Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Kohti nykyistä Suomea - Coggle Diagram

- - - - Eräiden laskelmien mukaan todellinen koko maan työttömyysprosentti lähenteli 20 prosenttia. Tietyillä alueilla työttömyydestä kärsi jopa yli 20 prosenttia työikäisestä väestöstä.
      - 1990-luvun lopun nousukausi
        
        Laman edetessä ja talouskasvun hitaasti käynnistyessä, alkoivat monet miesvaltaiset alat jälleen työllistää. Naisten suhteellinen osuus työttömistä kasvoi ja pysyi selvästi korkeammalla tasolla kuin miesten työttömyys aina tämän vuosikymmenen puolelle asti.
        
        Kuten edellisestä kuviosta voi havaita, työttömyysaste laski tasaisesti 1990-luvun puolivälistä alkaen aina vuoteen 2008 asti.
        
        Suomessa elettiin tällöin vahvaa nousukauden aikaa; teollisuustuotteiden kysyntä maailmalla sekä kulutustavaroiden kysyntä kotimaassa oli voimakasta.
        
        Vauhtia talouskasvulle toi Nokia-buumi. Kotimainen matkapuhelinvalmistaja nousi kansainväliseksi elektroniikkajätiksi ja tuotteiden kysyntä ympäri maailmaa oli huimaa.
        
        Nokian menestys teknologiateollisuuden jättinä sinetöi Suomen maineen korkean tason osaamisen maana, ja sen menestystarina kiehtoo edelleen taloustutkijoita. Nokia oli matkapuhelinalan jätti 2010-luvulle saakka, ja itse puhelin oli suomalaisten ylpeydenaihe.
        
        2000-luvun alussa Suomi nautti Nokia-huumasta ja internetin läpimurrosta. Nousuhuuma törmäsi kuitenkin globalisaation haittapuoliin: paheneviin uutisiin ilmastomuutoksesta sekä Kiina-ilmiöön, joka vei perinteisiä teollisuuden alan työpaikkoja Suomesta Aasiaan.
        
        Vuonna 2008 Yhdysvalloista alkanut kansainvälinen finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma aiheutti Suomessakin talouden alamäen. Kokonaisuudessaan Suomen työmarkkinat selvisivät vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä ja sen aiheuttamasta taantumasta kohtuullisesti, joskaan kovin kiihkeää nousukautta taantuman jälkeen ei koettu.
        
        2 more items...
      - 1990-luvun alun suuri lama oli paljon muutakin kuin pelkkä kansantaloudellinen takaisku. Se merkitsi monelle suomalaiselle henkilökohtaista tragediaa.
        
        Työttömyys koski kaikkia yhteiskuntaryhmiä: niin johtajia kuin duunareitakin.
- - - - Korkean koulutuksen ansiosta Suomi on pärjännyt kuitenkin verrattain hyvin. Tietotekniikkajätiksi noussut matkapuhelinvalmistaja Nokia nosti Suomen syvästä 1990-luvun lamasta jaloilleen.
        
        2000-luvulla Suomi on edelleen informaatio- ja viestintäteknologian huippumaa, joka pyrkii luomaan uutta kasvua tulevaisuuden innovaatioilla, jotka pohjaavat informaatioteknologian hyödyntämiseen ja uusien markkinarakojen löytämiseen.
  - - - Lisäksi yhteiskunnan kokemien rakennemuutosten myötä ajatus jatkuvasta oppimisesta on iskostunut suomalaisten mieliin. Ymmärretään, ettei muuttuvassa maailmassa, jonka osa Suomi on, pärjää enää yhdellä tutkinnolla, eikä vuosikymmenien ura samassa työpaikassa ole enää välttämättä todennäköinen, saatikka tavoiteltava asia.
        
        Jatkuva kehittyminen, uuden oppiminen ja ajassa kiinni oleminen leimaavat yritysten ja työntekijöiden tulevaisuuden kuvaa.
        
        Mikä on jatkuvan kehityksen taloudellnen ja inhimillinen hinta?
        
