Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Älykkyys - Coggle Diagram

- - - - Yleisälykkyys (yleistekijä, g): kyky, joka auttaa yksilöä pärjäämään monissa erilaisissa tiedonkäsittelytehtävissä ja on eri älykkyystestien osa-alueissa suoriutumisen taustalla
      - Yleisälykkyttä ei voida mitata suoraan yksittäisillä testeillä
      - Erityistekijät (s): erityinen kyvykkyys jossakin kognitiivisen toiminnan osa-alueessa (esim. muisti tai päättely)
      - Yleisälykkyys vaikuttaa eri älykkyyden osatekijöiden taustalla.
        
        Älykkyyden osatekijöiksi luokitellaan esimerkiksi päättelykyky. Toisena erityistekijänä on usein avaruudellinen hahmotuskyky. Se on ihmisen kykyä hahmottaa muotoja, esineitä, tilaa ja suuntia mielessään eri näkökulmista.
        
        Älykkyyden kannalta keskeistä on myös muisti ja erityisesti työmuistin toiminta. Työmuisti tarkoittaa muistin osaa, joka käsittelee juuri tällä hetkellä mielessä olevaa tietoa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että ihmisten välillä on yksilöllisiä eroja työmuistin koossa ja kestossa.
        
        Eräänä älykkyyden osatekijänä mainitaan usein prosessointinopeus . Se tarkoittaa sitä, kuinka nopeasti yksilö pystyy käsittelemään uutta tietoa ja soveltamaan sitä käsillä olevaan ongelmaan.
        
        Kun mitataan älykkyyttä, mukaan luetaan usein myös yleistieto ja sanavarasto. Ne kertovat siitä, kuinka laajasti ihminen on pystynyt omaksumaan tietoa ja sanoja. Tähän liittyy usein myös muu kielellinen lahjakkuus eli taito hyödyntää ja oppia kieltä.
- - - - Analyyttinen, luova ja käytännöllinen älykkyys kuuluvat yhdysvaltalaisen psykologi Robert Sternbergin teoriaan älykkyyden kolmesta muodosta. Sternbergin mukaan ihmisellä voi olla korkea taso kaikissa tai vain joissakin älykkyyden kolmesta ulottuvuudesta.
      - Luova älykkyys on ihmisen kykyä nähdä tilanteita ja asioita monesta eri näkökulmasta ja keksiä ongelmiin uusia ratkaisuja.
      - Käytännöllinen älykkyys, joka on älykkyyden kolmas muoto, puolestaan tarkoittaa ihmisen kykyä toimia taitavasti siinä ympäristössä, jossa hän elää. Tämä tarkoittaa esimerkiksi taitavaa toimintaa sosiaalisissa tilanteissa ja arjessa.
      - Analyyttinen älykkyys on tiedonkäsittelyyn liittyviä taitoja, joita perinteiset älykkyystestit mittaavat. Nämä taidot ovat erityisen tärkeitä tieteellisen ajattelun kannalta.
- - - - Erilaiset älykkyystestit mittaavat usein näitä erilaisia älykkyyden osatekijöitä. Näin pyritään muodostamaan kokonaiskuva yksilön yleisälykkyydestä.
      - Älykkyystesteistä saatavaa tulosta kutsutaan joskus myös nimellä älykkyysosamäärä (ÄO).
      - Yksilön älykkyysosamäärä on aina suhteutettu laajemmasta, samaan ikäryhmään kuuluvasta sekä samassa maassa ja kulttuurissa elävästä ihmisjoukosta kerättyihin tuloksiin.
      - Keskiarvoinen tulos älykkyystestissä johtaa älykkyysosamäärään 100. Mitä kauemmaksi ihmisen tulos sijoittuu sadasta, sitä harvinaisempi tämä tulos on, sekä alle sadan että yli sadan sijoittuvissa tuloksissa.
    - - Psykometrinen älykkyys tarkoittaa älykkyyttä, jota mitataan testeillä ja jonka avulla ihmiset voidaan asettaa vertailuasteikolle.
      - Psykometrinen älykkyys tarkoittaa siis älykkyystestien kautta arvioitavaa älykkyyttä.
      - Psykometrinen älykkyys ei kuitenkaan ole kaikille tutkijoille sama asia kuin älykkyys yleisesti. Osa tutkijoista näkee älykkyyden laajemmassa merkityksessä. He ajattelevat, että sitä ei voida havainnoida vain mitattavien kognitiivisten kykyjen kautta.
    - - Psykometrinen älykkyys ei ole kaikille tutkijoille sama asia kuin älykkyys yleisesti.
      - Kaikkea älykkyyttä, kuten tunneälyä, ei voida mitata älykkyystesteillä.
      - Älykkyystestit kertovat erilaisista älykkyyden erityistekijöistä, kuten avaruudellisesta hahmotuskyvystä ja kielitaidosta.
      - Osa älykkyystesteistä voi painottua vain vaikkapa loogiseen päättelykykyyn tai avaruudelliseen hahmottamiseen, mitkä eivät kerro ihmisen älykkyydestä kuin niiltä osin.
      - Älykkyystestejä voidaan hyödyntää työnhakuprosesseissa, jos etsitään tietynlaista työntekijää.
      - Lisäksi niitä voidaan käyttää apuna rikollisen syyntakeettomuuden tai syyntakeisuuden tutkinnassa.
      - Vanhoja älykkyystestejä voidaan hyödyntää myös psykologiassa ja älykkyyden tutkimisessa, kun pyritään löytämään parempia malleja kuvaamaan älykkyyttä.