Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Tietoinen ja ei-tietoinen toiminta - Coggle Diagram
Tietoinen ja ei-tietoinen toiminta
Tietoisuus
kyky olla tietoinen omista ainutlaatuisista ajatuksista, muistoista, tunteista, aistimuksista ja kehon ulkopuolisista asioista.
Tietoinen yksilö on tietoinen sekä omista mielen sisäisistä tiloistaan että ympärillä tapahtuvista asioista.
Tietoinen kokemus ulkoisesta ja sisäisestä maailmasta syntyy aivojen toiminnan tuloksesta
tietoisuuden syntymeknamismista ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa
Tietoinen toiminta
Tietoinen toiminta on tiedonalaista ja itseohjattua toimintaa.
Ihminen kykenee tahdonalaisesti seuraamaan ympäristönsä, kehonsa ja mielensä toimintaa ja vaikuttamaan omaan käyttäytymiseen ja mielen sisältöihin.
Ihminen kykenee suuntaamaan ajatuksensa esimerkiksi seuraavaan päivään ja läksyjen tekoon.
Läksyjä tehdessä tai somea selatessa ihminen pystyy tietoisesti seuraamaan ympäristöään, kuten ääniä, valoja, liikkeitä ja värejä.
Ei-tietoinen toiminta
Toiminta on ei-tietoista, kun ihminen ei ole aina tietoinen kaikesta toiminnasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä
Monet päätökset syntyvät esimerkiksi usein "fiilispohjalta" eli osittain tiedostamattomien tunteiden pohjalta
Ihminen voi myös vetäytyä sosiaalisesta tilanteesta pois, tunnistamatta mahdollista epämiellyttävää oloa tai sen syitä
Ennen näitä tilanteita aivoissa on tapahtunut monia prosesseja, joista ihminen ei ole tietoinen
Tiedostamaton alitajunta
Sigmund Freudin kehittämän psykoanalyyttisen mallin mukaan ihmisen toiminnan taustalla vaikuttaa tiedostamaton alitajunta.
Ahdistavat tapahtumat, kuten torjutut tunteet ja halut, ovat tiedostamattomassa alitajunnassa.
Ne voivat pyrkiä tietoisuuteen esimerkiksi freudilaisina lipsahduksina, eli vahingollisia lipsahduksina asioista, joita ihminen oikeasti ajattelee ja tuntee, tai unissa.
Alitajunnassa olevaa tiedostamatonta toimintaa ei voida havaita ja tutkia tieteellisin keinoin.
Automatisoituminen
on usein ei-tietoisen toiminnan taustalla
Esimerkiksi käveleminen ja samalla ystävälle juttelu, tulee miettimättä eli se on automatisoitunut
Tällaiset automaattiset toimintamallit ovat tärkeitä, sillä ne ohjaavat toimintaa ei-tietoisesti kuluttamatta ihmisen rajallista toimintakapasiteettia.
Automaattiseista toimintamalleista voi joskus olla myös haittaa
Ihminen on ns. tapojensa orja, ja niistä voi olla hankala päästä eroon
Esimerkiksi ahdistuksen kokemus voi saada ihmisen menemään jääkaapille, vaikka ei olisi nälkä
Niistä eroon pääseminen vaatii sitä, että ihminen tiedostaa toimintatapansa ja kehittää uuden vanhan tilalle
Psykoanalyysi ja psykodynaaminen terapia
Psykoanalyysin
tavoitteena on päästä käsiksi mielen tiedostomattomiin tasoihin
Psykoanalyysi rakentuu
vapaan assosisaation
ympärille
Terapeutti ei juurikaan johdattele tilannetta, vaan kuuntelee mitä asiakkaalla on sanottavaa. Kuunnellessaan terpeutti pyrkii hahmottamaan mahdollisia torjuttuja aihepiirejä
Psykodynaamisessa
terapiassa puhutaan ja tutkitaan lapsuuden aikana mahdollisesti alitajuntaan tallentuvista muistoista.
Mitä varhaisempia kokemukset ovat, sitä suuremmin ne vaikuttavat persoonallisuuden rakentumiseen. Varhaisiin muistoihin liittyy vahva tunnelataus, koska ne liittyvät vuorovaikutukseen läheisimpien ihmisten kanssa.
Näitä tapahtumia ei välttämättä pysty palauttamaan mieleen, vaikka haluaisi.
Psykodynaamisen terapian tavoite on saada aktiivisesti torjutut muistot tietoisuuteen kohdattavaksi ja käsiteltäväksi.
Transferenssiä
eli muihin ihmissuhteisiin kuuluvien tunteiden siirtymistä terapiasuhteeseen, jolloin terapeutti voi tarjota uudenlaisen korjaavan kokemuksen, pidetään myös tärkeänä.
Esim. jos asiakas on kokenut vanhempansa kriittisinä, hän voi kokea terapeutinkin sellaisena.