Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KPL 8 Ärsykkeestä havaintoon - Coggle Diagram
KPL 8 Ärsykkeestä havaintoon
Miten havainto muodostuu?
Havainnon muodostumiseen vaikuttavat ympäristön ärsykkeet
Ärsykelähtöinen prosessointi
Ärsyke-->Aistimus-->Havainto
Käynnistyy, kun katsoja silmäilee kohdetta
Tiedonkäsittely etenee alhaalta ylös, aistielimistä kohti aivokuorta
Toimivat vuorovaikutuksessa, toisiaan täydentäen
Skeemalähtöinen prosessointi
Lähtökohtana yksilön sisäiset mallit ja odotukset
ohjaavat aistielimiin tulevien ärsykkeiden käsittelyä ja vertailua
Esim. kun katsoja oivaltaa kuvan hahmon tai saa vihjeen, että kuvassa on eläin, skeemalähtöinen prosessointi toteutuu
Etenee vastakkaiseen suuntaan kuin ärsykelähtöinen prosessointi
Ylhäältä alas
Tarvitaan erityisesti silloin, kun yksilön tiedot ärsykkeestä ovat puutteelliset, se on monitulkintainen, epäselvä tai esiintyy vain lyhyen aikaa
Kaksisuuntaisuuden periaate
Tietoa siirretään kahteen suuntaan
Nousevat radat
alhaalta ylös
aistielimistä talamuksen kautta aivokuorelle
Laskevat radat
ylhäältä alas
aivokuorelta talamuksen kautta aistielimiin
aivokuori voi säädellä havainnon muodostumista
pätee kaikissa aisteissa
Rinnakkaisuus
Esim. näköärsykkeen eri piirteitä kuten väriä, muotoa ja liikettä käsitellään samanaikaisesti eri näköalueilla
Myös näkö-, kuulo- ja tuntotietoa käsitellään samanaikaisesti ja yhdistellään hermoratojen välityksellä
tekee tiedonkäsittelystä nopeaa
Havaitseminen
Aistitiedon tulkinta aivoissa
Aistitiedon kulku hermoverkossa
Aistielimen reseptorisolut vastaanottavat ärsykkeitä ja reagoivat ympäristön fysikaalisiin muutoksiin
Aistitieto liikkuu hermosolujen muodostamissa hermoverkoissa sähköisinä impulsseina ja synaptisina yhteyksinä
talamukseen
Talamuksessa tietoa
esikäsitellään
Sitten talamus välittää tiedon eteenpäin kyseisen aistin
primaarille aivokuorelle
Tämän jälkeen tietoa kierrätetään myös takaisin talamukselle ja jälleen aivokuorelle, kun aistiärsykkeitä verrataan sisäisiin malleihin
Talamuksella on yhteyksiä myös:
mantelitumakkeisiin
hypotalamukseen
aivorunkoon
Jos aistiärsyke herättää voimakkaita tunteita ja vaatii nopeaa käsittelyä, se voidaan käsitellä myös ilman aivokuoren osallisuutta
Automaattista ja tiedostamatonta tiedonkäsittelyä
Primaareilla aivokuoren osa-alueilla:
käsitellään ärsykkeiden yksinkertaisia piirteitä
Esim. takaraivolohkon primaarilla näköalueella tulkitaan yksinkertaisia muotoja
Sekundaareilla aivokuoren osa-alueilla:
yhdistellään mm. muotoa, liikettä, väriä, äänenvoimakkuutta ja äänenkorkeutta
ohimolohkossa sijaitsevien sekundaaristen näköalueiden tunnistinsolut käsittelevät hyvin monimutkaisia muotoja ja liikettä
Tietyillä ohimolohkojen alueilla käsitellään vain kasvojen tunnistamiseen liittyvää tietoa
Assosiaatioalueet
Aivokuoren alueita, joilla yhdistellään eri aistien kautta saatavaa tietoa kuten näkö- ja kuulotietoa toisiinsa
näköhavainto rakentuu asteittain yksinkertaisista ärsykkeistä
Silmän verkkokalvon tunnistinsolu rekisteröi vain valopisteen jossakin tietyssä näkökentän kohdassa
Aivokuoren primaarin näköalueen hermosolu puolestaan saa tietoa monilta verkkokalvon soluilta
Se myös yhdistelee verkkokalvolta saamaansa tietoa. Näin valopisteistä muodostuu monimutkainen muoto, esimerkiksi viiva, ympyrä tai kirjain
Aistinelimet
silmät
korvat
iho
tasapainoelin
kieli
nenä
Aistit
kuulo
näkö
haju
maku
tunto
tasapainoaisti
Aistimus
Aistiärsyke ilman jäsentynyttä havaintoa