Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Sopimuksen pätemättömyys - Coggle Diagram

- - - - Koskevat oikeustoimen tekijöiden välistä suhdetta
        
        Sivullisen suoja ratkeaa saantosuojaa ja vaihdantasuojaa koskevien sääntöjen perusteella tapauksittain
      - koskee kaikkia varallisuusoikeudellisia oikeustoimia
        
        sovelletaan myös määrämuotoisiin sopimuksiin
      - OikTL:n pätemättömyysperuste katsotaan alusta alkaen pätemättömäksi
        
        Pätemättömyydellä on taannehtiva vaikutus
      - Pätemättömyyden arviointiin vaikuttaa oliko toinen osapuoli vilpittömässä mielessä
        
        Vilpittömän mielen osalta on ratkaisevaa ajankohta, jolloin sopijapuoli on saanut tiedon oikeustoimesta
      - OikTL:ssa ei ole säännöstä siitä, missä ajassa pätemättömyyteen on vedottava (yleensä vedottava kohtuullisessa ajassa)
      - Lähtökohta on, että vain sopijapuoli voi vedota sopimuksen pätemättömyyteen
        
        → Pääsäännöstä voidaan poiketa, jos sopimus vaikuttaa välittömästi ulkopuolisen oikeuksiin
        (puoliso/perillinen)
    - - Törkeä pakko
        
        Erikoistapaus vilpittömän mielen osalta --> Vilpittömän mielen suojaa ei anneta törkeän pakon yhteydessä --> Vaaditaan sopijapuolen reklamoivan pätemättömyystperusteesta
        
        → Reklamaatiovelvollisuus on täytetty, kun vastapuolelle on lähetetty ilmoitus pätemättömyysperusteesta
        tarkoituksenmukaisella tavalla (OikTL 40 §)
      - OikTL 28 §:n mukaan oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on oikeudenvastaisesti pakotettu, ei sido pakotettua, jos pakottamiseen on käytetty väkivaltaista pitelemistä tai pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta
        
        Pakon on kuitenkin aina oltava oikeudenvastaista, jotta pätemättömyys tulisi kysymykseen
      - Jos pakotetun vastapuoli on ollut vilpittömässä mielessä, pakkoon vetoaminen edellyttää reklamaatiota
        
        Pakotetun on sitten, kun pakko on lakannut, ilman aiheetonta viivästystä ilmoitettava vastapuolelle, että hän aikoo vedota pakkoon
      - Pakkoa on voinut käyttää joku muukin kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu
      - Oikeustoimen pätemättömyyteen pakon perusteella voi vedota vain pakotettu
    - - Erikoistapaus vilpittömän mielen osalta --> Vaaditaan sopijapuolen reklamoivan pätemättömyystperusteesta
        
        → Reklamaatiovelvollisuus on täytetty, kun vastapuolelle on lähetetty ilmoitus pätemättömyysperusteesta
        tarkoituksenmukaisella tavalla (OikTL 40 §)
      - Jos tahdonilmaisu, joka toimitetaan perille sähköteitse tai suullisesti lähettiä käyttäen, on sähköttämisessä tapahtuneen virheen tai lähetin virheellisesti toimittaman esittämisen johdosta sisällykseltään muuttunut
        
        ei tahdonilmaisu sellaisena, kuin se on tullut perille, sido lähettäjää, vaikkakin vastaanottaja on vilpittömässä mielessä.
        
