Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
OIKEUDELLISTA YLEISSIVISTYSTÄ, SYRJÄNEN - Coggle Diagram
OIKEUDELLISTA YLEISSIVISTYSTÄ, SYRJÄNEN
-ius naturale – ius positivum
SVL:2.3,1;2 § ( sairausvakuutuslaki kakkos luku 3 pykälä . momentti numeroituja kohtia ensimmäisen momentin toinen kohta)
Jura novit curia, tuomioistuin tuntee oikeuden (lain) (kenenkään ei tarvitse mennä tuomioistuimeen tietäen että mitä lainkohtaa tähän käytetään)
de lege lata ( tällä hetkellä voimassa oleva laki)
de lege ferenda (mahd tulevaisuudessa voimaan tuleva laki)
oikeusvaltio vs. tuomarivaltio (tuomarivaltio: vastustetaan kauhistellaan halutaan että tuomarit säätää lakeja, tuomarit kehittävät oikeutta)
-civil law (mannermaiset oikeuskulttuurit, oikeusvaltiollinen lakiin sitoutuminen)
TI -ratkaisu tulee tehdä voimassaolevan oikeuden mukaisesti:
law in books (laki mikä löytyy lakikirjoissa)
law in action (tuomioistuinten tekemät päätökset)
– common law (engl, lailla ei ole niin vahva asema, korkeimpien oikeuksien juttu tärkeämpiä)
rule of law (toimitaan oikeuden ehdoilla)
ei ole selvästi eroteltu, lukijan taidosta kiinni erottaako
common law maassa ennakkoratkaisu
ratio decidendi (sitova osa)
obiter dicta (selittää ja tukee ratkaisua mutta ei sitova)
+
isomorfinen laintulkintatilanne (Suomalainen tyypillinen)tapauksen faktat näyttävät soveltuvan täysin lain sääntöön, ei tarvi oikeudellista tulkintaa)
hard case (hyvin tulkinnanvarainen tilanne
mistään ei löydy tukevaa perustetta miten pitäisi ratkaista)
Poikkeussääntö on tulkittava suppeasti
EN -ihmisoikeudet
-Euroopan ihmisoikeussopimus on astunut voimaan syyskuussa 1953. Suomessa sopimus on tullut voimaan vuonna 1990, vuosi Euroopan neuvoston jäseneksi liittymisen jälkeen.
Ihmisoikeuksia ovat esimerkiksi oikeus elämään oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, sekä oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta.
-Sopimuksessa kielletään esimerkiksi kuolemanrangaistuksen käyttö, kidutus, orjuus sekä pakkotyö.
-Ihmisoikeustuomioistuin ei voi muuttaa tai kumota kansallisen viranomaisen tai tuomioistuimen päätöksiä.
-Jos tuomioistuimen mukaan jäsenvaltio on rikkonut ihmisoikeuksia, voidaan jäsenvaltio määrätä maksamaan valittajalle hyvitystä.
PerL 2 -luku:
Liikkumisvapaus, yksityiselämän suoja, uskonnon ja omantunnon vapaus, sananvapaus, kokoontumisvapaus, kokoontumisvapaus, yhdistymisvapaus, vaalioikeudet, omaisuuden suoja, oikeus työhön, vastuu ympäristöstä, jne…
Pierre Bourdieu:”Intellektuellien pahin ongelma on näiden taipumus nähdä maailma vain tulkittavina merkityksinä eikä ratkaistavina ongelmina.”
OIKEUDELLISEN AJATTELUN LOKAATIO
-Eriytynyt arkiajattelusta – ei irtautunut
-Eriytynyt yleisestä yhteiskuntateoriasta - ei irtautunut
Moderni oikeuskäsitys on rakentunut modernin yhteiskuntateorian sisälle, sen käsitteelliselle ja ajatukselliselle perustalle.
moderni vs postmoderniMODERNI VS. POSTMODERNI
Moderniin liittyy pyrkimys varmuuteen: Oikeusvarmuus, ennakoitavuus, oikeuden koherenssi
Postmoderni: Oikeusvarmuudesta responsiivisuuden vaatimukseen Koherenssista adekvaattiin kompleksiteettiin.
Epävarmuus ja kontingenssi ovat pysyviä asiantiloja. Niiden kanssa on opittava elämään ja on kehitettävä taitoja niiden kanssa elämiseen. (Zygmunt Bauman) moderni näyttää tarjoavan totuuden omistajan leveän valtatien.
Postmoderni tarjoaa totuuden kerjäläisen kapean polun. Asioihin on olemassa eri näkökulmia, painotuseroja, lähtökohtia.
Todellisuus on tulos monien kuvien kohtaamisesta, todellisuuden pukemisesta tietynlaiseksi valtojen risteyskohdissa.
