Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
4 Valtuutus - Coggle Diagram
4 Valtuutus
4.1. Edustamisesta
Välitön eli varsinainen edustaminen
Edustuksesta on kyse silloin, kun joku esiintyy avoimesti toisen nimissä ja päättää oikeustoimen tämän puolesta
Edustuksen tuntomerkit
a. Edustus on omatahtoista toimintaa toisen nimissä
b. Tehdyn sopimuksen oikeusvaikutukset kohdistuvat edustettuun
c. Edustaja jää tehdyn sopimuksen/oikeustoimen ulkopuolelle
Perustuu
Lakiin
Oikeustoimeen (valtuutukseen)
Valtuutus
Valtuutus on oikeustoimi, jolla valtuutuksen antaja (päämies, valtuuttaja) oikeuttaa toisen (valtuutettu, asiamies, edustaja) toimimaan puolestaan ja nimissään valtuutuksen antajaa sitovin vaikutuksin
Valtuutus ilmoittaa kolmannelle, että valtuutetulla on edustusvalta, oikeus toimia valtuuttajan eli päämiehen puolesta
Tästä edustusvallasta käytetään nimitystä kelpoisuus
Valtuutus määrää valtuutetun edustusvallan rajat eli kelpoisuuden
Valtuutettu
Valtuutetun toiminta perustuu muuhun kuin valtuutukseen, esimerkiksi toimeksiantosopimukseen, jonka
mukaan valtuutettu on ottanut tehdäkseen jotain päämiehen puolesta
Toimeksianto määrää, mitä valtuutetun tulee tehdä
Valtuutetun velvollisuus toimia päämiehen puolesta voi perustua muuhunkin kuin toimeksiantoon
Päämiehen ja valtuutetun välisen suhteen perusteella valtuutetun oikeutta kutsutaan toimivallaksi
Miten valtuutus perustetaan?
Edellytyksiä
Valtuutus voidaan perustaa yleensä vapaamuotoisesti
Valtuutuksen tultava vastapuolen tietoon
Perustamistavat
Päämies voi antaa valtuutetulle valtakirjan hallussa pidettäväksi ja kolmannelle esitettäväksi. (nimenomainen)
Valtuutusta ei voida peruuttaa kieltämällä valtakirjan käyttö → Kielto rinnastetaan toimiohjeeseen
Valtuutus voidaan tiedottaa julkisesti. (nimenomainen)
Asemavaltuutus (OikTL 10 .2 §)
perustuu siihen tosiasiaan, että valtuutetulla on toisen toimessa ollen tai muuten toisen kanssa tekemänsä sopimuksen johdosta sellainen asema, johon lain tai yleisen tavan mukaan liittyy määrätynlainen kelpoisuus toimia päämiehen puolesta
Sallimisperusteinen valtuutus (toleranssivaltuutus) syntyy, kun joku toistuvasti sallii tietyn henkilön toimia
puolestaan
Tilannevaltuutus
erilaisten olosuhteiden ja tosiasiain
hetkelliseen yhdistelmään, jos se katsotaan kohtuulliseksi ja perustelluksi
1 more item...
. Päämies voi ilmoittaa tiedossa olevalle vastapuolelle valtuutetun käyttämisestä ja valtuutetust
Toimeksiantovaltuutus
Toimeksiantovaltuutuksen ollessa kyseessä valtuutettu ilmoittaa vastapuolelle toimivansa valtuutuksen nojalla päämiehen puolesta. OikTL 11 §:n 2 momentissa valtuutusta kuvataan seuraavasti: ” – – valtuutus perustuu vain valtuuttajan valtuutetulle tekemään tiedonantoon, – –.”
Toimeksiantovaltuutus annetaan usein suullisesti, mutta sitä ei ole kuitenkaan syytä kutsua suulliseksi
valtuutukseksi
Muotoa, jossa toimeksiantovaltuutus annetaan valtuutetulle, ei ole säännelt
Toimeksiantovaltuutus eroaa edellä mainituista valtuutuksista siinä, ettei siihen liity mitään ulkoista suhdetta, joka osoittaisi valtuutetun kelpoisuuden
1 more item...
Välillinen edustaminen
edustaja toimii omissa nimissään toisen lukuun
Luonnollinen henkilö voi esiintyä sopimusta solmittaessa
Itse
Voi toimia edustajan välityksellä
Laillinen edustaja (edunvalvoja) jos henkilö on oikeustoimikelvoton
Oikeushenkilö
Edustajan asema voi perustua
lakiin
oikeushenkilön sääntöihin (organisaation sääntöihin)
oikeushenkilön sääntöjen mukaisen edustajan tekemään oikeustoimeen (valtuutukseen)
4.6. Milloin valtuutusta käyttäen laadittu sopimus sitoo päämiestä
Pääsääntö
Jotta päämies tulisi sopimuksen sitomaksi, edellytetään:
a. valtuutettu toimii valtuutuksen rajoissa ja
valtuutettu toimii päämiehen nimissä
Kelpoisuuden ylitys
Jos sopimusta päämiehen puolesta ei ole tehty valtuutuksen rajoissa, kelpoisuus on ylitetty --> Sopimus ei tule päämiestä sitovaksi
POIKKEUKSET
Jos päämies jälkikäteen hyväksyy puolestaan tehdyn sopimuksen, hän tulee sopimukseen sidotuksi
KK 18 luvun 3 §:n nojalla. Sen mukaan nimittäin ”olkoon valtakirjan antaja vastuuton kaikesta, mitä asiamies hänen käskemättään ja tahtomattaan lainaksi otti tahi toisen kanssa päätti, ellei sen näytetä tulleen hänelle hyödyksi
→ On huomattava, ettei pelkästään se, että sopimus on tullut päämiehen hyödyksi, sido päämiestä
sopimukseen. Lisäksi vaaditaan, että sopimus on tehty päämiehen nimissä.
