Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Tietoisuus - Coggle Diagram
Tietoisuus
Yleistä
On edelleen mysteeri, miten aivojen toiminnasta syntyy yksilöllinen kokemus tietoisesta minästä, joka pystyy esimerkiksi tuntemaan, havaitsemaan, muistamaan ja ajattelemaan – jopa tarkkailemaan itse itseään.
Unessa tietoisuuden tila muuttuu, samoin nukutuksessa tai ihmisen pyörtyessä. Siksi näitä ilmiöitä tutkimalla voidaan yrittää selvittää myös tietoisuuden mysteeriä.
-
-
Tietoisuuden kokemukset muuttuvat jatkuvasti, kuten ihminen voi olla keskittynyt yhdessä hetkessä lukemiseen, mutta yhtäkkiä siirtyä muistelemaan viikonlopun tapahtumia. Samassa hän huomaa, miten epämukavalta päällä oleva pusero tuntuu tai miten maha kurnii nälästä ja kiinnittää vielä samaan aikaan huomiota ulkoa tulevaan meteliin.
Tietoinen toiminta
-
Ihminen kykenee tahdonalaisesti seuraamaan ympäristönsä, kehonsa ja mielensä toimintaa ja vaikuttamaan omaan käyttäytymiseen ja mielen sisältöihin.
Esimerkkejä
Pitkään sohvalla maannut voi huomata puutumista kehossaan ja nousta ylös tekemään välillä jotain muuta.
-
Kun läksyjen tekeminen alkaa uuvuttaa ja kyllästyttää, saattaa ihminen hetkeksi piristää itseään selaamalla someviestejä.
Ihminen voi kaikenlaisen toiminnan keskellä, vielä pystyä seuraamaan tietoisesti ympäristön tapahtumia, kuten äänniä, valoja, liikkeitä ja värejä.
Sigmund Freud
-
Hän kehitti psykoanalyyttisen mallin mukaisen toiminnan taustalla vaikuttavan tiedostomattoman alitajunnan.
Freudin ajattelun mukaan ahdistavat tapahtumat, kuten torjutut tunteet ja halut, ovat tiedostamattomassa alitajunnassa, josta ne voivat pyrkiä tietoisuuteen esimerkiksi lipsauttaa vahingossa tietoisuuteen sanoiksi tiedostamattomasta sellaisia asioita, joita hän oikeasti ajattelee ja tuntee, mutta ei ympäristön paineesta johtuen saisi sanoa.
Sigmundin vaikutus psykoanalyysin kautta on ollut hyvinkin suuri psykoterapian eri muotojen kehittämiseen
ei-tietoinen
Taustalla yleensä toimintoiten automatisoituminen esim käveleminen samalla kun juttelee ystävänsä kanssa
-
Ihminen toimii automaattisten toimintamallien ohjaamana. Tälläiset automaattiset toimintamallit ovat tärkeitä, sillä ne ohjaavat toimintaa ei-tietoisesti kuluttamatta ihmisen rajallista toimintakapasiteettia.
Esimerkkejä
Monet ihmisen tekemät päätökset syntyvät ns. "fiilispohjalta", osittain tiedostamatta tunteiden ohjaamina.
Ihminen voi esimerkiksi vetäytä porukasta tai ihmisestä poispäin tunnistamatta mahdollista epämiellyttävää oloa tai sen syntyä sen kummemmin miettimättä.
Ennen kuin tietoinen havainto tai päätös syntyy, aivoissa tapahtuu ihmisen tietämättä lukemattomia prosesseja, jotka johtavat lopulta päätökseen tai havaintoon
Ihminen ei myöskään voi vaikuttaa mitä hänelle tulee mieleen sanasta "lätkä", vaan hitaampi tietoinen ajattelu tapahtuu myöhemmin, joka auttaa ottamaan huomioon, että kyseinen sana voi viitata muuhunkin kuin jääkiekkoon, kuten johonkin merkkiin tai kärpäslätkään