Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Seutuistuminen ja kaupunkiseutujen suunnitteluhaasteet. Luento 7. 06.10…
Seutuistuminen ja kaupunkiseutujen suunnitteluhaasteet. Luento 7. 06.10.2023
Seudun monet merkitykset
Kaupunkiseutu
Toiminnallinen määrittely
Kaupunkikeskukseen kiinteästi kytkeytyvä toiminnallinen alue
Suomen kaupunkiseudut
kuntarajat "unohdetaan"
Rakenne
keskustajaama, lähitaajamat ja lievealueet
Yksikeskuksinen vs monikeskuksinen
Seutukunta
Hallinnollinen määrittely
Aluehierarkian taso
Seutukaupunki
itsemääritelty
Seutunsa ja talousalueensa keskuksia (seutukeskus) tai keskuparjea, mutta eivät ole maakuntien keskuksia
Seutuistuminen ja Kaupunkiseudut 1970-luvulta lähtien
Seutuistumisen määritelmä: Kaupungin asunto ja työmarkkinoiden laajeneminen naapurikuntien puolelle
Paikallisesti: Kaupunkirakenteen ja toimintojen hajauttamista
Syitä:
Elintason kasvu
Autoistuminen
Asumispreferenssit
Kaupunkien tonttipula
kaupunkien tonttien pienuus
Naapurikuntien politiikka
Valtakunnallisesti : Toimintojen keskittymistä kaupunkiseuduille
Kehyskunnat
Reijolan taajama esimerkkinä lähitaajamasta
Nopea kasvu 1970-luvun alussa. N.150 asukasta, nyt n.3000
Kustannukset kunnalle suuret; Kahden taajaman loukku
Pyhäselkä liitettiin Joensuuhun 2009
Seutuistumisen poliittinen vaikutus
Seutuistumisen suunnitteluongelmat:
Palveluiden automarketisaatio
Automarketit imevät ostovoimaa molemmista suunnista
Hajautunut yhdyskuntarakenne ongelmana
Koordinoidumpi suunnittelu olisi järkevämpää
Seudullisen suunnittelun tarve
Kunnallisen suunnitelmien järjestelmä ei vastaa yhdyskuntajärjestelmän tarpeita
seudullisen suunnittelun välineet olemassa jo kauan
Kunnat ovat olleet haluttomia käyttämään niitä.
Kunnalliset yleiskaavat yhteensopimattomia
Rakennus- ja maankäyttölain uudistuksessa pyrittiin puuttumaan seutusuunnittelun puutteisiin
Mahdollisia ratkaisuja seutuistumisen ongelmiin:
Kuntaliitokset
Seutuyhteistyö
MAL-sopimukset
sopimuspohjainen suunnittelu
Tehtävät:
Sisäisen eli seudun kuntien välisen yhteistyön ja luottamuksen lisääminen
Valtion ja kaupunkiseudun
Rakennemalli
On osa kaupunkiseutusuunnitelman toteuttamista
On prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle
Ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava
Kaupunkiseutusuunnitelma
2000-luvun seutuyhteistyö Joensuun seudulla
PARAS-hanke
Mahdollisia ratkaisuja seutuistumisen ongelmiin 2000-luvun alussa.
Kuntaliitokset
Seutuyhteistyö
Valittu rakennemalli: Kolmilehti
Joensuun seudun kuntaliitokset
Seutuyhteistyön tunnusteluvaihe vuosituhannen vaihteessa.
Reijo Ajo ja Tampere seutusuunnittelu edellekävijöinä:
Talousalue ja liikennealue
Seutukaavoitus
Seutuyhteistyön ja -suunnittelun käynnistyminen
Paras-hanke (2006-2012)
Oheisten kaupunkiseutujen kunnat velvoitettiin laatimaan suunitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteen sovittamisesta sekä palvelujen käytöstä yli kuntarajojen
Kertausta: Yleiskaavan periaatteet:
Kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma
Tehtävät: Eri toimintojen sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen ja yhteensovittaminen
Asutus, palvelut, työpaikat sekä virkistysalueet
Ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet
Mahdollista laatia kuntien yhteistyönä (seutuyleiskaava)
Joensuun seudun yleiskaavan tavoitteet
Yhteensovittaminen valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden kanssa
Seudun kilpailukykyä ja saavutettavuutta edistetään
Yhdyskuntarakenteen hajautumisen estäminen
Mal-sopimukset: uudet seutusuunnitelman välineet
Maankäyttö, asuminen ja liikenne
Sopimuspohjainen suunnittelu: Ketteryys ja joustavuus
Ei-lakisääteisyys & kumppanuus