MODERNIA AJATTELUA
Tuori
-”…tämän keskiaikaisen maailmankuvan hajoaminen vapautti vapaan, tasa-arvoisen ja rationaalisen yksilön ennalta annetun teloksensa, yhteisönsä ja kaiken kattavan objektiivisen järjestyksen kahleista.”
-Vapaat ja rationaaliset ihmiset muodostavat kansan.
-Kuninkaanvaltainen käsitys vallasta
-Perustuslain kansansuvereniteettiperiaate
Keskiaikais-feodaalisten yhteiskunnallisten rakenteiden hajoaminen 1600-1700 luvun Euroopassa tuotti sen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tilan, jota on tapana kutsua moderniksi.
Montesquieu
ihmisten tulisi alistua tottelemaan vain niitä lakeja, joita itse ovat säätäneet -> tuomioistuinlegalismi
Muodollinen oikeusturvavaatimus: tuomioistuinratkaisujen ennakoitavuus
Foucault’n epistemem, MICHEL FOUCAULT:
-Tietty lähtökohta ja siihen sopivat käsitteet mahdollistavat tietynlaiset kysymykset.
-Lähtökohdat ja siihen sopiva käsitteiden verkosto määrittää, mitä voidaan ajatella, sanoa tai tehdä.
postmoderni
KOSKA MODERNIT KÄSITTEET TULLEET VANHANAIKAISIA NIILLÄ EI PYSTYTÄ KUVAAMAAN NYKY YHTEISKUNNAN. - - Postmoderniin liittyy pyrkimys modernin lähtökohdista ja käsiteverkostoista luopumiseen.
Pulkkisen teoria ( kritiikki ja reformulaatio)
Postmoderni hylkää modernin transsendentin yksilön teorian keskiöstä
Transsendentti, koska se ei vastaa reaalimaailman yksilöä.
-Yhteiskunta ja valtio eivät muodostu transsendentaaleista yksilöistä ja heidän vapaista valinnoistaan.
Yksilö ei ei ole vapaa, vaan aina rakentumassa oleva valtojen tuotos ja valitsee ja tekee arvostelmia valtojen vaikutuksessa.
-Valinta, mihin mikään valta ei ole vaikuttanut ei ole uskottava
esim. kasvatuksessa ja koulutuksessa käytetty valta
kasvaminen tiettyyn kulttuuriin, tiettynä aikakautena, mieheksi tai naiseksi
moderni ihminen vapaa tasa arvoinen ei ole relevantti kuvaus ihmisestä
kuvaus kertoo transsendenttia henkilöä kuka ei vastaa todellisuutta
kritisoi tapaa jolla moderni saavuttaa totuuden jostain asiasta
kritisoi tuorin ajatusta siitä että jonkun todellinen olemus poistetaan päältä olevat
identiteetti on aina puettu
puettiin vaan vapauden asuun ihminen
yhteiskunta ei muodostu transsendenttista
Michel Foucault (valtakäsitys)
-Vallan esittämistapa ei vieläkään ole päässyt pohjimmiltaan irti kuninkaan vallasta.
Pyrittävä vapautumaan laille ja suvereeniudelle annetusta teoreettisesti etuoikeutetusta asemasta vallan kuvauksessa.
-Vallan ymmärtämisen lähtökohtana ei saa olla suvereeni valtio ja lait.
-Mikään ryhmä tai taho ei johda yhteiskunnan valtaverkostoa.
-Valtaa käytetään lukemattomista eri pisteistä käsin eriarvoisten, liikkuvien suhteiden pelissä. -> muutoksen tai pysyvyyden edellytykset
Luhmannin systeemiteoria
käsiterverkosto, käsitteiden valtaaminen ja tapa määritellä käsitteet
Oikeussysteemi toimii siten, että oikeus tunnistaa itsensä oikeudelliseksi tekemällä eron ympäristöönsä. Kysymyksessä on autopoieettinen itseen ja ympäristöön viittaava selektiivinen reproduktion tapa, jossa rekursiivisten liityntöjen kautta kondensoidaan ja konfirmoidaan systeemioperaatio liittymiskelpoiseksi tulevaisuuden horisontissa.
käsite selitetään toisella käsitteellä käsiterypäshaastava
syrjänen
Legaliteettiperiaate on oikeusvaltiollinen johdannainen sekundäärivaatimus, jonka tehtävänä on turvata primäärivaatimusten toteutuminen.
-Primäärivaatimuksia: demokratiaperiaate, mielivallan välttäminen, ennakoitavuus
-Oikeudellinen ratkaisu syntyy autopoieettisen oikeussysteemin selektiivisissä operaatioissa.
legaliteetti primäärivaatimus monesti ajatellaan kuitenkin että olisi sekundäärivaatimus
oikeusvaltiollinen legalismi ei ole yhteiskunnan päätepiste