vähäisemmäksi.
Sekularisaatiokehityksestä
on puhuttu viime vuosina paljon. Silti monet tutkijat ovat sitä mieltä, että
uskonnon merkitys
sinänsä
ei
välttämättä ole
vähentynyt
modernissakaan yhteiskunnassa, vaan uskonnosta on tullut
ihmiselle
entistä
henkilökohtaisempi ja monimuotoisempi
asia.
. Usean länsimaisen ihmisen hengellisyyden pohjana on
synkretismi
, joka tarkoittaa
erilaisten uskonnollisten ainesten toisiinsa sekoittamista ja yhteensulautumista.
"Uskontoshoppailu" on ominaista modernille yhteiskunnalle.
Ennen modernisaatiota
yhteiskunta oli varsin erilainen. Ihmisen
elämänpiiri oli
paljon
kapeampi
kuin nykyään.
Talonpoikaisyhteiskunnassa kylät olivat elämän keskuksia, joissa jokaisella oli oma paikkansa.
Kaikki opit ja
vaikutteet tulivat kotoa ja lähiympäristöstä
, kunnes 1800-luvulta alkaen liikenneverkosto kehittyi entistä paremmaksi ja esimerkiksi posti- ja puhelinlaitoksen myötä ihmiset saivat uusia yhteydenpitotapoja.
1800-luvulla perustettiin myös ensimmäiset kansakoulut ja sanomalehtiä alettiin painaa.
Kansalaisten elämänpiiri laajeni tuolloin lähiympäristöä suuremmaksi.
Elämä
nyky-yhteiskunnassa
on hyvin erilaista verrattuna talonpoikaisyhteiskuntaan. Nykyään monet asuvat kaupungeissa ja tekevät palkkatyötä.
Internetin ansiosta saamme hankittua nopeasti tietoa lähes mistä vain.
Tieto myös leviää nopeasti ympäri maailman.
Modernisaation
käynnistyttyä Euroopassa myös
uskonnot ovat joutuneet uudenlaisten haasteiden eteen
. Modernisaation
vaikutukset näkyivät ensimmäisenä kristinuskossa.
Perinteistä uskonnollisuutta on ollut haastamassa tieteen kehitys, tasa-arvoon liittyvät vaatimukset sekä katsomusten monimuotoistuminen.
Uskonto ja modernisaation haasteet
1800-luku oli tieteen kehityksen aikaa.
Jo 1600-luvulla alkunsa saanut
kokeellinen luonnontiede
osoitti, että
maailma ei
välttämättä ollut kokonaisuudessaan
Raamatussa kuvatun maailman kaltainen
. Muun muassa näiden ajatusten pohjalta syntyi 1700-luvulla
valistusfilosofia
, joka
ihannoi järkiperäistä ajattelua
.
Tieteen ja uskonnon väliseen suhde
1 more item...
1800-luvulla
Raamatusta tuli tieteellinen tutkimuskohde muiden joukossa
. Kun Raamattua alettiin tutkia tieteellisesti, sen
arvovalta väheni pyhästä kirjasta joukoksi vanhoja kirjoituksia
, jotka olivat syntyneet tietyssä kulttuurihistoriallisessa kontekstissa.
Kun
Raamatun auktoriteettiasema horjui
, alkoivat kirkolla vaikeat ajat, joita ei helpottanut
Charles Darwin evoluutioteorioineen (1809–1882).
Sekularisaation myötä yhteiskunnassa
jalansijaa
saavat
ei-uskonnolliset arvot ja instituutiot.
Uskontojen monimuotoisuus
Uskontodialogi
Uskontodialogilla
tarkoitetaan eri
uskontojen välistä keskustelua
. Jos keskustelua käydään myös uskonnottomien kanssa, on kyseessä katsomusten välinen dialogi.
Sekä uskontodialogi että katsomusten välinen dialogi ilmenevät useissa eri muodoissa. Keskustelua katsomuksiin liittyvistä asioista käyvät esimerkiksi
uskonnolliset johtajat, uskonnonharjoittajat, uskonnottomat ja akateemiset asiantuntijat.
Olipa kyseessä sitten uskontodialogi tai katsomusten välinen dialogi, edellytykset dialogin onnistumiseksi ovat samat
Dialogi toisinajattelevan kanssa edellyttää hienotunteisuutta, kunnioitusta ja aitoa kiinnostusta
toisen kulttuuria, uskontoa ja ajattelutapaa kohtaan.
Katsomusten välisen dialogin merkitys kasvaa
yhteiskuntien moniarvoistumisen ja maailman muutosten myötä. Eri katsomuksiin liittyvä tieto ja ymmärrys
voivat poistaa niihin kohdistuneita ennakkoluuloja.
Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti polttavia kysymyksiä ovat muun muassa
pakolaisuuden syyt
ja
pakolaisten sopeutuminen uuteen maahan
sekä
muut ihmisoikeuskysymykset.
Länsi-Euroopassa tapahtuva
sekularisaatio (MAALLISTUMINEN)
on vähentänyt perinteisten katsomusten merkitystä ihmisten arjessa.
Uskonto ja yhteiskunta
Uskonnonvapaus
on eräs tärkeimmistä
ihmisoikeuksista
. Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan
jokaiselle ihmiselle kuuluvia perustavanlaatuisia oikeuksi
a, jotka ovat voimassa
kaikkialla henkilön taustasta, sukupuolesta tai yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.
Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n ihmisoikeusjulistus (18. artikla) toteaa uskonnonvapaudesta seuraavasti:
1 more item...
Uskonnonvapaus on kolmiosainen käsite
: se pitää sisällään
positiivisen uskonnonvapauden
,
negatiivisen uskonnonvapauden
sekä
vakaumusten välisen tasa-arvon.
3 more items...
Suomen perustuslaki:
1 more item...
KESKEISET KÄSITTEET:
KESKEISET KÄSITTEET:
sekularisaatio
synkretismi
modernisaatio
positivismi
marxilaisuus
nationalismi
humanismi
individualismi
uushenkisyys
fundamentalismi
konservatiivinen uskonnollisuus
liberaali uskonnollisuus
uskontodialogi
katsomusten välinen dialogi
uskonnonvapaus
Uskontodialogilla tarkoitetaan eri uskontojen välistä keskustelua.
Jos keskustelua käydään myös uskonnottomien kanssa
on kyseessä katsomusten välinen dialogi.