        Seuraukset
        
        Lähettäjä on, kun hän saa tiedon tahdonilmaisun sisällyksen muuttumisesta ja haluaa, ettei tahdonilmaisu enää ole voimassa, velvollinen ilman aiheetonta viivytystä ilmoittamaan virheestä vastaanottajalle
        
        Tahdonilmaisu ei sido sen antajaa sellaisena kuin se on tullut perille
        
        Muun sisältöisenä se voi sitoa
        
        Lähettäjällä on reklamaatiovelvollisuus huomattuaan tahdonilmaisunsa muuttumisen. Jos tahdonilmaisija ei reklamoi virheestä ja vastaanottaja oli vilpittömässä mielessä, on tahdonilmaisu sitova sellaisena kuin se on tullut perille
        
        Välitysvirheessä viesti ei saavu siis perille samansisältöisenä kun se on lähetetty
        
        Tulee esim kirjoitusvirhe jonkun lukuun
        
        Lähetti taas voi toimittaa tahdonilmaisun esittämisen vastapuolelle virheellisesti muun muassa muistaessaan viestin väärin
      - Välitysvirheen yhteydessä tahdonilmaisu sinänsä on täysin virheetön & Tahdonilmaisu ei kuitenkaan tule suoraan vastaanottajan tietoon, vaan se tiedotetaan hänelle välikäsien kautta ja
        välityksessä tahdonilmaisun sisältö muuttuu
      - Jos lähetti sen sijaan välittää perille tahdonilmaisijan kirjallisen tahdonilmaisun, kyseessä ei voi olla välitysvirhe
        
        → Jos asiakirjaan on tullut virhe, sovelletaan siihen ilmaisuerehdystä koskevia sääntöjä
      - Sähköposti, tekstiviesti ja muu nykyaikainen viesti tulee tavallisesti perille lähetetyssä muodossa
        
        → Virhe on silloin lähettäjän aiheuttama ja siis ilmaisuerehdy
    - - tarkoittaa sellaisen seikan esittämistä, joka ei pidä paikkaansa
        
        menettely, jossa vastapuolelta salataan jokin sopimuksen tekemiselle merkityksellinen seikka
        
        Salaaminen on petollista viettelyä erityisesti silloin, kun sopijapuolella on ollut velvollisuus kertoa seikasta vastapuolelleen
        
        vaaditaan, että virheellisesti esitetyllä asianlaidalla on merkitystä sopimuksen (oikeustoimen) tekemisen kannalta.
      - voidaan toteuttaa myös vääristämällä todellista asianlaitaa
      - Pätemättömyyden syy
        
        oikeustoimen tekijä mieltää väärin oikeustoimen päättämiseen vaikuttavat seikat
      - Tekijä
        
        Sopimusta tehtäessä petolliseen viettelyyn voi syyllistyä jompikumpi sopijapuolista tai ulkopuolinen henkilö.
        
        Jos erehdyttävät tiedot on antanut ulkopuolinen, oikeustoimen pätemättömyyden edellytyksenä on, että erehdyttämisen kohteeksi joutuneen vastapuoli on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyttämisestä.
    - - Milloin on kysymys kiskomisesta?
        
        oikeustoimi saadaan aikaan käyttäen hyväksi toisen pulaa, ymmärtämättömyyttä, kevytmielisyyttä tai riippuvaista asemaa ja
        
        Pula voi koskea taloudellista pulaa tai toisenlaista pulaa kuten hengenvaaraa
        
        Ymmärtämättömyys ja kevytmielisyys ovat harkintakyvyn puutetta
        
        . Ymmärtämättömyys voi johtua monesta seikasta, esimerkiksi vanhuudesta, mielenjärkytyksestä (KKO 1949 II 266) tai muusta vastaavasta seikasta.
        
        Kevytmielisyys voi aiheutua esimerkiksi alkoholin nauttimisesta
        
        Riippuvaisella asemalla tarkoitetaan
        
        henkilökohtaista riippuvuussuhdetta. Tällainen suhde voi olla esimerkiksi työnantajan ja työntekijän, edunvalvojan ja vajaavaltaisen sekä lapsen ja vanhemman välillä.
        
        hyväksikäyttäjä edustaa itselleen sellaista aineellista etua, joka on ilmeisessä epäsuhteessa siihen, mitä hän on itse antanut tai myöntänyt. Mahdollista on myös, ettei hyväksikäyttäjä suorita vastiketta lainkaan.
        
