Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Fotosynteesi ja soluhengitys - Coggle Diagram
Fotosynteesi ja soluhengitys
Fotosynteesi
Lähtöaineet
vesi
H_2O
maakasveilla juurilla maaperästä
Johtojänteitä pitkin ylös kasvia
hiilidioksidi
CO_2
ilmarakojen kautta lehtiin
samalla happea ja vettä poistuu
Epäorgaaniset
lopputuotteet
happi (sivutuote)
Täältä happi tulee
O_2
Glukoosi (rypälesokeri)
C_2H_12O_6
Orrgaaniset aineet
Valoreaktiot
vesi -> happi
Valoenergiaa tarvitaan
Auringon energiaa sisältävä valosäteily imeytyy kasvin lehteen, viherhiukkasten väriainemolekyyleihin, jotka sitten virittyvät
Valoenergia muuntuu väriainemolekyylien viritysenergiaskiis
VESIIIIII (2.3.2)
Tapahtuvat viherhiukkasen yhteyttämiskalvostoilla
Väriainemolekyylien viritysenergian avulla vesi hajoaa vetyioneiksi, elektroneiksi ja hapeksi
Hiilihydraattisynteesi
hh -> glukooosi
Monivaiheinen rektiosarja
Tapahtuu viherhiukkasen nestemäisessä välitilassa
Energiaa saadaan ATP ja NADPH- molekyylien sisältämästä energiasta
Energia siirtyy lopulta glukoosin sidosenergiaksi
Valoreaktioiden jälkeen
Vihreät kasvit (puut, levät, syanobakteerit)[energian suhteen omavaraiset eliöt]
Viherhiukkaset (kloroplastit)
valoenergia sitoutuu kemialliseksi energiasksi
SYANOBAKTEEREILLA EI OLE VIHERHIUKKASIA
fotosynteesireaktiot tapahtuvat yhteyttämiskalvostossa
Kasvin vihreissä osissa
soikeita, solun sisällä olevia soluelimiä
Energian saamisen takia
viherhiukkasen Yhteyttämiskalvostolla olevat elektroninsiirtäjämolekyylit siirtävät elektroneja toisilleen
Samlla ADP:stä muodostuu ATP:tä
Tehokkuus
Abioottiset ympäristötekijät
valo
Määrä
aurinkoisuus, pilvisyys
varjoisuus
aallonpituus
vain näkyvä valo
sinisen ja punaisen värin aallonpituusalueet hyvin käytettävissä
vihreän värin aallonpituusalue heijastuu lehdestä
hiilidioksidi
määrän kasvaessa fotosynteesi tehostuu
liika on liikaa; solujen vaurioituminen
lämpötila
fotosynteesi alkaa noin 0C, mutta hidastuu nopeasti +40C:n ylittäessä
Tehokkainta noin +20-30C
Soluhengitys kiihtyy lämpimässä ja vettä haihtuu pois runsaasti
vesi
Fotosynteesin lähtöaine
ravinteet kulkee tätä pitkin
ravinteet
esim. fosfori, kalium, magnesium
tarvitaan fotosyteesissä toimivien esim. entsyymien ja yhteyttämisaineiden rakennusaineiksi
Kun solut tarvitsevat energiaa, ne saavat sitä glukoosista
Hapellisissa olosuhteissa energian vapauttamista solujen käyttöön kutsutaan aerobiseksi soluhengitykseksi
Kun ei happe aole, energian vapauttamista kutsutaan anaerobiseksi käymisreaktioksi
Soluhengityksessä energian vapauttaminen glukoosista alkaa solulimassa ja jatkuu mitokondriossa
Glukoosin sidosenergia muuntuu ATP-molekyylien sidosenergiaksi, joka taas menee solujen käyttöön (myös lämpöenergiaa)
Lähtöaineet ovat glukoosi (tai vastaava orgaaninen molekyl
yli) ja happi
Lopputuotteet ovat hiilidioksidi, vesi ja ATP-molekyylien sidosenergia (ja molekyyleihin sitoutumaton lämpöenergia)
Soluhengityksen vaiheet
Glykolyysi
Solulimassa
Glukoosimolekyyli hajoaa kahdeksi pyruvaattimolekyyliksi
Ei tarvita happea
Pieni määrä energiaa vapautuu (ja sitoutuu ATP-molekyyleihin)
sitruunahappokierto
Mitokondrion sisälle kuljetetuista pyruvaattimolekyyleistä syntyy hiilidioksidia, vetyioneita, elektroneja
Energiaa sitoutuu ATP-molekyyleihin
Elektroninsiirtoketju
Mitokondrion sisemmällä kalvolla
Vedynsiirtäjät kuljettavat aiemmissa vaiheissa syntyneet vetyionit ja elektronit kalvoproteiineille, jonka jälkeen elektroninsiirtäjämolekyylit siirtävät elektroneja ja energiaa vapautuu runsaasti
ADP-molekyylit latautuvat ATP-molekyyleiksi
Yhdestä glykoosimolekyylistä soluhengityksessä tuottuu yhteensä noin 30-32 ATP-molekyyliä
Lopuksi happi, vedyn luovuttamat elektronit ja vetyionit muodostavat vettä
Käymisreaktio
Anaerobinen reaktio, ei happea
Glykolyysi tapahtuu, mutta reaktiot eivät jatku mitokondriossa
ALKOHOLIKÄYMINEN
hiivasoluissa ja joissain bakteereissa
Glykolyysin jälkeen pyruvaattimolekyyleistä muodostuu etanolia ja hiilidioksidia
Maitohappokäyminen
Pyruvaatti-ioneista muodostuu laktaatti-ioneja
Lihassoluissa
Veren punasoluissa energian vapauttaminen (koska punasoluilla ei ole mitokondriota, joten soluhengitys ei ole niille mahdollisuta)