Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
suomalainen yhtenäiskulttuuri ja sen murros sotien jälkeisessä Suomessa -…
suomalainen yhtenäiskulttuuri ja sen murros sotien jälkeisessä Suomessa
Sotien jälkeinen yhtenäiskulttuuri ja sen keskeiset piirteet
suomalaiset ottivat selvästi enemmän vaikutteita lännestä kuin sosialistimaista
mm. amerikkalainen ja länsieurooppalainen elokuva, käännöskirjallisuus, taide-elämän virtaukset ja populaarikulttuuri
länsimaiset vaikutteet virtasivat Suomeen vaivattomasti ja olivat usein enemmän suomalaisten mieleen kui NL tarjoamat vaihtoehdot
suomalainen taidemuotoilu keräsi kansainvälistä mainetta
suomalainen tyyli yhdistettiin maailmalla usein osaksi skandinaavsta designia
kulttuurielämä kärsi rahoitusvaikeuksista, koska päähuomio suuntautui talouteen ja jälleenrakennukseen
kotimaisella kirjallisuudella oli vahva asema suomalaisessa yhteiskunnassa
mm. tuntematon sotilas
sodan jälkeen ja aina 1960-luvulle asti Suomi oli kulttuurisesti hyvin yhtenäinen maa
valtaosa katsoi samoja elokuvia ja kuunteli samoja laulajia/bändejä
1950-luvun iskelmätähdet tavoittivat koko kansan, koska erillistä nuorisokulttuuria ei ollut vielä syntynyt
popkulttuuria hallitsi tanssilavakulttuuri ja viihteellinen elokuva
rillumarei = kansanomainen ja humoristinen viihde sodanjälkeisellä aikakaudella
tunnuspiirteitä oli rento huumori ja kevyt rempseä musiikki
kahtiajako
popkulttuuri vs korkeakulttuuri
Suomi-Filmi (kaupunkilaiset) vs Suomen Filmiteollisuus (maaseutu)
Yhtenäiskulttuurin murroskausi 1960-luvulta alkaen keskeisine piirteineen ja siihen vaikuttaneet tekijät
laajamittainen maaltamuutto 1960-luvulla alkoi pirstaloida kulttuuria eri ikäryhmien välillä
Suomessa alkoi hahmottua selkeä nuorisokulttuuri
nuoret alkoivat erottautua lapsista ja aikuisista mm. pukeutumisen ja käyttäytymisen avulla
mm. farkut
kaupallisuus ja eri musiikkityylit olivat tärkeä osa
erityisesti rock
1960-luvulla televisiot yleistyivät, mikä käytännössä romahdutti kotimaisen elokuvateollisuuden vuosikausiksi
massaturismi
Uusi, nuoreen sukupolveen liittynyt poliittinen murros.
"nuorison esiinmarssi"
nuoret kapinoivat perinteisiä arvoja ja jäykäksi koettua henkistä ilmapiiriä vastaan
mm. asepalvelus, alkoholin rajallinen saatavuus, tiukat sukupuolinormit kritisoinnin kohteena
ahdas henkinen ilmapiiri vapautui 1970-luvun mittaan
nuorison yhteiskunnallisen ja poliittisen aktiivisuuden lisääntyminen näkyi mm. koulujen oppilaskunnissa, joiden toiminta polisoitui
nuorten huomio suuntautui laajoihin aihepiireihin
mm. rauhanaate, sukupuolten ja muiden ryhmien välinen tasa-arvo sekä kehittyvät maat ja niiden epäreilu kohtelu
erityisen äänekäs nuorisoryhmä oli kommunistein radikaali nuorisosiipi, taistolaiset
teatterista tuli taidemuoto, jonka avulla nuoret ottivat osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun
1970-luvulla teatterin piirissä nousi poliittinen laululiike
nuorison poliittisuus hiipui 1980-luvun mittaan