Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Teollistuva maailma - vedenjakaja vanhan ja modernin maailman välissä.,…

- - - - Kivihiili
        
        Maanpinnan tuntumassa oleva kivihiili oli vielä helppo louhia, mutta mitä suuremmaksi tarve kasvoi, sitä syvemmältä kivihiiltä jouduttiin kaivamaan.
        
        Ongelmaksi muodostui pohjavesi: sen pumppaaminen kaivoksista pois ei tuon aikaisin keinoin onnistunut, ja niinpä kaivaminen oli lopetettava pohjavesirajaan.
        
        Kun kivihiilen tuottama energia ja höyryvoima saatettiin yhteen, saatiin aikaan pumppu, jolla pohjaveden pois pumppaaminen onnistui mekaanisesti.
        
        Samalla se mahdollisti tuotannon sijoittamisen myös sinne, missä vesi ei virrannut tai tuuli käynyt.
        
        kotlannista Englannin halki Ranskaan ja Belgiaan sekä sieltä edelleen Saksaan Ruhrin alueelle kulkee niin kutsuttu kivihiilen puolikuu
      - Höyrykone
      - Englannissa kuitenkin oivallettiin, miten tuota maaperään satojen tuhansien vuosien aikana varastoitunutta energiaa voitiin hyödyntää tehokkaammin.
        
        Verrattuna Keski-Euroopan muihin valtioihin Englanti oli vakaa, perustuslaillinen monarkia, jossa kansalaisten perusoikeudet oli jotakuinkin turvattu.
        
        Tällainen ilmapiiri kannusti myös yritteliäisyyteen, sillä Englannissa vallitsi elinkeinovapaus, ja rikastumisen tavoittelua pidettiin hyväksyttävänä.
        
        Talouden aatesuunta
        
        Tällainen kapitalistinen henki synnytti taloudellisen liberalismin aatteen, eikä ole sattumaa, että se lähti liikkeelle juuri Britteinsaarilta - Aatteen isänä pidetään skotlantilaista Adam Smithiä
    - - Teollistuminen tukeutui ensi vaiheessaan erittäin voimakkaasti kivihiilen käyttöön
        
        Pääsy raaka-aineisiin sekä riittävästi pääomaa
        
        Varallisuuden kasautuminen ruokki samalla henkisen pääoman kertymistä: syntyi keksintöjä, joiden avulla syntyi jälleen uusia keksintöjä.
        
        James Hargreavesin kuuluisa kutomakone, hänen tyttärensä mukaan nimetty Spinning Jenny eli Kehruu-Jenny
        
        James Wattin oivallus 1760-luvulla lisäsi merkittävästi höyrykoneen tehoa. Hän kehitti ulkoisen lauhduttimen, jonka avulla höyryn lämpöenergia pystyttiin muuttamaan liike-energiaksi ilman, että valtaosa energiasta menee hukkaan.
        
        1830-luvulla terästä opittiin valmistamaan menetelmällä, jolla hiilipitoisuutta vähennettiin entisestään, ja näin teräksestä saatiin huomattavasti kestävämpää.
        
        Kun menetelmä oli myös aiempaa nopeampi ja halvempi, teräksen tuotanto moninkertaistui, ja siitä tuli keskeinen rakennusmateriaali muun muassa siltojen, junien, rautateiden ja laivojen rakennuksessa.
        
        1800-luvulla syntyi eräänlainen innovaatioiden sykli, ossa uudet ideat ja keksinnöt veivät tiedettä jatkuvasti eteenpäin.
        
        Höyryvoima oli mullistanut teollisen tuotannon, mutta se ei soveltunut kuitenkaan kaikkialle, sillä höyryvoimaa ei voinut siirtää. Siirron ongelman ratkaisi sähkögeneraattori, joka muunsi mekaanisen energian sähköksi.
        
        Yksi sähköenergian pioneereista oli yhdysvaltalainen Thomas Edison, jonka vuonna 1879 kehittämä hehkulamppu mullisti konehallien, katujen ja kotien valaistuksen.
        
        Se pyöritti koneita tasaisesti ja lähes äänettömästi, ja kuparisia lankoja pitkin sitä voitiin siirtää pitkienkin matkojen päähän.
        
        Sähkölaitokset ja suurjännitejohdot yleistyivät 1900-luvun alussa, ja sähkön käyttöä alettiin soveltaa yhä uusiin laitteisiin.
        
        Monissa länsimaissa kansan koulutustaso koheni, ja tieteelliseen tutkimukseen sijoitettiin sievoisia summia.
        
