Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Hyvinvointivaltion rakentamisen aika - Coggle Diagram

- - - - 1952
        
        Vuosi 1952 oli sodan jälkeisen uudelleenrakennuskauden päätepiste. Maan taloudellinen taakka keveni huomattavasti, kun viimeiset erät sotakorvauksista saatiin maksettua Neuvostoliitolle.
        
        uudelleenrakennuskausi päättyy
        
        Suomen ulkopoliittisen aseman kannalta tärkeä tapahtuma oli Ruotsin kuninkaan Suomeen tekemä valtiovierailu, joka oli ensimmäinen Suomeen suuntautunut virallinen valtiovierailu sitten toisen maailmansodan.
        
        1950
        
        Elinkeinorakenteen muutos
        
        1 more item...
        
        Myöskään kesällä 1952 järjestetyt Helsingin olympialaiset eivät jääneet huomaamatta keltään suomalaiselta.
        
        Tavallisten suomalaisten mielialoja nosti huomattavasti se, että Muhokselta kotoisin ollut Armi Kuusela valittiin Universumin kauneimmaksi naiseksi.
        
        siirtoväen ja rintamalta palanneiden sotilaiden sijoittaminen ja asuttaminen.
        
        sotakorvauksista
- - - - Sota yhdistää
        
        Sotavuodet pehmittivät maaperää sosiaalipoliittisille uudistuksille. Sodan aikaisessa poikkeustilanteessa katsottiin yhteiskunnan velvollisuudeksi huolehtia kansalaisten hyvinvoinnista.
        
        Sotavuosien aikana kypsyivät sosiaaliavustuksen periaatteet, joita sodan jälkeen sovellettiin perhepolitiikassa, vammaispolitiikassa ja asevelvollisten perheiden tukemisessa.
        
        Sotien jälkeen Suomeen luotiin kattava sosiaaliturva, johon kuuluvat muun muassa:
        
        tasasuuruinen sosiaaliturva, kuten lapsilisät ja kansaneläkkeen pohjaosa
        
        työvuosiin ja ansiotuloihin perustuva ansiosidonnainen turva, kuten työeläkkeet, sairausvakuutuksen ansiosidonnainen päiväraha ja työttömyysvakuutus
        
        edellisiä täydentävä tarveharkintainen ja/tai tulovähenteinen sosiaaliturva, kuten asumistuki, kansaneläkkeen lisäosa ja toimeentulotuki
        
        julkisen sektorin tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten lasten päivähoito, terveyskeskukset ja sairaalat.
        
        1990 lama pysäyttää kehityksen
        
        Suomalaista hyvinvointivaltiota rakennettiin aktiivisesti varsinkin 1960-luvulta alkaen 1980-luvun loppuun saakka. 1990-luvun lamavuodet katkaisivat julkisen sektorin palveluiden ja tulonsiirtojen kasvattamisen.
        
        Lapsilisäjärjestelmä ja äitiysavustus kaikille synnyttäneille olivat ensimmäisiä sodan jälkeen toteutettuja sosiaalipoliittisia uudistuksia. Äitiysavustus, jonka suurin osa perheistä ottaa tänäkin päivänä äitiyspakkauksen muodossa rahallisen korvauksen sijaan, on tehnyt Suomea tunnetuksi koko maailmassa.
        
        Äitiyspakkauksen jakamisen myötä tietoisuus vauvan hyvästä hoidosta on lisääntynyt, ja pakkauksen sisältämät välttämättömyystavarat ovat auttaneet vastasyntyneiden oikeassa hoidossa ja pukemisessa. Lisäksi äitiyspakkauksen pahvilaatikon toiminnallisuus vauvan ensimmäisenä petinä on hyödyllinen keksintö vauvaperheen alkuvaiheeseen.
        