        Jos suoritukset eivät olleet epäsuhteessa, ei voida katsoa pätemättömäksi
      - Pätemättömyys
        
        Kiskomalla aikaansaatu oikeustoimi ei sido sitä, jonka etua on loukattu.
        
        Oikeustoimi on kiskomissäännön mukaan pätemätön, vaikka sopijapuoli ei ole syypää edellä kuvattuun menettelyyn. Edellytyksenä on kuitenkin, että sopijapuoli tiesi tai että hänen olisi pitänyt tietää kiskomisesta.
    - - Milloin on kysymys ilmaisuerehdyksestä?
        
        Jos tahdonilmaisu on erhekirjoituksen tai muun oikeustoimen tekijän erehdyksen johdosta saanut toisen sisällyksen kuin oli tarkoitettu
        
        tahdonilmaisu ei sellaisena sido antajaansa, jos se, johon tahdonilmaisu on kohdistettu, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksestä.
        
        Vilpittömässä mielessä olevaa vastapuolta suojataan.
        
        Pätemättömyyteen vetoavan on näytettävä pätemättömyyden edellytyksien täyttyminen
        
        Selvitettäessä, minkä muun sisältöisenä tahdonilmaisu saattaisi antajaansa sitoa, ollaan tekemisissä sopimuksen
        tulkinnan kanssa.
        
        Erhekirjoitus
        
        tarkoittaa esimerkiksi kirjoitusvirhettä. Luvun 1 000 sijasta kirjoitetaan vahingossa 10 000. Tällöin virhe oikaistaan, jos se voidaan näyttää toteen
        
        Muu erehdys
        
        . Toiseen erehdysryhmään voi kuulua mitä erilaisimpia erehdyksiä
      - Milloin ei ole kysymys ilmaisuerehdyksestä
        
        Ilmaisuerehdystä koskevaa säännöstä ei voida soveltaa, jos sopijapuoli allekirjoittaa sopimuksen lukematta sitä. Jos huolimattomuudestaan. Sopimus sitoo häntä sellaisenaan.
        
        sopimus on toisen sisältöinen kuin allekirjoittaja on kuvitellut, hän joutuu itse kärsimään seuraukset
    - - Se joka vetoaa on näytettävä menettekyn olemassaolo
        
        Edellyttää
        
        Oikeustoimi on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnianvastaista ja arvotonta
        vedota oikeustoimeen.
        
        Sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa tietäneen näistä olosuhteista
        
        Sopijapuolen moitittava käyttäytyminen ei kaikissa tapauksissa johda oikeustoimen kokonaispätemättömyyteen.
        
        Mahdollista on myös, että vain jokin sopimusehto on tehoton. Ehto voi menettää merkityksensä sen vuoksi, ettei oikeuslaitos anna suojaa sen täyttämiseksi.
        
        Jos esimerkiksi sopijapuolet ovat yhteistuumin syrjäyttäneet voimassa olevat säännökset ja sopimus tai sen ehto on tämän vuoksi pätemätön, on lähellä ajatus, että tällaiseen menettelyyn syyllistynyt saa itse kärsiä vahinkonsa, jos vastapuoli ei pidä sopimusta. Jos kyse on osittaispätemättömyydestä, vahinko voi syntyä siitä, ettei koko sopimusta pidetä pätemättömänä
      - Milloin on kysymys kunnianvastaisesta ja arvottomasta menettelystä
        
        psyykkiset tekijät, joiden johdosta oikeustoimen
        tekijän on ollut vaikea arvioida oikeustoimen sisältöä ja seurauksia
        
        tapauksista, joissa käytetään hyväksi oikeustoimen tekijän tietämättömyyttä todellisista olosuhteista. Kysymys on siis motiivierehdyksestä.
        
