Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Kasvatusajattelu KAS.KAY.020 - Coggle Diagram

- - - - kasvatus- ja opetusjärjestelmien taustalla olevan perusrakenteen kriittinen tarkastelu ja miten tämän rakenteen voi purkaa ja löytää viisaampi suhde luontoon ja kasvatukseen
    - - moderni käsitys sosialisaatiosta = tapahtuu sekä yksilöllistyminen että yhteiskunnallistuminen
        
        sosialisaatioparadoksi = miten sosiaalistaa sellaista, jota pyritään kyseenalaistamaan ja purkamaan (eli miten kasvattaa jäseniä yhteiskuntaan, jonka normeja pyritään jatkuvasti muuttamaan)
    - - mitä sosialisaation uusiksi ajatteleminen tarkoittaa kasvatuksen näkökulmasta?
  - - - tarvitaan sivistävää kuria (yhteiskunnallisen vallan muoto), jotta vapautuminen toteutuu
    - - 1) ihminen luo työn kautta elämän edellytykset (talous)
      - 2) toimiminen yhdessä muiden kanssa, mikä vaatii sääntöjä (etiikka)
      - 3) yhteiskunnallisen tulevaisuuden suunnittelu (politiikka)
      - 4) nykyisyyden ylittäminen esteettisten luomusten kautta (estetiikka)
      - 5) rajallisuuden ongelman kohtaaminen -> kuolevaisuus (uskonto)
      - 6) tarjotaan uudelle sukupolvelle valmiudet suunnitella tulevaisuutta näillä edellä mainituilla elämänalueilla (kasvatus)
      - kasvatuksen ymmärtäminen suhteellisen autonomisena osana muihin yhteiskunnan osa-alueisiin verrattuna -> vaikuttaa muihin osa-alueisiin
    - - 1) ensimmäinen tasavalta
        
        itsenäistyminen - 2. maailmansota
        
        koti-uskonto-isänmaa -ajattelu
        
        kasvatuksen lähtökohtana arvot, jotka palvelevat kotiseudun hyvinvointia ja uskonnollisuus
        
        "kristillisesti määrittynyt valistuksen subjekti"
      - 2) toinen tasavalta
        
        ms jälkeen
        
        suunnittelutalouden ajanjakso
        
        konsensushakuisuus ja tasa-arvon ideologia
        
        "sosiologinen subjekti" -> siirtymä yksilöllisempään ja liberaalimpaan yhteiskuntaan
      - 3) kolmas tasavalta
        
        nykyaika
        
        kilpailutalouden ajanjakso
        
        globalisaatio
        
        yksilön valintoihin kasvattaminen
        
        tuotemaailman ontologia = minuuden sopeuttaminen osaksi kulutusmaailmaa
        -> tuotteet ohjaavat toimimaan eli kuluttamaan tietyllä tavalla
        
        uusliberaali koulutuspolitiikka tuotemaailman ideologiana
        
        koulutusta säätelee kansainvälinen talous ja ekonomistinen ajattelu, ajatus kilpailuyhteiskunnasta ja markkinaistumisesta
        
        elinikäisestä oppimisesta koulutuspoliittinen käsite -> jatkuva kehittymispakko teknologian kehityksen myötä -> joustavuus ja mukautuvuus elinehtoja
        
        psykokapitalismi = ihmismielen ja yksilön halun muokkaamista tuotantoelämän vaatimusten mukaisesti
  - - - tulkinnallinen ja dialoginen suhde maailmaan
    - - lihallisina olentoina olemme kietoutuneita luontoon, josta olemme itse peräisin
    - - eettinen luontosuhde yhteiskunnallisen olemisen perustana
      - syiden etsiminen tiedostamattomalta tasolta
        
        esioperatiivinen intentionaalisuus = "jokin havaitsee minussa ennen minua" -> kommunikaatioyhteys maailmaan syntyy esiobjektiivisessa maailmasuhteessa eli kun olen ruumiillisesti olemassa, mutten vielä järkiolento
  - - - Symbolinen, Imaginaarinen ja Reaalinen: Lacan jakaa ihmisen psyyken kolmeen osaan: symboliseen, imaginaariseen ja reaaliseen. Nämä osat edustavat erilaisia psyykkisen kokemuksen ja identiteetin näkökulmia, jotka vaikuttavat yksilön käsitykseen itsestään ja suhteestaan muihin.
      - Puute ja halu: Lacanin teoria keskittyy myös ihmisen puutteeseen ja haluun. Hän näkee, että ihmisen halu liittyy aina johonkin puuttuvaan, jota yksilö pyrkii täyttämään. Halu voi ilmentyä erilaisina tarpeina, tunteina ja toiveina.
    - - käyttäytymisen muuttaminen edellyttää halurakenteen ymmärtämistä ja haluamisen suuntaan vaikuttamista
        
