Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Työhyvinvoinnin malleja ja käytänteitä, Hyvä käytäntö voidaan tunnistaa…
Työhyvinvoinnin malleja ja käytänteitä
Hyvät käytännöt
Käytännössä
Yhtenäistä hyville käytännöille on, että ne tekevät työstä sujuvampaa, hyödyllisempää ja mielekkäämpää.
Hyvät käytännöt liittyvät toimintaympäristöönsä ja toisiin käytäntöihin, ja näin muodostavat käytäntöverkostoja, jossa käytännöt muokkaavat toinen toisiaan.
Hyvän käytännön tunnuspiirteitä
Toimivuus
Vaikuttavuus
Asiakkaalle hyvän tuottaminen
Eettinen hyväksyttävyys
Taloudellisuus
Yleistettävyys
Voivat olla laajempia kokonaisuuksia tai pienempiä asioita
Toimitatapoja tai -malleja
Interventioita
Asiakasmenetelmä
Työmenetelmiä
Työn organisointiin liittyvä käytäntö
Hankkeen aihepiiriin liittyvä prosessi
Tuotekehityksen prosessi
Monesti hyvissä käytännöissä on kyse työntekijälle kertyneestä hiljaisesta tiedosta
Voidaan levittää kolmella tavalla
Itsepalveluna, joka tarkoittaa hyvien käytäntöjen tietokantoja internetissä.
Tietopalvelun avulla, joka tietokannan lisäksi tarjoaa myös neuvontaa
Aktiivinen ja avustettu levittäminen, joka tarkoittaa toimijoiden antamaa avustamista, konsultointia sekä ohjausta
Työkykyyn vaikuttamisen hyvät käytännöt
Laaja-alainen työkykykäsite
Työkykyä ylläpitävän toiminnan tulee kohdistua yksilön lisäksi myös työhön sekä työympäristöön ja -yhteisöön.
Laaja-alaiset työkykymallit
Työkykykolmio
Perustuu kolmoisstrategiaan, myöhemmin tähän malliin tarkennettiin yhdeksi osa-alueeksi ammatillinen osaaminen (kompetenssi).
Työkykytalo
Sisällöt lähes samat kuin tetraedrimallissa
Mallin mukaan työkykyä voi tarkastella analogiana nelikerroksiselle talolle. Ajatuksena on, että kaikkia kerroksia tulee kehittää jatkuvasti.
Pohjakerros: terveys ja toimintakyky
Toinen kerros: osaaminen
Toisen kerroksen merkitys on viime vuosina korostunut, koska työkyky- ja osaamisvaatimuksia syntyy koko ajan kaikilla sektoreilla.
Kolmas kerros: arvot, asenteet ja motivaatio
Ajatuksena on, että omat asenteet työntekoa kohtaan vaikuttavat ratkaisevasti työkykyyn. Jos työ koetaan mielekkäänä ja haasteellisena, se vahvistaa työkykyä.
Neljäs kerro: johtaminen, työyhteisö ja työolot
Tetraedrimalli
Havainnollistaa ajatusta, jonka mukaan työkyvyn ylläpitäminen voi kohdistua terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lisäksi myös työyhteisön kehittämiseen, työympäristön parantamiseen ja työntekijöiden kompetenssin kohentamiseen.
Mallissa työyhteisön kehittämisellä viitataan työyhteisön ihmissuhteiden, vuorovaikutuksen ja johtamisen edistämiseen.
Työympäristön parantaminen mallin yhteydessä tarkoittaa työergonomian, työturvallisuuden ja työhygienian kehittämistä.
Työkyvyn ulottuvuudet
Ns. "kolmoisstrategia", jossa kohdistus
Työympäristöön ja työhön
Työn organisaatioon ja työyhteisöön
Työntekijään tai työntekijäryhmään
Työelämän kehittämisen mallit
Käsiteohjautuva kehittäminen
Molemmat mallit edustavat integroitua, prosessikeskeistä käsitystä työkyvystä. Samalla ne myös edustavat toisenlaista, muuttunutta teoriaa – ja menetelmäperustaa tarkastella työhyvinvointia ja työelämänkehittämistä. Tässä mielessä ne voisivat kuulua sekä työkyky että työhyvinvointikategoriaan, tai edustaa kolmatta kategoriaa uudenlaista työelämän kehittämisen lähestymistapaa.
Painotus ideoiden, suunnitelmien ja projektien kehittämistä käsitteiden tai konseptien perustalta. Sen sijaan, että aloitettaisiin tietystä valmiista ratkaisusta, ensisijaisena on hahmottaa abstraktimmat käsitteet ja periaatteet, jotka ohjaavat kehitystyötä. Tämä auttaa luomaan joustavampia ja laadukkaampia lopputuloksia, jotka voivat sopeutua muuttuviin tarpeisiin ja haasteisiin.
Prosessivaiheet
Käsitteiden perusteella suunnitelmien luominen
Projektien kehittäminen käsitteiden ohjaaminen
Ideoiden ja käsitteiden tunnistaminen
Työlähtöinen hyvinvointi -malli
Malli keskittyy työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseen työpaikalla. Siinä korostetaan työolosuhteiden, työympäristön ja työtehtävien muokkaamista niin, että ne tukevat työntekijöiden terveyttä, motivaatiota sekä tyytyväisyyttä. Tavoitteena on parantaa työntekijöiden elämänlaatua ja tuottavuutta tekemällä työstä positiivinen ja voimaannuttava kokemus.
Prosessivaiheet
Työtehtävien muokkaaminen työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi
Työolosuhteiden ja ympäristön arviointi
Työntekijöiden tukeminen ja työympäristön parantaminen työhyvinvoinnin optimoimiseksi
Työhyvinvoinnin mallintamista
Karasek & Theorell: Työn vaativuus-hallinta-sosiaalinen tuki
Siegrist: Ponnistukset ja palkkiot
Demerouti ym: Työn vaatimukset - työn voimavarat
Järvinen: Toimivan työyhteisön tukipilarit
Rauramo: Työhyvinvoinnin portaat
Mankan malli
Otala: Työhyvinvointikompassi
Kesti: Henkilöstövoimavarojen tuotantofunktio
Aura & Ahonen: Strateginen hyvinvointi
Työhyvinvointipyramidi
Hyvä käytäntö voidaan tunnistaa usealla eri tavalla
Työntekijän tunnistuksella
Lähdemateriaalin tai saadun palautteen perusteella
Työnkierto, perehdytys ja ryhmätyö saattavat myös tuoda esiin hyviä käytäntöjä.