Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Sotien aika ja postmodernismi - Coggle Diagram
Sotien aika ja postmodernismi
Toinen maailmansota
1939-1945
Alkoi kun Saksa hyökkäsi Puolaan.
Münchenin kokous -38. I-B:n ja Ranskan myöntyväisyyspolitiikka. Sudeettialueet liitettiin Saksaan
Molotov-Ribbentrop - hyäkkäämättömyyssopimus 23.8.1939 ja sen salainen etupiirijako (NL ja Saksa)
Toisen MS syitä:
Saksan, Japanin, Italian ja Neuvostoliiton diktaattorien vallanhalu ja toiminta johtivat sotaan.
Sotaan johtivat monet päätökset, joita tekivät yksilöt. Erityisesti Hitlerin tekemät ratkaisut veivät kohti sotaa.
Länsivaltojen harjoittama myöntyväisyyspolitiikka oli osasyy sotaan: lännen johtajat sallivat Hitlerin toimet liian pitkään.
Saksalaisten revanssin halu ensimmäisen maailmansodan ”häpeärauhan” vuoksi mahdollisti osaltaan Hitlerin valtaan pääsyn ja kehityksen kohti sotaa.
Eurooppaan syntyneet uudet valtiot olivat heikkoja ja pieniä, joten suurvalloilla oli mahdollisuus harjoittaa voimapolitiikkaa.
Kansainliiton järjestelmä ei toiminut enää 1930-luvulla, koska siitä puuttuivat tehokkaat pakotteet.
Nationalismi aiheutti maiden välille ristiriitoja ja ennakkoluuloja.
Akselivallat: Saksa, Italia ja Japani
Liittoutuneet: Ranska, I-B, NL ja Yhdysvallat
-39 NL hyökkää Suomeen: talvisota
operaatio Barbarossa -41
Normandian maihinnousu -44
-45 Yhdysvallat pudottaa Japaniin kaksi atomipommia, jolloin Japani antautuu. Rauhansopimus kirjoitetaan 2.9.1945 ja toinen maailmansota päättyy. Lopullinen rauhansopimus solmittiin Pariisissa vuonna 1947.
Holokausti, antisemitsimi, keskitys- ja tuhoamisleirit
Modernit taidesuuntaukset:
Ensimmäisen maailmansodan kauhut veivät uskon edistykseen ja teknologian kaikkivoipaisuuteen. Modernien taidesuuntien edustajien teoksissa näkyi selkeästi sodanvastaisuus.
Taiteen keinoin on ollut mahdollista arvostella yhteiskunnan epäkohtia. Esimerkiksi realismin edustajat kuvasivat yhteiskunnan epäkohtia. Myös itse taide on demokratisoitunut, ja esimerkiksi modernistit rikkoivat taiteen perinteisiä esittämiskeinoja. Heidän tuotoksissaan otettiin kantaa esimerkiksi sotaa tai korruptiota vastaan.
Kylmä sota
Kommunismin ja demokratian vastakkainasettelu, myös kapitalistinen markkinatalous ja sosialistinen suunnitelmatalous
NL:n ja Yhdysvaltojen keskinäistä kilpailua eri aloilla toisen ms jälkeen
Syitä:
Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton ideologiat olivat alun perin vastakkaiset.
Liittoutuneiden välillä oli jo toisen maailmansodan aikana erimielisyyksiä, jotka kärjistyivät sodan jälkeen.
Stalinin mielestä Neuvostoliitto joutui kantamaan sodassa liian suuren taakan: hän katsoi, että länsiliittoutuneet viivyttelivät toisen rintaman avaamisessa.
Molemmat osapuolet pelkäsivät sodan aikana, että toinen tekisi erillisrauhan Saksan kanssa.
Ristiriitoja lisäsivät kiistat siitä, miltä Euroopan maantieteellinen ja poliittinen kartta tulisi maailmansodan jälkeen näyttämään.
Suurvallat olivat sodan aikana luvanneet tukea demokraattisten hallitusten perustamista Saksan alaisuudesta vapautuvissa maissa. Neuvostoliitto ei kuitenkaan sallinut vapaita vaaleja Itä-Euroopassa.
Suurvallat olivat erimielisiä Saksan tulevaisuudesta:
Molemmat halusivat varmistaa, ettei Saksa jäisi vastapuolen vaikutusvallan alle.
Saksan rajat ja sotakorvaukset aiheuttivat kiistoja suurvaltojen välille.
Yhdysvaltojen etumatka aseteknologiassa (ydinase) kiristi suhteita suurvaltojen välillä.
Kylmän sodan päättyminen
Neuvostoliiton johtoon nousi vuonna 1985 Mihail Gorbatšov, joka ymmärsi maan taloudellisen tilanteen ja pyrki uudistamaan Neuvostoliiton politiikkaa.
Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat aseistariisunnasta, ja niiden suhteet paranivat.
Itä-Euroopan maiden vapauspyrkimykset voimistuivat, kun Gorbatšov antoi ymmärtää, ettei Neuvostoliitto enää puuttuisi aseellisesti Itä-Euroopan kehitykseen.
Gorbatšovin uudistuspolitiikka voimisti myös Neuvostoliiton vähemmistökansojen vaatimuksia itsemääräämisoikeudesta, joten Neuvostoliiton yhtenäisyys rakoili.
Vapausaatteet levisivät kaikkialle Itä-Eurooppaan. Kylmä sota päättyi symbolisesti, kun Berliinin muuri murtui marraskuussa 1989.
Neuvostoliitto hajosi 1991, mikä viimeistään päätti kylmän sodan vastakkainasettelun.
dekolonisaatio
Suuret siirtomaavaltiot olivat heikentyneet toisen maailmansodan aikana, eikä niillä ollut riittävästi resursseja hallita siirtomaita.
Eurooppalaisten asenteet siirtomaaomistuksia kohtaan muuttuivat kielteisiksi.
Siirtomaiden kansalliset vapauspuolueet olivat voimistuneet jo ennen toista maailmansotaa, ja sota voimisti niitä entisestään.