Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Lukutaito, Kouluun kiinnittyminen, Heidi Hakamäki, 2023 - Coggle Diagram
Lukutaito
Lukemisvaikeus
"Tarkan ja sujuvan lukutaidon oppimisen vaikeus, joka ei selity vakavalla yleisen kykytason heikkoudella, aisteihin liittyvillä ongelmilla eikä selvillä puutteilla opetuksessa ja koulunkäynnissä"
(Aro & Lerkkanen, 2020, s. 273-275)
Haasteet erityisesti teknisessä lukutaidossa, jotka heijastuvat luetun ymmärtämiseen
(Aro & Lerkkanen, 2020, s. 273-275)
Kehityksellisen lukemisvaikeuden ilmenee vaikeuksina eri osa-alueissa: kirjain-äännevastaavuuksien oppiminen, dekoodaus, äänteiden kestoerojen tunnistaminen, tavurajojen löytäminen, lukemisen virhealttius
(Aro & Lerkkanen, 2020, s. 273-275)
Tunnetaan myös nimillä lukivaikeus ja dysleksia
(Aro & Lerkkanen, 2020, s. 273-275)
Löytyy diagnoosinsa, mutta käytännössä kouluissa puhutaan yleensä lukivaikeudesta silloin, "kuin lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on poikkeuksellisen työlästä ja tarkkuus tai sujuvuus on selvästi heikompaa kuin luokkatason perusteella voisi odottaa"
(Aro & Lerkkanen, 2020, s. 273-275)
Esiintyy arviolta 15-20% lukijoista kriteereistä riippuen, mutta määrä laskee kouluvuosien myötä. Dysleksiaa vain n. 5%. (Lerkkanen, 2017, s.48)
Lähteet
Aro, M., & Lerkkanen, M.-K. (2019). Lukutaidon kehitys ja lukemisvaikeudet. Teoksessa T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M-K. Lerkkanen, & T. Siiskonen (toim.), Oppimisen vaikeudet (252-289). Niilo Mäki Instituutti.
Hoover, W. A., & Tunmer, W. E. (2018). The Simple View of Reading: Three Assessments of Its Adequacy. Remedial and special education, 39(5), 304-312.
https://doi.org/10.1177/0741932518773154
Aro, T., & Torppa, M. (2020). Luetun ymmärtäminen ja strategiat. Teoksessa S. Tuovila, L. Kairaluoma & V. Majonen (toim.), Luku- ja kirjoitustaidon pedagogiikkaa yläkouluun (19-31).
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-206-1
Lerkkanen, M.-K. (2017). Lukemaan oppiminen ja opettaminen esi- ja alkuopetuksessa. Sanoma Pro.
Kairaluoma, L. & Takala, M. (2019). Johdanto lukivaikeuteen. Teoksessa Takala, M. & Kairaluoma, L. (toim.) Lukivaikeudesta lukitukeen. Gaudeamus.11-24.
Tekninen lukutaito
Kirjaimia vastaavien äänteiden yhdistäminen sanoiksi ja kokonaisten sanahahmojen tunnistaminen (Lerkkanen, 2017, s.10)
Dekoodaus: kyky tunnistaa painetut sanat tarkasti ja nopeasti
(Hoover & Tunmer, 2018)
/ äänteitä kokoava lukeminen
(Aro & Lerkkanen, 2020, s. 273)
Kielen ymmärtäminen: kyky poimia ja rakentaa kirjaimellinen ja päätelty merkitys puhutusta kielestä
(Hoover & Tunmer, 2018)
Lukusujuvuus: Lukemisen nopeus, virheettömyys ja ilmeikkyys (Kairaluoma & Takala, 2019)
Luetun ymmärtäminen
Kyky tunnistaa sujuvasti kirjoitettujen sanojen sääntöasu ja niiden merkitys
(Aro & Lerkkanen, 2020, s. 273)
Kyky poimia ja rakentaa kirjaimellinen ja päätelty merkitys painetusta kielestä
(Hoover & Tunmer, 2018)
Sanavarasto, kuullun ymmärtäminen, muisti, ymmärtämisen strategiat ja metakognitiiviset tiedot ja taidot ovat yhteydessä luetun ymmärtämiseen
(Aro & Lerkkanen, 2020, s. 273)
Luetun ymmärtämisen prosessit ja osataidot (Aro & Torppa, 2020, s.25)
Alemman tason prosessit: Riittävä lukusujuvuus, kielen rakenteiden hallinta, sanaston ja käsitteiden hallinta
Ylemmän tason prosessit: Päättelykyky, muisti, tarkkaavaisuus, toiminnanohjaustaidot
Tavoite, motivaatio ja tunteen: tavoite lukemiselle, tieto tekstin lukemisen kannattavuudesta, lukusuunnitelma, tieot tavoitteen kannalta olennaisista osista
Peruslukutaito voidaan jakaa tekniseen lukutaitoon ja luetun ymmärtämiseen (Lerkkanen, 2017, s. 10)
Kouluun kiinnittyminen
"Oppilaan ja hänen kouluympäristönsä välinen vuorovaikutussuhde" (Virtanen, 2017)
Kolme ulottuvuutta: tunneperäinen, kognitiivinen & toiminnallinen (Virtanen, 2017)
Tunneperäinen: kouluun ja sen yhteisöön liittyvät tunteet
Kognitiivinen: koulun merkityksellisenä kokeminen
Toiminnallinen: osallistuminen koulun toimintoihin
"Valtaosa oppilaista kiinnittyy koulutyöhön ja kokee koulutyönsä merkitykselliseksi oman tulevaisuuden kannalta Koulutyöhön kiinnittymisen haasteiden on kuitenkin
havaittu lisääntyvän siirryttäessä ylemmille luokka-asteille
" (Sergejeff, 2023)
Lähteet
Virtanen, T. (2017). Näkökulmia kouluun kiinnittymiseen. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti, 27(2), 4-13.
https://bulletin.nmi.fi/wp-content/uploads/2017/08/virtanen.pdf
Sergejeff, J., & OKM/Vapos. (2023). Yhteisellä koulutiellä: Käsikirja perusopetuksen oppilaiden läsnäolon tukemiseen ja poissaolojen vähentämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165025/OKM_2023_27.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tunneperäinen kouluun kiinnittyminen
Oppilaan kouluun liittyvät tunteet: kouluun kuulumisen tunteet, mielenkiinto opiskeltavia asioita kohtaan, opiskelun ilo ja into / tylsistyminen, surullisuus tai ahdistuneisuus (Virtanen, 2017)
Tunnetason kokemukset suhteessa kouluun ja sen eri toimijoihin (Sergejeff, 2023)
Vaikeampi havaita kuin muut ulottuvuudet (Sergejeff, 2023)
Kiinnittynyt kokee koulunkäynnin myönteisenä, kokemukset yhteisöön kuulumisesta ja myönteinen kokemus sosiaalisista suhteista koulussa
Heikentynyt kiinnittyminen näkyy myös toiminnassa, jolloin oppimisen ja myönteisten oppimiskokemuksien mahdollisuudet vähenevät
Heidi Hakamäki, 2023