        Kivihiilen ja höyryn mullistavat vaikutukset maailmalle täydensi teräs. Teräs on yleisnimitys kaikille metalliseoksille, joiden pääraaka-aineena on rauta.
        
        selkeästi lujempi materiaali kuin runsaasti hiiltä sisältävä valurauta, sillä teräksessä hiilipitoisuus on hyvin alhainen.
      - Maailma raaka-ainevarastona
        
        Pitkällä aikavälillä teollistuminen johti elintason nousuun ja nosti tuhannet ja taas tuhannet köyhyydestä, mutta ympäristön kannalta se oli katastrofi.
        
        Teollistumisen alkuvaiheessa saastumiseen ei juuri osattu puuttua, ja tehtaiden päästöt vapautettiin lähes sellaisinaan ilmaan ja vesistöihin.
        
        Kun teollistuminen 1800-luvun mittaan eteni, ja saastuminen alkoi muuttua yhä näkyvämmäksi, alettiin siihen vähitellen puuttua.
        
        Teollistuminen muutti ihmisen tapaa nähdä ympäristö. Yhtäältä maailma valjastettiin teollisuuden raaka-ainevarastoksi, toisaalta erityisesti kaupunkisuunnittelussa alettiin ottaa huomioon kaupunkien viihtyisyys.
        
        Puistoista tuli keskeinen osa kaupunkikuvaa.
        
        Kun yhä useampi ihminen asui kaupungissa, maaseutu alettiin nähdä myös pakopaikkana kaupungin hälyltä.
        
        Villieläimet hävisivät ja niiden tilalle tulivat hiiret, rotat ja torakat sekä muut kaupunkiympäristöissä viihtyvät eläimet ja hyönteiset.
        
        Teollisen ajan eurooppalaiselle maailmasta oli tullut raaka-ainevarasto. Ketjun huipulla oli kuluttava keskiluokka ja häntäpäässä raaka-aineita tuottavat siirtomaat.
        
        Teknisen ja taloudellisen ylivoimansa turvin eurooppalaiset työntyivät nyt rannikoilta sisämaahan ja valtasivat uusia alueita sekä Aasiassa että Afrikassa.
        
        1 more item...
        
        Vuosisadan lopulla erityisesti Afrikasta tuli eurooppalaisten valtioiden kilpajuoksun kohde, sillä se nähtiin loputtomien resurssien aarreaittana
        
        2 more items...
        
        Hiilenpoltto nokesi rakennukset ja sai aikaan keuhkosairauksia.
        
        Likaantunut vesi puolestaan oli otollista kasvualustaa erilaisille taudeille, kuten koleralle ja lavantaudille.
- - - - Laajeneva uudisraivaus ja kannustava talouspolitiikka houkutteli maahan yhä uusia siirtolaisia, mikä takasi sille jatkuvan työvoiman saannin.
    - - Niissä maissa, joissa asutus oli harvaa, porvaristo pieni ja yhteydet maailmankauppaan löyhemmät, teollistuminen eteni hitaasti, sillä kysyntää ei yksinkertaisesti syntynyt riittävästi
      - Muun muassa Venäjällä teollistuminen eteni tästä syystä hitaasti, sillä maata hallitsi pieni eliitti, jota teollisuuden kehittäminen ei kiinnostanut.
- - - - Kun työnantajan ja työntekijän välille ei muodostunut henkilökohtaista suhdetta, tuli työntekijöistä kasvotonta massaa, jossa yksittäinen työntekijä oli helposti korvattavissa.
    - - Teollistumisella oli merkittävä vaikutus naisten asemaan. Tehdastyössä nainen ansaitsi omat rahansa, mikä lisäsi naisten itsenäisyyttä
        
        1800-luvulla syntynyt naisasialiike
        
        Suomessa, naiset saivat äänioikeuden 1900-luvun alussa.
      - Sääty-yhteiskunnasta luokkayhteiskuntaan
        
        ihmisen paikkaa keskiajan sääty-yhteiskunnassa määritti hänen syntyperänsä
        
        teollistuneessa yhteiskunnassa sen tilalle nousi työ ja sillä ansaittu varallisuus.
        
        Yläluokka: ne, joilla oli eniten pääomaa tai korkein koulutustaso
        
        Nyt yhteiskunnan yläluokka ei enää koostunut perintöaatelista, vaan esimerkiksi tehtaiden omistajista ja suuryritysten johtajista.
        
