Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
1.5 Solujen energiatalous, Fotolyysi, Calvinin kierto - Coggle Diagram
1.5 Solujen energiatalous
Kemosynteesi
Yleistietoa
Energian yhteyttäminen mikä ei vaadi auringon valoa
Tuottaa noin 2% maapallon perustuotannosta.
Käyttö
Erilaiset mikrobit ja arkeonit
Hyvin tärkeä ekosysteemeissä, mihin auringon valo ei paista (esim syvät meret).
Toiminta
Energiaa syntyy epäorgaanisten aineiden hapetus-pelkistysreaktioiden seurauksena.
Sivutuotteina: rikkiä ja metaania
Fotosynteesi
Yleistietoa
Merkittävin energialähde, joka pitää yllä maapallon elämää.
Koostuu kahdesta reaktiosta: valoreaktiot ja pimeäreaktiot
Reaktion tapahtumapaikka
Kasvit/Levät: Viherhiukkanen
Syanobakteerit: Yhteyttämiskalvostot
Vihreät kasvit, levät ja syanobakteerit
Vaikuttavat ympäristötekijät
Lähtöaineet
Valon määrä
Veden määrä
CO2 määrä
Valon aallonpituus
Muut ympäristötekijät:
Lämpötila
Ravinteet
Ilmasaasteet
Maaperän pH arvo
Toiminta
1. Valoreaktiot
Auringon valoenergia osuu viherhiukkasen yhteyttämiskalvoston yhteyttämisväriainemolekyyliin (esim. klorofylli)
Auringon valon sisältävä energia siirtyy väriainemolekyyliin viritysenergiaksi (molekyylin e^- siirtyvät korkeammalle energia tasolle).
Kyseistä energiaa käytetään hajottamaan vesimolekyylejä (O2, H+ ja e^-). Happea ei tarvita joten se vapautetaan ilmarakojen kautta.
Syntyneet vetyionit ja elektronit sitoutuvat vedensiirtäjämolekyyliin, joka pelkistyy seurauksena. Syntyy myös ATP molekyylejä.
Vetyionit, elektronit ja ATP kuljetetaan yhteyttämiskalvostojen välitilaan vedynsiirtäjien toimesta.
2. Pimeäreaktio
(Tapahtuu viherhiukkasen nestemäisessä välitilassa, stroomassa)
Vedystä, elektroneista ja hiilidioksesta muodostetaan hapetus-pelkistys reaktioiden avulla glukoosia.
Vedynsiirtäjä palaa valoreaktioihin ja glukoosi siirtyy sinne missä sitä tarvitaan.
Käymisreaktiot
Soluhengitys
Fotolyysi
Calvinin kierto