Seuraukset kelpoisuuden ylityksestä
Valtuutettu ei tule päämiehen tilalle sopimuksen osapuoleksi eikä vastaa sopimuksen täyttämisestä eikä sopimuksesta aiheutuvista muista velvoitteista
Kelpoisuuden ylittäen tehdystä sopimuksesta seuraa valtuutetulle vahingonkorvausvelvollisuus OikTL 25 §:n mukaisesti
Valtuutettu vapautuu korvausvastuusta jos
a. Vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, ettei valtuutusta ollut tai että se ylitettiin
b. Valtuutettuna esiintyneen valtuutus oli pätemätön jostakin erityisestä, valtuutetulle tuntemattomasta
syystä, josta myöskään vastapuoli ei kohtuudella voinut olettaa valtuutetun tietäneen
Valtuutetuksi arvioidun henkilön tekemä oikeustoimi ei sido päämiestä, jos valtuutusta ei ole
Toimivallan ylitys
Valtuutetun toimivallan ylityksen merkitys riippuu siitä, minkälaisesta valtuutuksesta on kysymys
Toimeksiantovaltuutus eroaa tässä suhteessa muista valtuutuksista
Toimeksiantovaltuutuksessa vastapuoli ei saa päämiehen ilmoitusta valtuutetun kelpoisuudesta
& Vastapuoli tekee sopimuksen luottaen kokonaan valtuutetun ilmoituksiin
OikTL 11 §:n 2 momentin mukaan oikeustoimi, jonka valtuutettu on tehnyt
toimivaltansa ylittäen
,
ei sido valtuuttajaa
, vaikka vastapuoli
olisi vilpittömässä mielessä
, jos valtuutus perustuu vain
valtuuttajan valtuutetulle tekemään tiedonantoon
Voidaan sanoa, että se, joka ryhtyy oikeustoimeen toisen kanssa luottaen valtuutettuna esiintyneen omaan ilmoitukseen
valtuutuksen olemassaolosta, saa syyttää itseään
Perustellusta vilpittömästä mielestä ei voida puhua, koska vastapuoli ei ole vaatinut selvitystä valtuutuksesta
Selvää on, että oikeustoimi sitoo päämiestä, jos hän on antanut sitä koskevan toimeksiannon
Lähtökohtana on vastapuolen vilpittömän mielen suoja
oikeustoimi
ei sido päämiestä
, jos valtuutettu sitä tehdessään on toiminut
vastoin
päämiehen hänelle antamia
ohjeita
ja vastapuoli
tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää
valtuutetun ylittävän toimivaltansa
4.7 Valtuutuksen lakkaaminen
OikTL:n mukaan
Lähtökohtana on, että valtuutus peruutetaan samalla tavalla kuin se on perustettukin.´
Jos valtuutus on perustettu useammalla kuin yhdellä tavalla, peruuttaminenkin on tehtävä kaikilla käytetyillä tavoilla (OikTL 16 §)
→ Henkilö, joka saanut valtuutuksen peruuttamisesta erityisen tiedonannon, ei kuitenkaan voi vedota siihen, ettei
valtuutusta ole peruutettu muulla tavalla (OikTL 16 §)
→ Tällainen tiedonanto on aina riittävä keino peruuttaa valtuutus
Peruuttamistavat -->
Peruuttaminen
Valtuutetun haltuun annettuun valtakirjaan perustuva valtuutus peruutetaan ottamalla valtakirja pois valtuutetulta (OikTL 15 §)
→ Valtuutetun on palautettava valtakirja päämiehen pyynnöstä
Valtuutus voidaan peruuttaa myös hävittämällä valtakirja, jolloin sitä ei enää voida esittää vastapuolelle
Jatkuvassa liikesuhteessa vaaditaan joskus valtakirja nähtäväksi vain kerran → Vilpitöntä mieltä ei suojata tällaisissakaan tapauksissa, jos sopimus on tehty vasta sen jälkeen, kun valtakirja on otettu valtuutetulta pois
Jos päämies ei voi saada valtakirjaa takaisin esimerkiksi sen kadottua tai valtuutetun kieltäytyessä palauttamasta valtakirjaa, voidaan valtakirja julistaa tehottomaksi (OikTL 17 §) käräjäoikeudessa, jonne ulosotonhaltijan tämänkaltaiset tehtävät on siirretty
Jos valtuutus on perustettu erityisellä tiedonannolla vastapuolelle, se on peruutettu, kun valtuuttajan erityinen tiedonanto, ettei valtuutus ole enää voimassa, on saapunut vastapuolelle
on saatettava vastapuolen tietoon suullisesti tai
kirjallisesti
Riittävää on, että peruuttaminen on saapunut vastapuolelle niin, että hän on voinut ottaa siitä selon
