Työpaikalla toteutettu terveyden edistämisinterventiot auttavat sairaspoissaolojen vähentämisellä

Tietojen ristiriitaisuus vaikeuttaa tutkitun tiedon käytäntöönviemistä

Vaikuttavat olosuhteet, ilmapiiri, johtaminen, terveydentila ja arvot työpaikalla

Terveyden edistäminen kuuluisi sisältyä organisaation suunnitelmaan ja johtamiseen sekä näkyä arjessa työpaikalla

Työkyky kuvaa yksilön kykyä selviytyä työpaikalla omista työtehtävistä

Esim. askelten seuraaminen ja kannustaminen työpaikkaliikuntaan

Tutkimus osoitti että ryhmässä tehtävät harjoitteet voivat lisätä työkykyä

Liikunta vaikutti myönteisesti myöskin mielenterveysoireisiin

AIheuttaa neljänneksi suurimman kuolemanriskin

Toimenpiteillä tavoitellaan yleisesti poissaolojen aikana taloudellisen menestyksen ja tuotantomenestyksen minimointia

lihaksien proteiinisynteesihidastuu ja lihakset alkavat surkastua

Istumatyötä vähentämällä ollaan saatu vaikutuksia ylä- ja alaselän oireisiin

On todettu että pitkään töissä istuvat työntekijät istuvat myöskin keskimäärin enemmän vapaa-ajalla

Yleisimmät kustannukset työnantajalle ovat koostuvat työkyvyttömyyseläkkeiden ja terveydenhuollon kustannuksista, sairauspoissaolojen kustannuksista sekä motivaatioon liittyvistä kustannuksista

Suhteellisen painon kasvaessa myöskin sairauspoissaolojen riski kasvaa

Pitkät sairaspoissaolot ovat yhteydessä lihavuuteen ja tupakointiin

Epäterveellinen ruokavalio ja tupakointi heikentävät koettua työkykyä

Työpaikkaliikuntainterventiot vaikuttvat myönteisesti kehonpainoon sekä sokeri-ja rasva-arvoihin

Tutkitusti työpaikoilla tehdyt interventiot, jonka tavoitteena ovat olleet liikunnan lisääminen ja istumisajan vähentäminen ovat antaneet viitteitä positiivisista kustannusvaikutuksista

Pyrittiin vaikuttamaan mm. ravinnon laatuun ja kalorimäärään

Tupakointikäyttäytmisen muuttamisessa vaikuttavia keinoja olisvat yksilöllinen ohjaus ja neuvonta, ryhmätapaamiset, lääkehoito ja monikomponenttiset interventiot

Arviointi on koskenut näitä toimenpiteitä, kuten tietotyöläisten fyysisen aktiivisuuden tukeminen,
työkuormitus, tauottaminen, työasennot ja stressinhallinta.

Yhteenvetona huomataan, että fyysisen ergonomian kehittäminen, elintapainterventiot, ja yksilölähtöinen
stressinhallinta voivat tuottaa myönteisiä kustannusvaikutuksia

Riskitekijöitä ovat esimerkiksi työajat ja vuorovaikutus

Työelämässä joustoilla tarkoitetaan esimerkiksi mahdollisuutta tehdä töitä etänä

Työkykykoordinaattitoiminnan vaikutukset työhön palaamiseen on tutkimuksien mukaan ristiriitaiset

Vaikuttavuusketju kuvaa miten toiminnan tai toimenpiteen vaikuttavuuden ajatellaan rakentuvan

Vaikuttavuusketjun vaiheet ovat tarve, visio, resurssit, toimenpiteet, tulokset ja vaikuttavuus

Ergomia jaetaan fyysiseen, kognitiiviseen ja organisatoriseen osaan

Sen tavoitteena on kehittää fyysistä toimintaympäristöä työntekijälle sopivaksi, jotta työtä voi tehdä tuloksellisesti vaarantamatta työ- ja toimintakykyään

Työergonomiaa parannetaan tekniikkaa, koneita ja erilaisia laitteita hyödyntämällä

Eri aloilla työergonomian haasteet ja ratkaisut ovat erilaisia

Tuotoksen määrä menetelmässä: "Hyödynnetään muutoksia varsinaisen työn tuotoksissa tai esimerkiksi rahamääräisissä tuotoissa"

Luonnollisten yksiköiden määrä menetelmä: " Hyödynnetään esimerkiksi menetetystä työajasta, jolloin tuloksena on ”kustannus per vältetty sairauspäivä” -arvio."

Käytettävyydellä tavoitellaan työtilojen, työvälineiden, koneiden ja palveluiden helppokäyttöisyyttä

Esteettömyydellä huomioidaan erilaiset käyttäjäryhmät ja heidän erityistarpeensa

Inhimillinen pääoma menetelmä: " Hyödynnetään menetetystä työajasta arvotettuna markkinahinnalla eli esimerkiksi ammattikohtaisella keskimääräisellä bruttopalkalla. Lähtökohtana on
terveyden näkeminen pääomana."

Kitkakustannusmenetelmä: edellyttää eri tehtäviin ja työpaikkoihin tuotannon palautumisen ajan ja arviointia siihen käytetystä rahamäärästä, voi olla jopa mahdotonta arvioida

Ranteen ja käden sairauksissa riskiä voi lisätä myöskin päätetyö

Arvottaminen toteutuu osana laatupainotettujen elinvuosien arviointia.

Kerroinmenetelmässä tehdään arvottamista ottaen huomioon ammattikohtaisia kertoimia, esimerkiksi tiimityön tai muun työhön liittyvän ominaisuuden tuottavuusvaikutusta.

Kustannusten kompensaatioon pohjautuvassa menetelmässä taloudellista arvottamista tehdään hyödyntäen korvaussummia, jotka ovat usein yhteenlaskettu esimerkiksi useista eri vakuutuksista.

Joustoja voidaan myöskin tehdä kun ytötekijällä on seirauden, vian tai vamman takia muunlaisia työtehtäviä kuin yleensä

Henkinen kuormitus, kuten masennus tai työperäinen stressi

Käytetään esimerkiksi mieliala- ja adistuneisuusoireissa sekä alkoholiriippuvuuksissa

Hyötyjä ovat kotona saatava hoito ja saatavuus oman aikataulun mukaisesti

Myös Kela voi tukea työntekijää kuntoutuspsykoterapialla, jonka tarkoituksena on edistää työkykyä ja tukea työuraa ja sinne palaamista