        Kilpailuyhteiskunnan varjopuolina ovat kasvavat tuloerot sekä syrjäytyminen.
    - - Tämän uudistuksen myötä toisen asteen opinnot tulivat maksuttomiksi kaikille, mikä on omalta osaltaan jälleen yksi askel suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoistumisessa.
  - - - Valtion sääntelyn purkaminen ja 1990-luvun laman aikana hyvinvointivaltion palveluihin tehdyt leikkaukset ovat johtaneet pitkällä aikavälillä tuloerojen kasvuun. Lisäksi tuloerojen kasvuun on vaikuttanut 1990-luvun laman jälkeen Suomeen vakiintunut pitkäaikaistyöttömien suuri määrä: esimerkiksi elokuun lopussa 2021 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 111 800.
        
        Vaikka absoluuttinen köyhyys ei ole kasvanut, on kuilu rikkaamman ja köyhimmän väestön osan välillä jatkanut kasvuaan.
        
        Tuloerojen kasvun myötä syrjäytyminen on noussut yhdeksi suomalaisen nyky-yhteiskunnan ongelmaksi. Syrjäytyminen ja sen vaara kohdistuu ennen kaikkea yhteiskunnan heikompiin – nuoriin aikuisiin, työttömiin ja ??vanhuksiin??
        
        Käytännössä termillä viitataan tilanteeseen, jossa henkilö ei saa syystä tai toisesta mahdollisuuksistaan kiinni ja ajautuu yhteiskunnan ulkopuolelle. Syrjäytynyt henkilö voi olla esimerkiksi pitkäaikaistyötön vailla kosketusta työelämäverkostoihin, nuori ilman opiskelu- tai työharjoittelupaikkaa tai vanhus ilman tukiverkkoa tai tarpeellista hoivaa.
- - - - Euroopan yhteisvaluutta euroon Suomi sitoutui vuonna 1999. Yhteinen rahayksikkö otettiin käyttöön kaikissa euron "kolmanteen vaiheeseen" lähteneissä maissa vuoden 2002 alussa.
      - Euro valuuttana ja rahamarkkinat yleisesti EU-alueella ovat olleet poikkeuksellisen vakaat, mutta 2010-luvulla ilmeni, että osa jäsenvaltioista on hoitanut kansallista talouttaan huonosti ja eläneet yli varojensa.
        
        Tämä johti ns. eurokriisiin, jossa Euroopan unioni EU ja Euroopan keskuspankki EK ovat joutuneet toimimaan velkaantuneiden jäsenmaiden, esimerkiksi Kreikan, pelastamiseksi ja rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseksi.
        
        Suomessa eurokriisin hoitaminen ja velkaantuneille maille lainojen myöntäminen jakoi mielipiteitä hallituspuolueita myöten.
        
        2010-luvun loppupuolella EU-jäsenmaiden yhtenäisyyttä on repinyt eurokriisin lisäksi Lähi-Idän ja Afrikan konfliktialueilta Eurooppaan suuntautunut hallitsematon maahanmuutto.
        
        Usko ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen EU:n rajojen sisäpuolella on ollut koetuksella, kun tuhansia pakolaisia pyrki Kreikan saariston ja Balkanin niemimaan kautta Keski- ja Pohjois-Eurooppaan.
        
        Kesällä 2016 EU joutui historiallisen tilanteen eteen, kun Iso-Britanniassa järjestetty kansanäänestyksen tulos kääntyi EU:sta eroamisen puolelle. Tämä niin sanottu brexit (British exit eli Britannian EU-ero) astui voimaan vuonna 2020.
        
        “Mepit” (MEP = Member of European Parliament)
        
        Suomi Naton jäseneksi
        
        Suomen turvallisuuspolitiikan haasteet ovat vuosisatojen ajan liittyneet lähinnä itänaapuriin. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen ulkopoliittinen linja oli puolueettomuus ja liittoutumattomuus.
        
        Suomen rajanaapurina idässä oli kylmän sodan aikana supervalta Neuvostoliitto. Suomi halusi taata oman turvallisuutensa tasapainoilemalla idän ja lännen välissä – olemalla ystävällisissä suhteissa molempiin suuntiin. Etenkään Neuvostoliittoa ei haluttu ärsyttää, vaan luotettiin Paasikiven–Kekkosen linjaan.
        
