Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suunniteltu Suomi III: Kuntakeskukset, pikkukaupungit ja…
Suunniteltu Suomi III: Kuntakeskukset, pikkukaupungit ja taajamasuunnittelun urbaanit mallit
Kuntakeskukset,
Taajamoituminen ja toinen urbaani
Urbanisoituminen liitetään suurten kaupunkien kasvuun
Suunnittelumallit ja suunnittelututkimus ovat keskittyneet isompiin kaupunkeihin
Maaseutukin on urbanisoitunut/taajamoitunut
Kirkonkylä/kuntakeskus/keskustaajama
Kirkonkylät ennen 1960 -lukua
kasvoivat kauppapaikkoina kuntien sekä seurakuntien hallintokeskuksena.
Kirkonkylien muutoksen taustat:
Maatalouden ja metsätalouden rakennemuutos 1950-luvulta alkaen
Yleinen elintason nousu
Hyvinvointivaltion rakentaminen
Maaseutukuntien teollistumienn
Kuntakeskusten kasvu osana 1960- ja 70-lukujen urbanisoitumista.
Yli puolet taajamista kirkonkyliä tai kuntakeskuksia (n.400/750)
Syntyivät ja kasvoivat spontaanisti ja maalaismaisesti hevosteiden varsille
Hyvinvointivaltion synty tärkein tekijä kuntakeskusten kasvussa.
Julkiset hyvinvointipalvelut tasapuolisesti koko maahan
Kunnan rooli korostui: Palvelut kuntien järjestettäväksi
Palvelut keskittyivät kuntakeskuksiin
Runsaasti uusia työpaikkoja
Asuntotuotanto keskitettiin keskustaajamiin
Syrjäkylät supistuivat ja tulivat riippuvaisiksi kuntakeskuksista
Kuntakeskusten suunnittelu 1960-70-luvuilla ja urbaanit mallit (Emilila Rönkkö)
Maaseudun taajamat kaavoituksen piiriin 1960-luvulla
Ajalle tyypillinen asiantuntijavalta
Omatoimisuuden ja omaehtoisuuden perinne katosi
Ylisuuret odotukset
Ylileveät kadut, ylimitoitettu infra ja ylisuuret paikoitusalueet yms.
Kuntakeskusten suunnittelun myöhempiä vaiheita
1990-luku
taajamat alkoivat supistua
2000-luku
Pysyvä keskeneräisyys
ad hoc (postimerkki) hankekaavoitus
MRL 2000
Konsultit tekevät pääsääntöisesti kaavat
Taajamakunnan muutos
Uusi rakentaminen suunniteltiin pääsääntöisesti vanan rakennuskannan "päälle" ja vanha purettiin
Pilasiko valtakunnallinen suunnittelu kirkonkylät
Väestönkasvu ja palveluiden lisääntyminen synnyttivät rakentamispaineet 1960-70 ja 80-luvuilla
ihmiset (kuntapäättäjät) tekivät kuitenkin suunnittelu -ja rakentamispäätökset ja -valinnat
Päättijien ympäristöarvot ratkaisivat
Ajan ihanne:
Teollistumisen aika: maaseutukunnat halusivat mukaan kehitykseen
Tehokkuus ja toiminnallisuus
2020 luvun suunnittelu kysymyksiä kirkonkylissä
Supistumisen suunnittelu: Älykäs supistuminen/sopeutuminen; uudelleenmitoitus
Miten sopeutetaan ylimitoitettu infra nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin
Miten vastata ikärakenteen vanhenemiseen?
Miten lisätä supistuvien taajamien vetovoimaa?
Sosiaalinen näkökulma: Miten suunnitella kohtaamispaikat, vapaa-ajan aktiviteetit, erilaiset tapahtumat
Esimerkkinä Juuan Kirkonkylä
Vanha markkinapaikka
Juuka omaksi kunnaksi 1868
Kirkonkylän keskus rakentui maantien varteen ja risteykseen (kaupat, käsityöläiset, asuintalot)
1990-luvulla kauppaliikkeet laajenivat, tuli pankkeja, koulut, erikoisliikkeitä, baareja, meijeri, leipomo, 2 elokuvateatteria.