Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Miten suomalaista kulttuuripolitiikkaa - julkisen vallan tekemää ohjausta…

- - - - Valtionavustukset teattereille, orkestereille ja musiikkilaitoksille
      - Apurahat, eläkkeet ja palkinnot taiteilijoille
        
        Avustuksilla pyritään ensisijaisesti täyttämään opetus- ja kulttuuriministeriön strategisia tavoitteita. Haettavat apurahat usein jaetaan erilaisiin teemoihin, jotka edistävät jotain silloisen hallituksen tavoitteista, mutta rajoittavat vaatimukset ja avustuksien hakemiseen liittyvä paperityö on pitkään nähty raskauttavana elementtinä taiteen ja kulttuurin tekijöille. Taiteen avustus- ja tukijärjestelmää on kritisoitu erityisesti tekijöiden elinkeinon kannalta, riippuvaisuus avustuksista ja tuista on näille tekijöille erityisesti psyykkisesti vaikeaa. Taiken entinen johtaja Paula Tuovinen on kommentoinut apurahajärjestelmää jopa "nöyryyttäväksi". Tämän vuoksi apurahamallille on etsitty vaihtoehtoista toimintakaavaa erityisesti tekijöiden puolelta, mutta toimivaa ratkaisua ei ole vielä löydetty.
      - Kulttuuripolitiikka syntyi alkujaan ns. "korkean taiteen" tukemisen muodoksi. Tämä korkean taiteen periaatetta on vasta tämän vuosituhannen puolella rikottu ja rinnalle on noussut mm. katutaiteen ja muun "UG" taiteen tukeminen, joita ei varsinaisesti rinnasteta "korkeaan taiteeseen", kuten orkesterimusiikkiin, kuvataiteeseen tai teatteriin. Projektien tukemisen perusteena on useimmiten kuitenkin hyvä laatu sekä positiiviset vaikutukset sen kohderyhmälle tai ympäristöön.
  - - - Valtion taidemuseo muutettiin vuoden 2014 alusta julkis-oikeudellisen säätiön ylläpitämäksi Kansallisgalleriaksi
      - Useista ns. kaupunginteatterteista on tehty yksityisoikeudellisia organisaatioita, yleensä säätiöitä tai osakeyhtiöitä
- - - - Valtio: valtion / kansalliset taide- ja kulttuurilaitokset, suora taide- ja taiteilijatuki, korkeakoulutasoinen taide- ja kulttuurialan koulutus sekä Suomen kansainväliset kulttuurisuhteet
        
        Päävastuun kantaa opetus- ja kulttuuriministeriö
      - Kunta: paikalliset / alueelliset taide- ja kulttuurilaitokset, taiteen perusopetusta tarjoavat oppilaitokset sekä muu kulttuuritoiminta esim. taiteilija-, toiminta- ja kohdeavustusten sekä tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen kautta.
        
        Vastuu ylläpitää kirjastoja, edistää, tukea ja järjestää kuntien kulttuuritoimintaa (laaja käsite), järjestää mahdollisuuksia taiteen perusopettamiseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla
        
        Museot, teatterit ja orkesterit sekä kirjasto muodostavat kaikissa kaupungeissa yli puolet kulttuuritoiminnan kokonaiskustannuksista, enimmillään miltei 90 prosenttia.
        
        Kirjastojen kustannuksissa ei paljoa vaihtelua
        
        Eniten vaihtelua taide- ja kulttuurilaitosten kustannuksien välillä: osassa kaupungeista puuttuu taidemuseo, orkesteri tai ammattiteatteri, joka vähentää kustannuksia, osassa kaupungeista panostetaan enemmän kaupungin kulttuuritalojen toimintaan tai taiteen perusopetukseen.
      - Mielenkiintoista miten valtio tuntuu keskittyvän enemmän ns. "laajaan kuvaan" ja kunta paikalliseen ja alueelliseen, mutta samalla valtion vastuulla on suora taiteilijatuki (ymmärtääkseni taiken kautta mm. apurahojen ja taiteilijaeläkkeiden muodossa). Suuri osa ns. aktiivisesta taiteilijatuesta tulee myös yksityisiltä säätiöiltä, mutta erityisesti taiteilijaeläke on vahvasti vielä valtion vastuulla.