        Kun Neuvostoliitto hajosi, Suomen tilanne muuttui. Venäjä oli aluksi heikko, ja uskottiin, että demokratia lähtisi kehittymään ja voimistumaan Venäjällä. Suomi osti amerikkalaisia Hornet-hävittäjiä vuonna 1992 ja liittyi Euroopan Unioniin vuonna 1995, mutta kansa halusi edelleen olla sotilaallisesti liittoutumaton.
        
        Vain harva kannatti Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon, joka on Yhdysvaltojen johtama sotilasliitto. Puhuttiin kyllä, että Suomella oli Nato-optio. Tällä tarkoitettiin sitä, että halutessaan tai esimerkiksi tiukan paikan tullen Suomella olisi mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä.
        
        Venäjän kehitys lähti kulkemaan autoritääriseen suuntaan, kun vuonna 2000 Venäjän presidentiksi valittiin entinen KGB-agentti Vladimir Putinin. Venäjä liitti itseensä Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014, mitä Suomi ja muu Eurooppa protestoivat.
        
        1 more item...
        
        Kansainvälinen ja kulttuurisesti monimuotoinen Suomi
        
        Suomen maantieteellinen sijainti itäisen ja läntisen kulttuuripiiriin välissä on jättänyt vahvan vaikutuksen suomalaisuuteen sekä suomalaiseen kulttuuriin. Suomi on aina ollut kansainvälinen ja kulttuurimme kehittynyt vuorovaikutuksessa muiden kanssa.
        
        Globalisaation, teknologian kehittymisen ja EU-jäsenyyden myötä 1990-luvun puolivälistä lähtien kansainvälisyys on kuitenkin saanut erilaiset mittasuhteet. Maailma on tullut jokaisen suomalaisen lähelle.
        
        Parhaiten se näkyy arkipäiväisissä asioissa: kaukomailta tuotuina tuotteina kaupan hyllyillä, suorina uutislähetyksinä maailman konfliktipesäkkeistä, musiikki- ja elokuvateollisuuden hitteinä, vaihto-opiskeluvuosina tai yrityksen globaalina toimintakenttänä työelämässä.
        
        Nykyteknologian myötä maailman välimatkat ovat lyhentyneet, eikä ihmisten fyysisellä sijainnilla ole merkitystä, kun yhteydenpito onnistuu reaaliaikaisesti langattomia tietoverkkoja pitkin.
        
        2 more items...
        
        Koulutus- ja kulttuurivientiä ulkomaille
        
        2000-luvun Suomi on menestynyt kansainvälisillä areenoilla niin koulutuksen, teknologian kuin kulttuurin kentillä. Suomalainen koulutusjärjestelmä on niittänyt mainetta PISA-tulosten kärkimaana ja koulutusvientiä varsinkin Aasiaan pyritään edistämään monin eri ohjelmin.
        
        Kansainvälisesti verrattuna suomalainen koulu tuottaa poikkeuksellisen paljon osaamista, vaikka se on tuotettu kustannustehokkaasti julkisista varoista ja toteutettu verrattain erittäin lyhyiden koulupäivien avulla. Syitä hyvään PISA-menestykseen on pohdittu, ja selittäviä tekijöitä ovat ainakin opettajien yliopistokoulutus, koulutuksen ja ammatin hyvä maine sekä motivoituneiden henkilöiden hakeutuminen opettajakoulutukseen.
        
        Koulutuksen lisäksi suomalaisesta kulttuuriannista nauttivat niin suomalaiset itse kuin ihmiset maailmalla. Menestyneimpiin suomalaiskirjailijoihin kuuluva Sofi Oksanen on palkittu kansainvälisillä areenoilla teoksestaan Puhdistus (2008), ja hän on raivannut tietä myös muille kirjailijoille. Vuonna 2015 suomalainen kirjallisuus menestyi maailmalla paremmin kuin koskaan.
        
        2 more items...
        