julkisesti tiedotetun valtuutuksen peruutus on saatettava julkisuuteen samalla tavalla kuin valtuutuskin --> Peruutukseksi riittää julkinen tiedottaminen
Sanomalehdessä julkaistu valtuutus peruutetaan ilmoittamalla siitä samassa lehdessä
Sosiaalisessa mediassa tai yrityksen kotisivulla valtuutuksen lakkaamisesta on erikseen ilmoitettava samoin kuin sen perustamisesta
Peruuttamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko vastapuoli havainnut peruuttamisilmoituksen vai ei
Asemavaltuutus peruutetaan poistamalla valtuutettu siitä toimesta tai muusta asemasta, johon hänen valtuutuksensa on perustunut
Valtuutuksen päättyminen edellyttää, että ulkopuolinenkin havaitsee aseman muuttuneen
→ Riittävää ei ole työtehtävien muuttaminen ilman ulospäin näkyvää muutosta
Sallimisperusteinen valtuutus on, jos olosuhteet muutoin säilyvät ennallaan, peruutettava ilmoittamalla vastapuolelle, ettei jatkunutta käytäntöä oikeustoimien tekemisessä enää hyväksytä
Tilannevaltuutus perustuu oikeustoimen tekemisen aikaisiin olosuhteisiin
→ Ne eivät yleensä enää myöhemmin oikeuta uskomaan valtuutuksen olemassaoloon, joten peruuttamista ei tarvita
Toimeksiantovaltuutus on peruutettu, kun päämies on ilmoittanut valtuutetulle, ettei valtuutus ole enää
voimassa
Riittävää on, että peruutus on saapunut valtuutetulle
Eräissä tapauksissa valtuutetun on asianmukaisen valtuutuksen peruuttamisen lisäksi tehtävä mahdolliselle vastapuolelle ilmoitus valtuutuksen peruuttamisesta
Ilmoitusvelvollisuus edellyttää seuraavia seikkoja:
o Päämiehellä on erityinen aihe epäillä valtuutetun toimivan peruuttamisesta huolimatta.
o Päämies tietää mahdollisen vastapuolen.
o Mahdollisen vastapuolen voidaan olettaa olevan tietämätön peruuttamisesta.
o Päämiehellä on mahdollisuus saattaa ilmoitus vastapuolen tietoon
Päämiehen osalta riittää ilmoituksen lähettäminen (OikTL 40 §)
• Jos päämies ei tee ilmoitusta, vaikka pitäisi, hän on sidottu valtuutetun tekemään sopimukseen, jos vastapuoli oli vilpittömässä mielessä
Erityistilanteita
Päämies voi peruuttamatta valtuutusta antaa valtuutetulle kiellon toimia valtuutuksen nojalla
Kielto rinnastetaan toimiohjeeseen
Sen merkitys valtuutetun vastoin kieltoa tekemän sopimuksen sitovuudelle riippuu vastapuolen vilpittömästä mielestä
→ Jos vastapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää kiellosta, oikeustoimi ei sido päämiestä
Päämiehen kuolema
ei sinänsä aiheuta valtuutuksen lakkaamista
Valtuutus lakkaa vain, jos erityisistä asianhaaroista johtuu, että sen tulee olla rauennut
esim. : Valtuutuksen katsottiin rauenneen, kun ostajat olivat tienneet kuolintapauksesta ja sen
merkityksestä valtuutetun kelpoisuuteen tehdä sanottu kauppa
Kuolleen päämiehen omaisuus on luovutettu konkurssiin
Jos kuolleen päämiehen omaisuus on luovutettu konkurssiin, eivät valtuutetun tekemät oikeustoimet sido konkurssipesää, vaikka vastapuoli olisi ollut vilpittömässä mielessä
Päämiehen julistaminen vajaavaltaiseksi
Jos päämies julistetaan vajaavaltaiseksi, valtuutettu voi tehdä hänen puolestaan vain sellaisia oikeustoimia, joita päämies voisi itsekin tehdä
Vastapuolen vilpitön mieli ei vaikuta oikeustoimen sitovuuteen
Päämiehen konkurssi
Päämiehen konkurssi lopettaa valtuutuksen sikäli, että valtuutetun konkurssin alkamisen jälkeen tekemällä oikeustoimella on sama vaikutus kuin jos oikeustoimen olisi tehnyt valtuuttaja
Jos päämies julistetaan vajaavaltaiseksi tai hänen omaisuutensa luovutetaan konkurssiin, on valtuutetulla kuitenkin oikeus ryhtyä vahingon estämiseksi joihinkin väliaikaisiin toimenpiteisiin (OikTL 24 §)