        Esimerkkejä
        
        Henkilö on oikeustoimen tehdessään ollut ruumiillisen sairauden, vanhuudenheikkouden tai juopumuksen vuoksi kykenemätön selvästi arvioimaan tekonsa seurauksia
        
        Henkilö on oikeustoimen tehdessään ollut sellaisessa asemassa, että sopimus on saatu aikaan tätä asemaa hyväksi käyttäen. Hankala asema on voinut johtua esimerkiksi rahapulasta.
        
        kiskomissääntöä ei voida soveltaa,
        jos suoritukset eivät ole epäsuhteessa keskenään.
        
        Kun sopijapuoli tuntee olosuhteet vastapuoltaan paremmin ja käyttää vastapuolen tietämättömyyttä hyväkseen, voi olla kunnianvastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen
        
        Sopijapuoli voi myös omalla vaikenemisellaan tai muulla menettelyllään luoda sellaisen olosuhteen, jonka vallitessa syntyneeseen oikeustoimeen vetoaminen tulee olemaan kunnian vastaista ja arvotonta.
        
        Tästä on kyse esimerkiksi silloin, kun sopijapuoli havaitsee sopimuksesta neuvoteltaessa vastapuolen lähteneen väärästä edellytyksestä eikä korjaa tätä virhettä, vaan käyttää sitä hyväkseen. Tässä mielessä motiivierehdys voi olla pätemättömyysperuste.
    - - Valeoikeustoimi on pätemätön, koska sitä ei ole tarkoitettu ja tahdonilmaisun vastaanottaja on siitä selvillä.
      - Valeoikeustoimen pätemättömyyteen voi vedota sopimuspuolten lisäksi ulkopuolinenkin, esimerkiksi oikeustoimen tekijän puoliso tai velallisen konkurssipesä
      - Sen, joka väittää kyseessä olevan valeoikeustoimi, on yleensä pystyttävä näyttämään väitteensä toteen
      - Jos valeoikeustoimin luovutettua omaisuutta on siirretty edelleen, oikealla omistajalla ei ole oikeutta saada omaisuutta takaisin vilpittömässä mielessä olevalta luovutuksensaajalta edes lunastusta vastaan.
    - - Juokseva sitoumus
        
        • Säännöstä sovelletaan haltijalle asetettuun tai muunlainen juoksevaan velkakirjaan tai muuhun sellaiseen asiakirjaa
        
        Tällainen asiakirja sitoo allekirjoittajaa, vaikka se olisi hänen tahtomattaan joutunut pois hänen hallustaan, jos asiakirjan on siirron perusteella saanut joku, joka sen saadessaan oli vilpittömässä mielessä
      - koskee asiakirjaa, jota ei ole annettu kenellekään, toisin sanoen tahdonilmaisua ei ole kohdistettu keneenkään
      - Kuitti
        
        rahan vastaanottamisesta kirjoitettua kuittia, joka on ilman velkojan tahtoa joutunut pois hänen hallustaan
        
        Velallinen voi helposti uskoa, että velkojan allekirjoittama kuitti osoittaa sen esittäjän oikeutetuksi perimään velan
        
        OikTL 35 §:n 2 momentin mukaan kuitin esittäjälle tehty maksu on pätevä velkojaa kohtaan seuraavin edellytyksin:
        
        Velallinen maksoi velan sen eräännyttyä.
        
        Velallinen oli vilpittömässä mielessä.
        
        Velallinen sai kuitin maksun suorittaessaan
  - - - suoritus on yleisesti hyväksyttyjen moraalisääntöjen tai hyvän tavan vastainen
    - - • Sopimus voi kaikesta huolimatta olla voimassa muilta osin
      - Tällainen yhden ehdon pätemättömyys tai mitättömyys ei johda koko sopimuksen pätemättömyyteen
  - - - Sopijapuolen on palautettava juuri se, mitä hän on saanut (jos se ei ole mahdollista, suorituksen arvo on korvattava)
        
        Pätemättömän sopimuksen perusteella voi syntyä vahingonkorvausvelvollisuus vastapuolelle
        
        Korvausvelvollisuuden syntyminen riippuu siitä, mistä syystä sopimus on pätemätön
        
