Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Suomalainen yhtenäisyyskulttuurista kohti kansainvälistyvää Suomea -…
Suomalainen yhtenäisyyskulttuurista kohti kansainvälistyvää Suomea
Kulttuuri kylmän sodan maailmassa
Kulttuurin saralla Suomi otti vaikutteita enemmän lännestä kuin idästä
Erityisesti amerikkalaiset elokuvat valtasivat elokuvateatterit
Musiikki, taide, populaarikulttuuri, käännöskirjallisuus erityisesti länsimaista
Elvis, Beatles
Sosialistimaiden kirjallisuutta suomennettiin vähän ja elokuvia oli teattereissa harvoin.
Stalinin matkustusrajoitukset ja lännenvastainen politiikka sotien jälkeen rajoittivat kulttuurin vientiä ulkomaille 50-luvulle asti
Suomi oli poikkeus ja sinne sitä tuli Suomi-Neuostoliitto-seuran kautta
Suomi lähetti itse taitelilijoita ja otti länsimaista kulttuuria vastaan sotien jälkeen, mikä ajoi suunnan länteen
Markkinatalouden kautta saatin vaivatta vaikutteita lännestä, kodinkoneet ja viihde
teknologia ulkomaista, valmistus Suomessa
Nuorisokulttuuri
50-luvulla nuoriso ei erottunut lasten ja aikuisten välisenä ryhmänä
60-luvlla nuorisokulttuuri alkoi näkymään ja kehittymään
Syntyi 50-luvun USAssa ja levisi sieltä. Viitataan erilaisiin käyttäytymis- ja puhetapoihin, jotka liittyvät nuorten tulkintaan maailmasta ja olettamuksiin heitä kohtaan.
Kaupallisuus heti mukana, rockmusiikki
Nuorisokulttuuria tuotiin länsimista enemmän Suomeen, kuin Suomesta muualle
Suomalaisten panostus oli mitätöntä ja se vähäinenkin tuli iskelmämusiikista
Hidas alku näkyy pukeutumisessa
50-luvlla farkkuja aletaan valmistaa Suomessa, pienen piirin käyttämät vaatteet
60-luvulla käyttö kasvaa räjähdysmäisesti
70-luvulla nuorison yleisvaate
Maaltamuutto 60-luvulla alkoi hajottamaan yhtenäisyyttä eri ikäryhmien välillä
Nuorison aktivoituminen
Maailmalla nuoriso radikalisoitui ja järjestivät erilaisia mellakoita ja mielenosoituksia
Nuoriso ei radikalisoitunut Suomessa, mutta kapinointia perinteisiä arvoja ja yleistä ilmapiirä vastaan oli
Asepalvelusta, alkoholin rajallisuutta ja tiukkoja sukupuolinormeja kritisoitiin
Koulujen oppilaskunnat radikalisoituivat
ei puoluepolitiikkaan vaan ympäristö-, rauhan- ja sukupuoliaatteisiin
Taistolaiset
erityisen äänekäs radikaali kommunistien nuorisosiipi
poliittinen kannatus rajallista mm. se, että he suhtautuivat Neuvostoliittoon kritiikitöntä
Saivat näkyvyyttä ja kannatusta teatterin ja musiikin kautta.
teattereiden ja musiikin kautta nuorisoliikkeet ja poliittiset liikkeet saivat paljon näkyvyyttä, minkä myötä heidät yhdistettiin taistolaisiin
Yhtenäiskulttuuri
Suomalainen taide oli sotien jälkeen pitkälti muistomerkkejä ja sankaripatsaita.
Kotimaisella kirjallisuudella oli vahva asema yhteiskunnassa
Erillistä nuorisokultuuria ei ole syntynyt
Sodan jälkeen kulttuurillisesti yhtenäinen maa
Valtaosa suomalaisista katsoi samoja elokuvia, kuunteli musiikkia ja luki kirjoja
Maaltamuutto 60-luvulla alkoi hajottamaan yhtenäisyyttä eri ikäryhmien välillä
Sodanjälkeinen rillumarei viihde, kansaan vetoava rento huumori ja kevyt musiikki
Tanssikiellon kumouksen jälkeen suomalaisen tanssilavakulttuurin kulta-aika
Vihreä liitto
Koijärven kuivatushankkeen myötä politikkojen hitauteen kyllästyneet luonnonsuojelijat estivät sen mielenosoituksella paikan päällä
Tapahtuman ympärille kasvanut liike oli väkivallaton vastarintaliike
puoluepolitiikan sijaan huoli ympäristöstä
Koijärven tapahtumien jälkeen ympäristöliike näkyivät myöhemmin puoluepolitiikassa ympäristöpuolue Vihreänä liittona
Ensimmäiset edustajat eduskuntaan 1983 ja samana vuonna perustetaan ympäristöministeriö