Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Kehityspsykologinen tutkimus - Coggle Diagram
Kehityspsykologinen tutkimus
Kaksos- ja adoptiotutkimuksilla tutkitaan perimän ja ympäristön vaikutusta
Lapsen kehitykseen vaikuttaa perimä ja ympäristö
Yhteisvaikutuksen takia on joskus vaikea tietää johtuuko jokin kehityksessä biologisesta perimästä, sosiaalisesta ympäristöstä vai näiden vuorovaikutuksesta.
Adoptiotutkimuksilla tutkitaan sitä, muistuttavatko adoptoidut lapset enemmän biologisia vanhempia vai adoptiovanhempia.
Jos lapset muistuttavat jonkin ominaisuuden suhteen enemmän adoptiovanhempia kuin biologisia sukulaisia, sen voidaan olettaa johtuvan sosiaalisista tekijöistä.
Jos lapset muistuttavat enemmän biologisia vanhempia, perimän vaikutus käyttäytymiseen tai persoonaallisuuden kehitykseen on oletettavasti merkittävä
Kaksostutkimukset tutkivat erityisesti identtisiä kaksosia, joiden perimä on käytännössä sama ja ympäristökin on ollut sama kohdusta asti.
Epäidenttisillä kaksosilla on keskenään yhteisiä geenejä vain puolet eli saman verran kuin tavallisilla sisaruksilla.
Kaksostutkimuksissa ovat erityisen kiinnostavia identtiset kaksoset, jotka ovat kasvaneet eri ympäristöissä.
Kaksos- ja adoptiotutkimuksessa perimän vaikutusta tutkitaan vain epäsuorasti ja siksi ne eivät vielä paljasta, mitkä geenit ovat kehityserojen takana.
Sen avulla pyritään selvittämään kehityksen yleisiä lainalaisuuksia sekä yksilöllisiä kehityseroja.
Kiinnostuksen kohteena on normaali kehityksenkulku ja kehitykseen liittyvät erilaiset häiriöt ja ongelmat.
Tutkimus sisältää sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta
Osa tutkimuksesta tapahtuu ihmisten luonnollisissa toimintaympäristöissä ja osa tutkimuslaboratorioissa.
Kehityspsykologinen tutkimus on usein kuvailevaa
Esimerkiksi selvitetään mikä on tyypillistä tietyn ikäisille.
Poikittaistutkimuksessa tietoa kerätään halutusta populaatioista yhden tutkimuskerran aikana.
Tutkimuksen tavoitteena on usein kahden tai useamman ryhmän välinen vertailu jonkin taustamuuttujan esim iän mukaan.
Poikittaistutkimuksen tulosten avulla voidaan kuvailla asioita, ei selvittää syy-seuraussuhteita
Pitkittäistutkimuksessa puolestaan seurataan tiettyä samaa ihmisryhmää tietyn, usein pitkän ajanjakson ajan.
Tutkimuksen otokseen voidaan valita esim 200 vastasyntynyttä lasta, joiden useiden ominaisuuksien kehitystä tutkitaan kahden vuoden välein siihen asti kunnes täyttävät esim 20 vuotta.
Kuvailevat tulokset kertoo mikä on tyypillistä aina tietylle ikäkaudelle, mutta monisssa pitkittäistutkimuksissa selvitetään ennen kaikkea asioiden välisiä yhteyksiä korrelaatioiden avulla.
Tutkimuksessa on huomioitava, että jokainen tutkittava kuuluu tiettyyn kohorttiin eli ikäryhmään, johon kuuluvat samoina vuosina syntyneet ihmiset.
Tuloksissa tulee esille kohorttivaikutus: vanhemmalla ikäluokalla ei ole ollut aikoinaan mahdollisuuksia harjotella tietoteknisiä taitoja samalla tavoin kuin nuoremmalla ikäluokalla.
Tulos kertoo enemmän vanhemman ikäluokan harjoituksen puutteesta kuin iän vaikutuksesta.
Pitkittäistutkimuksilla voidaan selvittää kehitykseen vaikuttavia tekijöitä
Kehityspsykologiassa vaikutussuhteiden tutkiminen perustuu usein pitkittäistutkimuksiin
Pitkittäistutkimusaineiston korrelaatioihin perustuvassa tilastomatemaattisessa analyysissa voidaan selvittää millaiset tekijät aiemmassa kehitysvaiheessa voivat ennustaa myöhempää kehitystä.
esim missä määrin levoton käyttäytyminen päiväkodissa ennustaa nuoruusiän oppimisvaikeuksia
Tekeminen on hidasta ja työlästä.
Laajat pitkittäistutkimusaineistot ovat kuitenkin äärettömän arvokkaita ja niiden pohjalta tehdään yleensä satoja tutkimusraportteja
Yksi tunnettu tutkimus on Dunedinin pitkittäistutkimus (Dunedin Multidisciplinary Health and Development Study)
Observointi on hyödyllistä erityisesti pienten lasten tutkimuksessa
Kehityspsykologisessa tutkimuksessa on käytössä kaikki ne tiedonkeruumenetelmät, joita käytetään yleisestikin psykologisessa tutkimuksissa.
Tiedonkeruunmenetelmän valinta riippuu tutkimuksen aiheesta.
Tyypillisiä keinoja on observointi, erilaisten kyselylomakkeiden ja mittareiden käyttö, haastattelu, psykologiset testit ja fysiologiset kehon toiminnan mittaukset, aivojen kuvantaminen
Observointia, havainnointia tarvitaan erityisesti vauvojen ja pienten lasten tutkimisessa, koska he eivät kykene esim ilmaisemaan ajatuksiaan
Sen avulla voidaan tutkia ulkoisesti havaittavaa käyttäytymistä esimerkiksi katsetta ja ilmeitä.
Kohteena voi olla myös äidin ja vauvan vuorovaikutus
Tutkija tarkkailee ja tallentaa tutkimuskohteen toimintaa ennalta suunnitellun koodausjärjestelmän avulla
Tutkimushavainnointi ei ole satunnaisia tutkittavan käyttäytymisen seuraamista.
Havainnoitavat tilanteet myös usein videoidaan, jotta tutkija voi palata tilanteisiin myöhemmin.
Tehdään usein päiväkodissa, koulussa tai harrastuksissa.