        Koska kyseessä ei ole sopimussuhde, korvausvelvollisuutta on yleensä arvosteltava vahingonkorvayslain säännösten mukaisesti
        
        Korvausvelvollisuus edellyttää vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan tavallisesti tahallisuutta tai tuottamusta vahingon aiheuttajassa
        
        Korvattava vahinko määräytyy vahingonkorvauslain 5 luvun sääntöjen mukaisesti (vahinkoa kärsinyt on pääsääntöisesti saatettava siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ollut, ellei pätemätöntä sopimusta olisi solmittu)
        
        Esine- tai henkilövahinkoon liittymättömän varallisuusvahingon korvaaminen edellyttää vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan erittäin painavaa syytä
        
        2 more items...
        
        Pätemättömän sopimuksen oikeusvaikutukset eivät rajoitu seurauksiin, jotka johtuvat sopimuksen jonkin aikaa jatkuneesta tosiasiallisesta noudattamisesta
- - - - o Jos sitä ei jonkin virheen johdosta saada voimaan sisältönsä mukaisena
      - Jos se ei saa aikaan siihen normaalisti lain mukaan tai muutoin liittyviä oikeusvaikutuksia
      - Jos ostaja ei kaupan perusteella voi vaatia suoritusta myyjältä
      - Oikeustoimi jää ilman sitovaa vaikutusta syntymisessään, muodossaan, sisällyksessään tai siinä itsessään muutoin olevan virheen vuoksi
    - - Positiivinen sopimusetu= sopijapuolen saattamista korvauksella sellaiseen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ollut, jos sopimus olisi asianmukaisesti täytetty
    - - o Velvoittaako sopimus luontoissuoritukseen?
      - Velvoittaako sopimus sopimusoikeudellisten sääntöjen mukaiseen vahingonkorvaukseen?
    - - Pätemättömyystapausten jaottelu
        
        väitteenvarainen pätemättömyys
        
        moitteenvarainen pätemättömyys
        
        mittättömyys
        
        käsittää
        
        → Pätemättömyys huomioon viran puolesta
        
        → Pätemättömyyteen ei tarvinnut vedota määräajassa
        
        → Jokainen saattoi vedota pätemättömyyteen
        
        Mitättömyyden sisältö merkitsi esimerkiksi kiinteistönkaupan osalta sitä, ettei muotovirhe olisi voinut koskaan parantua
        
        Muotovirheeseen oli vedottava määräajassa
      - Pätemättömyysoppi
        
        Pätemättömyys jaotellaan kolmeen osakysymykseen
        
        Pätemättömyyden voimaan saattaminen eli miten pätemättömyyteen on vedottava
        
        Pätemättömyyden korjautuminen
        
        Pätemättömyyden ulottuvuus eli keneen pätemättömyys kohdistuu
      - Pätemättömyyden voimaan saattaminen (miten pätemättömyyteen on vedottava)
        
        Määritelmä: Pätemättömyyden voimaan saattamisessa on kysymys siitä, mitä on tehtävä, jotta oikeustoimi katsottaisiin pätemättömäksi
        
        Pätemättömyystilanteet voidaan jakaa kahteen ryhmään
        
        Itsestään vaikuttavaa on sellainen pätemättömyys, joka otetaan huomioon viran puolesta ilman, että
        kukaan vetoaa siihen
        
        Voidaan käyttää nimitystä mitättömyys
        
        → Itsestään vaikuttava tarkoittaa, että pätemättömyys otetaan huomioon viran puolesta, vaikka siihen ei vedota
        
        Reaktiota (väitettä, moitetta, reklamaatio) edellyttävä pätemättömyys eli pätemättömyys otetaan huomioon vain, jos siihen vedotaan
        
        Menettelytavat pätemättömyyden huomioon ottamiseksi
        
        → Vaadittava reaktio voi olla kanteen nostaminen
        
        Moitteenvaraisesta pätemättömyydestä on kysymys silloin, kun sopijapuolen tulee pätemättömyyden toteamiseksi nostaa kanne toista sopijapuolta vastaan
        
