Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kehityspsykologian tutkimus - Coggle Diagram
Kehityspsykologian tutkimus
Kehityspsykologian tutkimus sisältää sekä perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta
Kehityspsykologian tutkimuksen ongelmia
Tutkimuksen kannalta on huomioitava, että jokainen tutkittava kuuluu tiettyyn kohorttiin eli ikäryhmään johon kuuluvat kaikki samana vuonna syntyneet
Aina tiettyyn kohorttiin kuuluvat ovat kokeneet yhteiskunnalliset ja historialliset tapahtumat, joten tämä vaikeuttaa tulosten tulkintaa
Eli tutkimuksessa havaitut asiat eivät välttämättä kerro kehityksestä, vaan silloin vallinneesta ympäristöstä ja yhteiskunnasta
Kohorttivaikutus
Taustatekijät kuten älykkyys, ravitsemus tai perheen ulkopuoliset suhteet
Ympäristötekijät, kuten perheen ilmapiiri ja kouluympäristö
Pitkittäistutkimukset vievät paljon aikaa ja resursseja, mutta niistä saadut tulokset ovat kallisarvoisia
Poikittaistutkimus
Tavoitteena on kahden tai useamman ryhmän tutkiminen jonkin taustatekijän avulla
Poikittaistutkimuksen tuloksilla voidaan kuvailla asioita, mutta ei selvittää syy-seuraussuhteita
Tutkimukseen voitaisiin ottaa esimerkiksi sata 5-vuotiasta ja sata 8-vuotiasta, jolla selvitettäisiin mitä muutoksia ajatuksissa tapahtuu kouluikään siirtyessä
Tutkimuksessa kerätään tietoa halutusta populaatiosta yhden tutkimuskerran aikana
Tutkimuksessa siis kerätään tietoa eri-ikäisistä mutta samana ajankohtana
Tutkimus on usein kuvailevaa
Pitkittäistutkimus
Tutkimuksen päätulokset saadaan asioiden yhteyksiä korrelaatioiden avulla
Korrelaatioihin perustuvassa tilastomatemaattisessa analyysissä voidaan selvittää, millaiset tekijät aiemmassa kehitysvaiheessa voisivat ennustaa tietynlaista kehitystä myöhemmässä vaiheessa
Otoksena tutkimukseen voi olla vaikka 200 henkilöä, joita seurataan aina vauvaiästä 20 ikävuoteen asti
Pitkittäistutkimuksessa seurataan tiettyä valittua otosta tietyn ajanjakson ajan
Kuvailevilla tuloksilla voidaan kuvata aina tiettyä ikäjaksoa
Pitkittäistutkimuksella voidaan selvittää syy-seuraussuhteita, mutta tässä on omat ongelmansa
Yksilön kehitykseen vaikuttavia ympäristötekijöitä on vaikeaa ottaa huomioon tutkimuksessa
Kaksois- ja adoptiotutkimukset
Adoptiotutkimukset
Adoptiotutkimuksissa tutkitaan sitä, muistuttavatko adoptiolapset enemmän biologisia vanhempiaan vai adoptiovanhempiaan
Jos lapsi muistuttaa enemmän biologisia vanhempiaan, voidaan todeta perimän vaikutus lapsen kehitykseen olevan vahvempi
Jos lapsi muistuttaa enemmän adoptiovanhempiaan, voidaan todeta sosiaalisten vaikutteiden vaikuttavan lapseen vahvasti
Kaksoistutkimukset
Kaksoistutkimukset tutkivat identtisiä ja epäidenttisiä kaksosia
Identtisten kaksosten perimä ja ympäristö on sama, joten niiden vaikutus kehitykseen on tässä tutkimuksessa vähäistä
Epäidenttisillä kaksosilla puolet perimästä on samaa, joka on sama määrä kuin tavallisisllakin sisaruksilla, ja ympäristö on sama
Jos huomataan, että identtisten kaksosten samanlaisuus esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuudessa kuin epäidenttisten kaksosten, voidaan sanoa tämän johtuvan enemmän geeneistä kuin ympäristöstä.
Kaksoistutkimuksissa halutaan tutkia erityisesti kaksosia, jotka ovat kasvaneet eri ympäristössä
Asiat, joissa kaksoset tulevat hyvin samanlaisiksi, usein johtuvat geeniperimän vaikutuksesta
Asiat, joissa kaksoset tulevat hyvin erilaisiksi, voidaan sanoa johtuvan ympäristön vaikutuksesta
Koska lapsen kehitykseen vaikuttaa perimä ja ympäristö, on vaikeaa selvittää johtuuko kehitys ympäristöstä vai perimästä
Tämän takia kaksois- ja adoptiotutkimuksia tehdään
Tutkimuksissa kuitenkin tutkitaan perimää vain epäsuorasti, joten ne eivät paljasta mitkä geenit ovat kehityserojen takana
Usein näissä tutkimuksissa on seurattu perimän ja ympäristön yhteisvaikutusta geenitestien avulla
Yksittäisten geenien vaikutus on hyvin vähäinen, mutta useimman geenien ja ympäristön yhteisvaikutus selittää jonkin verran kehitystä suojaavia ja haittaavia tekijöitä
Tutkimuksessa on havaittu kaksi asiaa: Geenit vaikuttavat yhdessä toisiinsa sekä ympärisön kanssa, ja osa geeneistä johtaa tiettyyn ilmiasuun vain tietyillä todennäköisyyksillä
Siksi ihmisen tutkimista geenien kautta on hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta
Psykologian tutkimuksissa käytetyt tiedonkeruumenetelmät
Kehityspsykologian tutkimuksissa käytetään pitkälti samoja tiedonkeruumenetelmiä kuin muissa psykologian tutkimuksissa
Kehityspsykologiassa kuitenkin käytetään erityisesti observointia, varsinkin vauvojen kanssa koska he eivät vielä osaa ilmaista mielipidettään
Tyypillisimmät tiedonkeruumenetelmät ovat observointi, erilaisten kyselylomakkeiden ja mittareiden käyttö, haastattelu, psykologiset testit sekä fysiologiset kehon mittaukset ja aivojen kuvaaminen.
Kehityspsykologian tutkimuksissa voidaan myös kerätä tietoa lomakkeiden avulla tutkittavan läheisiltä ja tutuilta