Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Itsenäisen suomen suunta, AIKA, Itsenäisen Suomen ensimmäiset vuodet…

- - - - Suomi ei ollut viljan suhteen omavarainen ja sodan takia viljan tuonti Saksasta estyi ja Venäjän levottoman tilanteen takia sieltäkään ei saatu viljaa entiseen tapaan.
        
        Yhteiskunnallinen levottomuus ja tyytymättömyys lisääntyivät varsinkin työväen keskuudessa, kun elintarvikepula ja työttömyys kasvoivat.
        
        Myös tilattoman väestön ja yleisten työehtojen kysymykset (mm. vaatimus 8 tunnin työpäivästä) olivat vieläkin ratkaisematta, mikä entisestään lisäsi levottomia oloja.
        
        Sisällissota puhkeaa
        
        Vuonna 1917 Suomen kansa oli jakautunut kahtia. Tyytymättömyys lisääntyi työväestön keskuudessa, kun tuloerot kasvoivat teollistumisen myötä: rikkaat rikastuivat ja köyhät köyhtyivät.
        
        Kaupunkien työväestö eli huonoissa oloissa, teki pitkää päivää tehtaissa alhaisella palkalla ja asui ahtaasti. Maaseudulla oli paljon tilatonta väkeä, ja esimerkiksi torpparit olivat täysin tilanomistajan armoilla, vaikka he olisivat itse rakentaneet torppansa ja viljelivät maata jota eivät itse omistaneet.
        
        1 more item...
        
        Vuonna 1917 kärsittiin myös elintarvikepulasta, joka johtui osaltaan ensimmäisestä maailmansodasta ja Venäjän vallankumouksista. Venäjältä ei enää saatu viljaa kaiken kaaoksen keskellä. Viljasatokin oli huono, joten ihmiset – etenkin köyhempi väestönosa – näkivät nälkää.
        
        1 more item...
      - Sotaponnistusten väsyttämä Venäjän keisari Nikolai II syöstiin vallasta helmikuussa 1917 niin sanotussa helmikuun vallankumouksessa, ja ylintä valtaa käytti ns. väliaikainen porvarihallitus.
        
        Tämä aiheutti Suomessa pohdinnan siitä, kuka käyttää Suomessa ylintä valtaa keisarin syrjäydyttyä valtaistuimelta. Tässä vaiheessa varsinkin porvaristo ja sosiaalidemokraatit alkoivat ajaa Suomen täyttä eroa Venäjästä.
        
        Lokakuussa Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit, joissa porvarilliset puolueet saivat vaalivoiton ja sosiaalidemokraatit vaalitappion.
        
        Samaan aikaan V. I. Leninin johtamat kommunistit eli bolševikit lisäsivät kannatustaan Venäjällä toteuttaen lopulta ns. lokakuun vallankumouksen, jossa porvarillinen väliaikaishallitus syöstiin vallasta.
        
        Lenin lupasi sodan väsyttämälle venäläiskansalle "Rauhaa, leipää ja maata".
        
        Lokakuun vallankumouksen jälkeen Suomessa P. E. Svinhufvudin johtama hallitus, josta myöhemmin käytettiin nimitystä itsenäissyyssenaatti, otti tavoitteekseen Suomen pikaisen irrottamisen kommunistisen Venäjän rinnalta.
        
        Itsenäisyysjulistus annettiin eduskunnan käsittelyyn 4.12.1917, ja se hyväksyttiin 6.12.1917.
        
        1 more item...
- - - - Lapuanliike oli äärioikeistolainen kansanliike, joka nousi maanviljelijä Vihtori Kosolan johdolla haastamaan virallista valtiovaltaa.
        