        → Väite siitä, että sopimus on pätemätön
        
        → Reklamaatio, kuten OikTL 28 §:n pakkoa koskevassa säännöksessä, jos vastapuoli on vilpittömässä mielessä
        
        Reaktion vaatiminen pätemättömyyden voimaan saattamiseksi johtuu siitä, että reaktion avulla saadaan selvyys pätemättömyyteen
        
        → Sopijapuoli voi kieltäytyä sopimuksenmukaisesta suorituksesta tekemällä väitteen oikeustoimen
        pätemättömyydestä
      - Pätemättömyyden korjautuminen
        
        Pätemättömyys voi olla
        
        Lopullista
        
        oikeustoimi on tehtävä uudelleen, jos halutaan saada aikaan aiotut oikeusvaikutukset
        
        Korjauskelpoista
        
        → Korjauskelpoisuus merkitsee, että määrätyt, monesti säädetyt tosiasiat, joilla on oikeudellista merkitystä, poistavat oikeustoimessa olevan virheen tai puutteellisuuden
        
        → ’’Parantumisen’’ seurauksena sopimus saa pätemättömyysperusteesta huolimatta aikaan alun perin aiotut oikeusvaikutukset
        
        Parantavat seikat ovat monenlaisia:
        
        3 more items...
      - Pätemättömyyden ulottuvuus
        
        Pätemättömyyden ulottuvuudessa on kysymys siitä, kohdistuuko pätemättömyys jokaiseen vai vain määrätyssä asemassa olevaan henkilöön
        
        Pätemättömyys on absoluuttista eli rajoittamatonta, jos kuka tahansa voi vedota siihen
        
        → Edellytyksenä on kuitenkin, että sopimuksen pätevyydellä on merkitystä sille, joka vetoaa
        pätemättömyyteen
        
        Pätemättömyys voi olla myös sellaista, että vain sopijapuoli saa vedota siihen
        
        Kun pätemättömyys ulottuu vain määrättyyn henkilöön tai määrättyihin henkilöihin, puhutaan relatiivisesta pätemättömyydestä
        
        Analyyttisen pätemättömyysopin ajatuksena on, että pätemättömyyden sisältö ratkaistaan kunkin
        osakysymyksen osalta erikseen
        
        Siitä, että pätemättömyys on otettava huomioon viran puolesta, ei voida päätellä, onko se korjauskelpoista vai ei
        
        Analyyttisen pätemättömyysopin merkitys on siinä, että osakysymysten avulla pätemättömyyden sisältö tulee selvitettyä entistä tarkemmin
  - - - Oikeustoimi on tehty väärässä muodossa (tiettyjen sopimusten muotomääräykset)
        
        Rikottu varsinaisia muotomääräyksiä
- - - - Oikeustoimi ei sido vajaavaltaista, vaikka vastapuoli olisi ollut vilpittömässä mielessä
    - - jos hänen edunvalvojansa on antanut suostumuksensa oikeustoimeen
      - jos hänen edunvalvojansa tai hän itse täysivaltaiseksi tultuaan hyväksyy sen
        
        Holhooja voi toimellaan katsoa hyväksyneen kaupan holhottinsa puolesta (konkludenttinen)
      - Jos vajaavaltainen on hankkinut itselleen etua velvoittautumatta mihinkään, sopimus sitoo, ja
        vajaavaltaisen sopimuskumppanin on täytettävä sopimus (esim. työsopimus)
        
        Sellainen yksipuolinen sopimus, jonka mukaan vajaavaltainen on velvollinen suorittamaan jotain, ei ole pätevä
    - - Jos vajaavaltainen on tehnyt oikeustoimen ilman tarvittavaa edunvalvojansa suostumusta, on sillä, jonka kanssa sopimus tehtiin, oikeus vetäytyä sopimuksesta niin kauan kuin sopimusta ei ole hyväksytty tai asianmukaisesti täytetty
      - Jos vastapuoli sen sijaan tiesi vajaavaltaisuudesta, hän ei voi vetäytyä sopimuksesta sinä aikana, joka suostumuksen hankkimiseksi on sovittu tai jonka suostumuksen saaminen kohtuudella kestää
        
