Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Älykkyys - Coggle Diagram
Älykkyys
Mitä älykkyys on?
Kaikilla tutkijoilla ei ole yhtenäisiä mielipiteitä älykkyyden määritelmästä, mutta karkeasti sanoen se on tietojenkäsittelyn tehokkuutta.
Älykkyyteen liitetään monesti seuraavia piirteitä:
Tehokkuus kattaa sekä taidon että nopeuden käsitellä tietoja, niin vanhaa kuin uutta.
Howard Gardner:
Moniälykkyysteoria: älykkyydellä ei ole jaettua pohjaa, vaan se on moninaista. Voi olla itsenäisesti olemassaolevaa musikaalista älykkyyttä ja erikseen kielellistä. (Kritiikki: ei näyttöä?)
Robert Sternberg:
Kolme älykkyyden muotoa:
- Analyyttinen äly (tieteellinen äly)
- Luova äly (eri näkökulmat, eri lähestymistavat)
- Käytännöllinen äly (kyky soveltua ympäristön toimintaan)
Lahjakkuus: yleistä parempi suoriutumiskyky (ristiriitaisia näkemyksiä siitä, onko tämä perittyä ja synnynnäistä)
Älykkyyden muutos
Joustava älykkyys kasvaa läpi lapsuuden aina aikuisuuteen saakka, kunnes se alkaa 25-30 -vuotiailla laskea hitaasti. Kiteytynyt älykkyys kasvaa vielä enemmän samaan ikäluokkaan, mutta laskee merkittävästi hitaammin.
Erikoistuminen ja koulutus vaikuttaisivat vastaavan älykkyyden kasvusta aina aikuisuuteen saakka, kun taas sen laskuun vaikuttaa vanhuuden aiheuttama kognitiivisten prosessien rappeuma.
Koulutuksella ja kouluajan pituudella (tai varhaisuudella) on ollut vaikutusta etenkin matalatuloisten perheiden lapsien älykkyyden kasvulle
Kognitiivistä kehitystä heikentävät tekijät (turvattomuus, matala ravinto, virikkeiden puute jne.) vaikeuttavat älykkyyden kasvua
Mielenterveydelliset ongelmat ja neuroottisuus voivat kohdistaa mielen resursseja pois älyllisistä kognitiivisista prosesseista ja vaikeuttaa älykkyyden esiintymistä ominaisessa muodossaan.
Usko omaan älylliseen kehitykseen (ei lahjakkuuteen!) voi auttaa kehittämään ja muokkaamaan omaa älykkyyttä korkeammalle tasolle (ns. kasvun ajattelutapa, Carol Dweck)
Älykkyyden mittaaminen
ÄO (älykkyysosamäärä) on älykkyystestin pisteytysmenetelmä, jossa yksilön älykkyys suhteutetaan maan tai kulttuurin keskiarvoon (100)
Älykkyyttä ei mitata suoraan vaan älykkyyttä tarkastellessa huomioidaan sen osa-alueiden vaikutukset
-
Tavoitteena koetella suoraan mitattavia muuttujia (mm. kuviotehtävät, loogiset päättelytehtävät) ja havaita mitkä muuttujista korreloivat positiivisesti keskenään. Näiden muuttujien taustalla voidaan näin ollen todeta olevan jokin latenssi muuttuja, jota ei voida mitata suoraan (mm. kyky abstraktiin ajatteluun).
Tilastolliset mallit auttavat löytämään matemaattisia yhtäläisyyksiä eri muuttujien välillä, kuten positiivisia korrelaatioita (toisen muuttujan ollessa suuri, myös toinen on suuri jne.)
-
Psykologiset testit, eli tehtäväsarjat, jotka standardoitu (samanlainen pisteytys ja kysymyksenasettelu) ja normitettu (testataan suurilla määrillä ihmisiä, joista sitten luokitellaan tarkemmin)
-
Erilaiset älykkyydet
Psykometrinen älykkyys on testeillä mitattavaa älykkyyttä. Vaikka se voi mitata älykkyyttä varsin monipuolisesti, jotkut tutkijat kiistää sen kattavan älykkyyttä sen täydessä mitassa.
Yleisälykkyys (termin loi Charles Spearman) kuvaa eri älykkyyden osa-alueiden yhteistä pohjaa tai rimaa, jonka tasolla ilmenee, että kaikki osatekijät korreloivat keskenään.
Raymond Cattell:
Joustava älykkyys tarkoittaa etenkin aikuisuuteen saakka yleistä älykkyyden muotoa, joka mukautuu uusiin kokemuksiin ilman aiempaa tietoa.
-