        Maahanmuuttajien Suomi
        
        Siinä missä suomalaiset ovat lähteneet naapurimaihin tai kaukomaille paremman työn ja toimeentulon perässä tai sotaa karkuun, on Suomi ottanut myös maahanmuuttajia rajojensa sisäpuolelle
        
        Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Suomeen 1970-luvulla Chilestä. Pakolaisten vastaanotto alkoi kuitenkin laajemmin vasta 1990-luvulla, jolloin Suomeen saapui turvapaikanhakijoita Somaliasta ja entisen Jugoslavian alueelta.
        
        1 more item...
        
        Kansainvälistyminen herättää myös kritiikkiä
        
        Suomessa oli vuonna 2020 muualla kuin Suomessa syntyneitä lähes 421 000. Ulkomailla syntyneiden osuus oli vuoden lopussa 7,6 prosenttia koko väestöstä.
        
        Kuten seuraavasta graafista voi tulkita, ulkomailla syntyneistä selvästi suurimmat ryhmät ovat entisessä Neuvostoliitossa, Virossa, Ruotsissa, Irakissa ja Venäjällä syntyneet. Seuraavaksi eniten Suomessa asui Kiinassa, Somaliassa ja Thaimaassa syntyneitä.
        
        1 more item...
- - - - Presidenttinä Koivisto poikkesi monella tapaa Kekkosesta. Hän pyrki tietoisesti jättäytymään etäämmälle Suomen sisäpoliittisesta päätöksenteosta ja korosti parlamentaarisempia otteita hallinnossa
        
        Tässä tilanteessa pääministerien asema korostui ja hallituksista tuli aikaisempaa pitkäikäisempiä. Kuvaavaa tilanteelle on se, että siinä missä Kekkosen aikana ehti toimia 21 hallitusta, toimi niitä Koiviston presidenttikaudella vain neljä.
        
        Koiviston näkemys olikin, että presidentin tehtävä oli huolehtia lähinnä siitä, että hallitus oli toimintakykyinen. Hän jätti ensisijaisesti hallitukselle ja eduskunnalle päätökset siitä, mihin suuntaan yhteiskuntaa oli kehitettävä. Koivisto pyrki tietoisesti palauttamaan presidentin roolia passiivisemmaksi ja kannatti presidentin valtaoikeuksien kaventamista.
        
        Todellinen sisäpoliittinen murros Suomessa koettiin vuonna 1987, kun kokoomuksen Harri Holkeri kokosi hallituksen, joka koostui pääosin kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien edustajista. Sinipunahallitus oli Suomen oloissa ennenkuulumaton: ratkaisussa ilmeni sekä ideologisen oikeisto–vasemmisto-asettelun vanhanaikaisuus että sotien jälkeisen ajan poliittisen ilmaston muutos.
        
        Perinteinen poliittinen osallistuminen ja äänestysaktiivisuus romahtivat taloudellisen nousukiidon lomassa 1980-luvulla. Perinteisen oikeisto–vasemmisto-jaottelun rinnalle Suomeen ilmaantui ns. vaihtoehtoliikkeitä, joiden lähtökohdat ja agenda olivat ympäristön ja luonnonsuojelussa, tasa-arvon kehittämisessä ja vähemmistöjen oikeuksien puolustamisessa.
        
        Suhteet Neuvostoliittoon
        
        Maailmanpoliittinen tilanne, suurvaltasuhteet ja kylmä sota kiristyivät uudelleen 1970-luvun puolivälin liennytyksen jälkeen.
        
        2 more items...
        
        1990-luvun syvä lama
        
        Vielä 1980-luvun lopulla Suomessa elettiin nousukautta: tehtiin pörssikauppaa, otettiin ja annettiin lainoja sekä uskottiin talouden jatkuvaan kasvuun. Suomea pidettiin todellisena "talousihmeenä". Kansainvälinen kehitys ja rahamarkkinoiden vapauttaminen johtivat lopulta talouden ylikuumenemiseen.
        
        1 more item...
        
        nousukautta
        
        talouden ylikuumenemiseen.
        
        Neuvostoliiton hajoaminen ja idänkaupan romahtaminen
        
        Informaatioteknologian läpimurto
        
        https://yle.fi/a/3-12174137