        Keskiluokka: ne, jotka hankkivat elantonsa itseään likaamatta, mutta omistivat vain kohtalaisesti pääomaa
        
        Keskiluokkaa yhdisti ennen kaikkea pyrkimys erottautua työväenluokasta ja imitoida yläluokkaa
        
        ylempään keskiluokkaan
        
        Lääkärit, juristit ja korkeat virkamiehet.
        
        alempaan keskiluokkaan
        
        alemmat virkamiehet, kaupunkien pikkukauppiaat sekä opettajina ja erilaisissa palveluammateissa kuten pankki- tai postivirkailijoina työskentelevät.
        
        Työväenluokka: ne, jotka ansaitsivat elantonsa tehdas- ja maataloustyöllä sekä palvelijoina
        
        Työväenluokka eli proletariaatti
        
        kaupunkien että maaseudun palkkatyöläiset
        
        lukumäärä kasvoi, alettiin myös voimakkaammin vaatia parempia oikeuksia.
        
        Teollistumisen alkuvaiheessa tehtaiden työläiset olivat paljolti tehtaanpatruunan hyväntahtoisuuden varassa
        
        fyysinen etäisyys tehtaan työntekijöihin lisäsi omistajien väliinpitämättömyyttä näiden työoloja kohtaan.
        
        Työväenliikkeen toiminta oli aluksi ylempien luokkien ohjailemaa, mutta työläisten ammattiyhdistysten ja oman luokkatietoisuuden voimistuessa ottivat he ohjat omiin käsiinsä ja alkoivat vaatia parempia oikeuksia ja työoloja.
        
        Liikkeen ideologiseksi pohjaksi muodostui sosialismin aate, jolle teoreettisen pohjan antoi Karl Marxin ja Friedrich Engelsin teos Kommunistinen manifesti
        
        tavoitteena oli nostaa sorrettu työväki kurjuudesta ja saada kapitalistien hallussa olevat työvälineet yhteiseen omistukseen
        
        Sosialistinen liike voimistui , ja sen rinnalle muodostui kommunistinen liike.
        
        1 more item...
        
        1800-luvun jälkipuoliskolla työväen olot alkoivat jossain määrin parantua, sillä järjestäytyneen työväen tyytymättömyys sai työnantajat ja hallitukset pelkäämään yhteiskuntarauhan horjumista
        
        työaikaa lyhennettiin ja työväen sosiaaliturvaa parannettiin tarjoamalla esimerkiksi sairaanhoitoa ja koulutusta.
- - - - Euroopassa elinolot paranivat 1800-luvulla monesta syystä. Tehostunut maatalous pystyi ruokkimaan yhä useammat suut paitsi parantuneiden viljelytekniikoiden myötä, myös maatalouden vähittäisen koneellistumisen myötä.
        
        Lisäksi uudelleen lämmennyt ilmasto vähensi katovuosia, eikä vuosien 1866–1868 suuria nälkävuosia lukuun ottamatta pahoja nälkäkatastrofeja juuri enää koettu.
      - Euroopan väestönkasvua vahvisti 1800-luvulla myös suhteellisen pitkä rauhan jakso
        
        Vuonna 1900 Euroopassa oli ensimmäistä – ja viimeistä – kertaa enemmän väestöä kuin missään muualla maailmassa.
        
        Kiinassa koettiin pahoja tulvia, jotka saivat aikaan toistuvia nälkäkatastrofeja ja lähes pysäyttivät väestönkasvun.
        
        Afrikassa väkiluku kasvoi hitaasti tehottomien viljeytekniikoiden ja viljelymaan puutteen vuoksi.
        
        miljoonien orjien vieminen Afrikasta sekä länteen että itään kolmensadan vuoden aikana vaikuttivat väestönkehitykseen väistämättä.
        
        Euroopan väestöräjähdys 1800-luvulla sai aikaan väestöpaineen, joka purkautui siirtolaisuuteen.
        
        Se kanavoitui ennen kaikkea Atlantin yli, ja noin sadassa vuodessa Amerikan mantereiden väkiluku seitsenkertaistui.
        
        Suurin vastaanottaja oli Yhdysvallat, jonne vuosien 1830 ja 1940 välillä muutti noin 35 miljoonaa eurooppalaisista.
        
        Viimeisessä aallossa saapuivat itäeurooppalaiset, heidän mukanaan myös yli 300 000 suomalaista.
        