        Sotavuodet raivasivat tilaa myös ajatukselle yhteiskunnallisesta tasa-arvosta, josta muodostui nopeasti sosiaalipolitiikan ja -turvan keskeinen perusarvo.
- - - - Venäjän pelko
        
        Kekkosen ulkopolitiikka jatkoi monin tavoin presidentti Paasikiven perinteitä: suhteet Neuvostoliittoon haluttiin pitää hyvinä.
        
        puoluettomuuden korostaminen
        
        Yleisesti puhuttiinkin Paasikiven–Kekkosen linjasta. Kekkonen jatkoi omalta osaltaan hyvien suhteiden ylläpitämistä Neuvostoliiton ylimpään johtoon ja loi Suomelle luottamukselliset suhteet itänaapuriin, mikä toisaalta mahdollisti Suomelle tietyn liikkumavaran Länsi-Eurooppaan liittyvissä talouskysymyksissä.
        
        Kylmän sodan myötä Suomi painotti yhä korostetummin puolueettomuutta ulkopolitiikkansa päälinjana.
        
        Puolueettomuus ja suomettuminen
        
        2 more items...
        
        Kekkonen oli vahva vallankäyttäjä. Hänen johdossaan ulkopolitiikka oli Paasikiveen verrattuna aikaisempaa aktiivisempaa. Hänen käsityksensä mukaan puolueettomuuspolitiikka edellytti Suomelta oman kannan jatkuvaa määrittelyä kansainvälisen politiikan kysymyksissä.
        
        . Hän johti Suomen ulkopolitiikkaa yksinoikeudella sekä otti napakasti kantaa myös sisäpolitiikkaan. Käytännössä Kekkosen pitkä valtakausi sai aikaan sen, että valtakunnan korkeimpiin asemiin oli turha pyrkiä ilman Kekkosen tukea.
        
        kontrolli hallituksen kautta
        
        Kekkonen vaikutti Suomen hallitusten elinkaareen ja kokoonpanoon jopa niin paljon, että hallituksen tuli nauttia Kekkosen luottamusta pysyäkseen pystyssä. Eduskunnan luottamus ei ollut niin oleellista, vaikka parlamentarismin mukaan hallituksen on nautittava nimenomaan eduskunnan luottamusta.
        
        1 more item...
        
        Kekkosen ensimmäisenä presidenttikautena tapahtui kaksi historian kirjoitukseen jäänyttä ulkopoliittista kriisiä, jotka hetkellisesti aiheuttivat pelkoa Neuvostoliiton reaktiosta.
        
        Ensimmäinen oli niin sanotut "yöpakkaset" vuosina 1958–1959
        
        neuvostoliitossa tunnetaan epävarmuutta
        
        "Yöpakkaset" terminä viittaa Suomen ja Neuvostoliiton viilentyneisiin suhteisiin, joiden virallinen selitys oli Neuvostoliiton pelko Länsi-Saksan varustautumisesta. Todellinen selitys oli Suomen vuoden 1958 eduskuntavaaleissa, joissa vaalivoiton saanut SKDL ei silti päässyt hallitukseen.
        
        toinen ns. "Noottikriisi" vuonna 1961.
        
        Noottikriisin syntymisen taustalla oli myöskin Saksa, sillä Berliinin muurin rakentaminen kiristi suurvaltasuhteita, ja Neuvostoliitto halusi tiivistää suhteitaan itselleen myötämielisiin maihin.
        
        Neuvostoliitto näpäytti Suomea kenties liian tiiviistä länsisuhteista kesken presidentti Kekkosen vierailun Yhdysvaltoihin kutsumalla hänet heti neuvotteluihin Novosibirskiin.
        
        Molempien kriisien taustat ovat Neuvostoliiton tavoitteissa kontrolloida Suomen ulko- ja sisäpoliittista liikkumatilaa kylmän sodan kahtiajakautuneessa maailmassa.
        
        kriisit vahvistavat kekkosen asemaa
        
        Nämä molemmat kriisit päättyivät Suomen kannalta hyvin ilman, että Suomen ja Neuvostoliiton välisiin konsultaatioihin ryhdyttiin. Samalla kriisit kuitenkin vahvistivat presidentti Kekkosen asemaa itänaapurin luottomiehenä ja kansalaisten kokemana vahvana ulkopoliittisena johtajana.
- - - - Liennytyksellä tarkoitetaan Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisen jännitteen yleistä lievenemistä ja kylmän sodan aikaisen vastakkainasettelun heikkenemistä.
      - Kokoukseen osallistuivat Euroopan valtiot, Yhdysvallat ja Kanada, ja sen päätöspöytäkirjaa voidaankin pitää idän ja lännen liennytyskehityksen huipentumana.
        