        Lapuanliike sai alkunsa poliittisen oikeiston tyytymättömyydestä Suomen itsenäisyyden ajan sisäpoliittiseen kehitykseen. Sisällissodan voittajaosapuoli, jota lapualaiset edustivat, koki punaisten päässeen liian helpolla. Suurena vääryytenä pidettiin erityisesti sitä, että kommunistit saivat jatkaa toimintaansa erilaisten peitepuolueiden ja -yhdistysten avulla, vaikka heidän toimintansa oli sisällissodan jälkeen kielletty.
        
        Lapuanliikkeen toimintatavat olivat radikaaleja: he häiritsivät kommunisteiksi epäiltyjä työväenyhdistyksiä ja -lehtiä, sulkivat työväentaloja ja kyydittivät eli "muiluttivat" yksittäisiä henkilöitä itärajalle. Lapualaisten huomiota herättänein muilutus kohdistui Suomen ensimmäiseen presidenttiin K. J. Ståhlbergiin, jota he syyttivät punavankien armahduksesta.
        
        Vähitellen liikkeen harjoittama terrori laajeni kommunisteista myös sosiaalidemokraattisten työväenyhdistysten piiriin. Liike piti suomalaisia jännityksessä aina vuoteen 1932 asti, jolloin se lakkautettiin ns. Mäntsälän kapinan jälkeen. Lapualaisten perinteitä jatkoi kuitenkin IKL eli Isänmaallinen Kansanliike, joka omaksui Italian fasisteilta jopa ulkoisia tunnusmerkkejään. IKL:llä oli edustajia myös Suomen eduskunnassa.
      - Maailmansotien välinen aika oli yleistä äärioikeistolaisten liikkeiden nousun aikaa Euroopassa: Mussolini oli jo ottanut vallan itselleen Italiassa, ja Saksassa Hitler suunnitteli parhaillaan omaa valtaannousuaan. Lapuanliikkeen lisäksi Suomessa toimi 1920- ja 1930-lukujen taitteessa lukuisia oikeistolaisiksi luettavia ja yleensä neuvostovastaisia järjestöjä.
- - - - Tunnetuimpia tulenkantajia on Olavi Paavolainen ja hänen teoksensa Nykyaikaa etsimässä vuodelta 1929. Tekstien aihepiireinä ovat kaupungistuminen, elämän koneellistuminen sekä erilaiset taidevirtaukset ja vallankumousrunoilijat, joihin kirjailija tutustui oleillessaan Pariisissa.
  - - - Aalto perusti vuonna 1935 Oy Artek Ab:n, jonka tehtävänä oli edistää kasvavaa Aalto-huonekalujen valmistusta ja myyntiä. Artekin huonekaluissa yhdistyvät käytännöllisyys, kauneus, selkeät värit ja piirteet sekä sarjavalmisteinen tuotantotapa. Massatuotannosta huolimatta Artekin tuotteet edustavat tänä päivänä suomalaista designia puhtaimmillaan.
  - - - Kesäolympialaisten menestyneimpiä urheilijoita ollut Paavo Nurmi toi Suomelle yhteensä yhdeksän kultamitalia 1920-luvulla.
- - - - Vuoden 1922 "Lex Kallio" paransi tilattoman väestön asuttamismahdollisuuksia: sen nojalla vähävarainen maatalousammattiin perehtynyt tilaton saattoi saada pienen palan maata ja metsää itselleen.
        
        Laman käännyttyä taas kasvun tielle 1930-luvun loppupuolen Suomessa toteutettiin myös paljon yhteiskunnallisia uudistuksia, jotka eheyttivät kahtiajakautunutta kansaa. Tässä oli avainasemassa presidentti Kyösti Kallion hyväksymä punamultahallitus, jossa laajaa kannatusta nauttiva Maalaisliitto teki hallitusyhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa.
        
        Lisäksi Venäjän markkinoita korvaamaan tuli vilkas kaupankäynti ensimmäisestä maailmansodasta toipuvan Länsi-Euroopan kanssa – teollisuustuotteille oli tilausta jälleenrakentavassa Euroopassa, ja vilkastuvat tilaukset nostattivat Suomen työllisyyttä.