        Yhdysvaltoja alettiin kutsua kansojen sulatusuuniksi, mutta käytännössä eri kansallisuudet hakeutuivat omien maanmiestensä ja -naistensa pariin ja jatkoivat monia vanhasta kotimaasta mukana tuotuja tapoja.
        
        Siirtolaisia ajoi liikkeelle toivo paremmasta elämästä, sillä monen eurooppalaisen elämä oli raatamista maaseudun köyhyydessä tai ahtaissa kaupungeissa.
      - 1800-luvulla yhä useampi eurooppalainen asui kaupungissa.
        
        Kaupunkien nopea kasvu aiheutti monia ongelmia, sillä kaupunkien suunnittelu ei pysynyt niiden kasvuvauhdin perässä.
        
        Vuosisadan lopulla ja 1900-luvun alussa sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa kaupunkien viihtyisyyttä ja samalla turvallisuutta ryhdyttiin parantamaan.
        
        Teollisuusalueet erotettiin asuinalueista
        
        kaupunki-ilmaa parannettiin tehtaiden savupiippuja pidentämällä ja suodattimia parantamalla.
        
        Kaupungit saivat toimivan vesi- ja viemäriverkoston sekä katukiveyksen.
        
        Mukavuutta lisäsivät myös hoidetut puistot sekä sähkö- ja kaasuverkot.
    - - Aina 1800-luvulle saakka lääketiede oli ollut melko keinoton taistelussa useimpia sairauksia vastaan.
        
        Vuonna 1798 englantilainen maalaislääkäri Edward Jenner kehitti ensimmäisen rokotteen
- - - - Kasvava tuotanto edellytti myös parempaa kuljetustekniikkaa, ja höyryvoiman saaminen liikenteen käyttöön oli loogista jatkumoa höyryvoimalla toimiville koneille.
        
        Ensimmäiset höyryveturit rakennettiin jo 1800-luvun alussa, mutta 1830-luvulta eteenpäin alkoi rataverkkojen systemaattisempi rakentaminen, ja vuosisadan loppua kohden tahti kiihtyi edelleen.
        
        Yhdysvallat. itä- ja länsirannikon yhdistävä rautatie vihittiin käyttöön vuonna 1869
        
        Euroopassa valtaosa nykyisestä rautatieverkostosta oli vuoteen 1914 mennessä valmiina
        
        Aasiassa ja Afrikassa rautatiet palvelivat ennen kaikkea siirtomaaisäntiä ja kaukokauppaa.
        
        Junat johtivat paitsi kokemukseen ajan häviämisestä myös entistä tarkempaan ja ajanmukaisempaan ajan käyttöön sekä lopulta ajan standardointiin
        
        Greenwichin ajasta tuli ensin junien standardi, mutta lopulta koko maailman.
        
        Vuonna 1884 Washingtonin kansainvälisessä aikastandardikokouksessa maailma jaettiin Greenwichin mukaisiin aikavyöhykkeisiin, joiden mukaan edelleen laskemme aikaeroja.
        
        Laivaliikenteessä höyryn käyttöönotto oli vähintään yhtä mullistavaa kuin raideliikenteessä. Ensimmäiset höyrylaivat tunnetaan jo 1700-luvun puolelta, mutta vasta seuraavalla vuosisadalla alkoi varsinaisesti koneellisen laivaliikenteen aikakausi.
        
        1800-luvun puolivälistä eteenpäin höyrylaivat dominoi merillä
        
        merimatka Hollannista Jaavan maustesaarille
        
        vuonna 1850 - noin 3kk
        
        Vuonna 1920 höyrylaiva - 3 viikkoa
        
        vuonna 1650 - vuoden
        
        Vuoteen 1910 mennessä maailman laivaliikenne kasvoi nelinkertaiseksi.
        
        bulkkitavara syrjäytti maailmankauppaa pitkään hallinneet ylellisyystuotteet.
        
        rahtaaminen tonneittain muuttui tavanomaiseksi liiketoiminnaksi.
        
        Kun laivaliikenne yleistyi ja nopeutui, myös rahtikustannukset halpenivat merkittävästi
        
        Tekniikan kehittyminen oli muuttanut ihmisen käsitystä fyysisestä ja ajallisesta etäisyydestä, ja vienyt matkustamisen täysin uudelle aikakaudelle.
        
        Matkustaminen ei rajoittunut vain lähiseuduille, vaan jopa valtamerten ylittäminen tuli tavallisen rahvaan ulottuville.
        
        1 more item...
      - Kun höyry ja kivihiili valjastettiin liikkuvuuden palvelukseen, oli tuloksena liikkumisen vallankumous.