        Se merkitsi ennen kaikkea toisen maailmansodan tuloksena syntyneen tilanteen tunnustamista. Samalla sovittiin uusista kansainvälisessä kanssakäymisessä noudatettavista periaatteista muun muassa ihmisoikeuksiin liittyen.
        
        Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen saaminen saman pöydän äärelle oli kylmän sodan aikaisessa maailmassa melkoinen tapaus. Suomi sai huomattavan paljon julkisuutta ja maailmalla alettiinkin puhua pian "Helsingin hengestä", kun tarkoitettiin liennytystä ja suurvaltojen välisen yhteistyön lisäämistä.
- - - - Länsi-Euroopasta ja Yhdysvalloista Suomeen rantautui 1960-luvulla kaupallinen nuorisokulttuuri, joka toi mukanaan vapauden ja yksilöllisyyden ihanteet.
        
        Nuorisokulttuurin tavoitteena oli kyseenalaistaa edellisen sukupolven arvovalinnat ja irtautua vanhanaikaisista ajattelu- ja toimintatavoista.
        
        1960–70-luvulla avoliitot yleistyivät, ehkäisypilleri vapautti intiimielämän, televisio valtasi olohuoneet, hippiliike vaati maailmanrauhaa ja Yhdysvaltoja kritisoitiin Vietnamin sodan kauheuksista.
        
        1960–70-luvulla avoliitot yleistyivät, ehkäisypilleri vapautti intiimielämän, televisio valtasi olohuoneet, hippiliike vaati maailmanrauhaa ja Yhdysvaltoja kritisoitiin Vietnamin sodan kauheuksista.
        
        Opiskelijaradikalismia 1960-luvulla.
        
        Opiskelijaradikaalit valtasivat samana vuonna Vanhan ylioppilastalon protestina eliittiä vastaan vaatien yliopistoihin mm. opiskelijademokratiaa. Vuosi 1968 ja “Vanhan valtaus” on jäänyt historiaan opiskelijaradikalismin merkkivuotena.
        
        Kulttuuriväki kyseenalaisti perinteitä
        
        Nuorisoradikalismin ikeeseen joutuneet vanhemmat sukupolvet pelkäsivät, että kolme suomalaisten suojattia "koti, uskonto, isänmaa" oli tuhottu. Kirjallisuuden ja taiteen saralla nuoret vaikuttajat tarttuivat uskonnon ja seksuaalisuuden aiheisiin ja ravistelivat sitä kautta jähmettynyttä ilmapiiriä.
        
        1960-luvulla mm. Hannu Salaman teos Juhannustanssit sekä taiteilija Harro Koskisen sikateokset (Sikakrusifiksi, Sikamessias ja Sikavaakuna) veivät tekijänsä oikeuteen saakka, sillä molempia syytettiin jumalanpilkasta.
        
        1 more item...
        
        Nuorisoradikalismista sinänsä tuli marginaali-ilmiö, mutta moniarvoisuus ja tasa-arvo omaksuttiin tärkeiksi yhteiskunnan arvoiksi.
        
        Väinö Linnan teos Tuntematon sotilas (1954) kohautti rehellisyydellään sotien jälkeen hiljaisuuteen vaipunutta kansaa.
        
        Teoksessa suomalaiselta sotilaalta riisuttiin ylevä viitta harteiltaan ja hänet kuvattiin tavallisena nuorena miehenä, joka soti kunnialla muttei suostunut pokkuroimaan ylempiään. Linnan teos pakotti suomalaiset puhumaan vasta reilu kymmenen vuotta sitten päättyneestä sodasta, sen kokemuksesta ja sen jättämistä arvista.
        
        Linnan teoksen myötä sodan "virallinen totuus" sai myös tavallisen kansalaisen äänen: minkälaisia suomalaiset sotilaat olivat ja miten he kokivat elämän korsuissa ja rintamilla.
        
        1 more item...