        Vastapuolella on vetäytymisoikeus, vaikka hän tiesi vajaavaltaisuudesta, jos hänellä on ollut aihetta olettaa vajaavaltainen kelpoiseksi tekemään oikeustoimen esim. ansaitsemillaan varoilla
      - Jos sopimus tulee päteväksi jälkikäteisellä hyväksymisellä tai muuten, vajaavaltaisen sopijapuoli ei voi enää vedota pätemättömyyteen
        
        Sopimuksen katsotaan olleen alusta asti voimassa pätevänä
    - - Jos sopimus, jonka vajaavaltainen on tehnyt ilman tarvittavaa suostumusta, ei tule sitovaksi, kummankin sopijapuolen on palautettava, mitä hän on sopimuksen perusteella vastaanottanut
        
        Jos palauttaminen ei ole mahdollista, on korvattava vastaanotetun suorituksen arvo
        
        Korvaamisen osalta vajaavaltainen on edullisemmassa asemassa kuin vastapuoli
        
        → Vajaavaltainen ei ole velvollinen suorittamaan korvausta yli sen, mitä on käytetty hänen kohtuulliseen elatukseensa tai mikä on muutoin tullut hänen hyödykseen
        
        KKO: Vajaavaltaisen ei ollut näytetty saaneen moottoripyörästä holhouslain 22 §:ssä tarkoitettua hyötyä, häntä ei
        velvoitettu korvaamaan myyjälle pyörän arvon alenemista
        
        → Vastapuolen on korvattava koko vastaanottamansa suoritus ilman vastaavaa rajoitusta
    - - → Sitovana ei ole pidettävä oikeustointa, jonka henkilö on tehnyt sellaisessa henkisessä tilassa, että hänellä ei ole ollut riittävää kykyä tahdon muodostamiseen tai että hän ei tämän vuoksi ymmärrä oikeustoimen merkitystä
  - - - Kelpoisuus tehdä oikeustoimi voi puuttua henkilöltä kokonaan tai sopimus voi mennä hänen kelpoisuutensa
        ulkopuolelle
        
        Tehty sopimus ei yleensä sido päämieheksi ilmoitettua
    - - Eri asia on, että huolimattomuudella aiheutettu mahdollisuus väärennökseen voi johtaa korvausvelvollisuuteen
        
        → Korvausvelvollisuus edellyttää tahallisuutta tai tuottamusta
    - - Jos vastapuoli on ollut vilpittömässä mielessä,sopimus on pätevä
      - On kuitenkin mahdollista, että piloillaan tehty sopimus on pätemätön vastapuolen vilpittömästä mielestä huolimatta, jos vastapuolelle esitetään tahdonilmaisun todellinen luonne ennen kuin sopimus on määräävästi vaikuttanut hänen toimintaansa
        
        → Tämä johtuu OikTL 39 §:stä, joka koskee vilpittömän mielen ajankohtaa
        
        Piloillaan tehdystä sopimuksesta esitetty soveltuu vihanpurkauksen tai muun vastaavan tunnetilan yhteydessä tehtyyn sopimukseen, jos vastapuoli on vilpillisessä mielessä.
    - - → Jos siis allekirjoitettu tarjous on vastoin tarjouksen laatijan tahtoa joutunut pois hänen hallustaan ja tullut vastapuolelle, tämä ei voi vedota tarjouksen sitovuuteen, vaikka olisi tarjouksen saadessaan ollut vilpittömässä mielessä
    - - → Sopimusta ei synny, jos sitä ei solmita varsinaisen muotomääräyksen edellyttämällä tavalla