        4 halun tasoa:
        1) halu ideologisena tuotoksena -> hyväksytty tapa toimia kulutusyhteiskunnassa, ajatus siitä, että kaikki kuuluu ihmiselle
        2) halu hedonistisena -> aistillinen ja ruumiillinen elämänvoima, jonka vaaliminen on onnellisen elämän ehto
        3) halu ontologisena -> halu olla yhteydessä muihin, esikielellinen elämänvoima
        4) halu olemisen puutteena -> halu ikuisena puutteena ja siten subjektin liikevoimana, jatkuva nautinnon tavoittelu
      - hedonistinen halu muuttunut konsumeristiseksi haluksi
    - - sosialisaation tarkoituksena juurruttaa uudet yhteiskunnan jäsenet vallitsevaan elämänmuotoon
      - elinikäisen oppimisen yhteys kapitalistiseen kulutusyhteiskuntaan: elinikäinen oppija ei koskaan tiedä, mitä häneltä halutaan, koska osaamispääoma kulutetaan nopeasti työmarkkinoilla
  - - - Hyperobjektien näkeminen elämänmuotoamme muovaavina olioina laajentaa kuvittelukykyämme ja mahdollistaa taloudellisia, poliittisia ja teknologisia vaihtoehtoja tämänhetkiselle ylikulutukseen tukeutuvalle elämäntyylille
  - - - tietoisuus luontosuhteesta ja siihen liittyvästä vastuusta palautettava kasvatusajatteluun
    - - irtautuminen konsumeristisesta halusta ja hedonistisen halun jalostaminen
    - - tarve kasvattajien kasvatustietoon
        
        kolme eri ulottuvuutta:
        1) menetelmätieto
        2) tilannetieto
        3) päämäärätieto
        
        kasvatettavaa kohdeltava arvokkaasti kaikilla näillä osa-alueilla yksilölliset erilaisuudet huomioon ottaen
        -> kasvatuksen toteuttaminen suotuisissa olosuhteissa
        
        tunnustuksen saaminen => tärkeä osa yksilön identiteetin kehittymistä
        
        kasvatettava ymmärtää, että on arvokasta, että hän on olemassa <3
        
        empatian oppimisen kautta eettisyys kehittyy
        
        siksi tarvitaan ymmärrystä empatian variaatioista ja empatiakasvatuksen mahdollisuuksista
        
        tavoitteena empatiaan perustuva eettisyys
    - - keskeisiä elementtejä vastuuntunto ja arvotajunta
      - eettinen toimintakyky keskeistä -> tarve moraaliresursseille -> omien halujen ylittäminen
      - vastuullisuuden kaksi ulottuvuutta
        
        1) vastuullisuus toimia
        
        2) vastuullisuus toiseudelle
        
        ihmisen haavoittuvuuden hyväksyminen
        
        ns. vastuun ontologinen ulottuvuus
      - kasvatus pyrkimystä viisauden ihanteiden toteuttamiseen
    - - kritiikki:
        
        OECD -> koulutuksessa painotetaan vain kilpailukykyä, tuloksia ja dataa -> todelliset perustavanlaatuiset elämänarvot sivuutetaan
        
        yliopistojen jatkuva kaupallistaminen -> koulutuksen näkeminen markkinatavarana
      - yliopiston tehtävä: maailman tilan tiedostaminen ja kriittisten ajattelu- ja toimintavalmiuksien luominen
        
        yliopiston tulisi haastaa kehittämään älyllisiä ja moraalisia kykyjä
        
        elämän isojen kysymysten pohtiminen -> hyvän elämän kysymykset
      - ekologinen koulu edellyttää ekologista opettajankoulutusta
        
        opetustyön ja kasvatuksen yhteiskunnallisten, koulutuspoliittisten ja taloudellisten sidosten ymmärtäminen
        
        vastauksen pohtiminen ja löytäminen siihen, mikä kasvatuksessa on arvokasta ja puolustamisen arvoista
        
        myös mahdollisuus traumaattisen tiedon käsittelyyn
- - - - Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan dialogia kaikkien tahojen kanssa
      - Kirjan kantava teema: kolme ulottuvuutta, joiden kautta koulutus toimii
        1) kvalifikaatio -> tietojen ja taitojen hankkiminen
        2) sosialisaatio -> miten koulutuksen kautta tulemme osaksi olemassa olevia normeja ja toimintatapoja
        3) subjektifikaatio -> miten koulutus vaikuttaa ihmiseen. koulutuksen intressi oppilaiden subjektiivisuuteen tai subjektiivittomuuteen (subject-ness). Ne joihin opetus kohdistuu eivät ole objekteja, vaan subjekteja, joilla on omat oikeudet, toimijuus ja vastuu. Liittyy ajatukseen ihmisen vapaudesta
        
        NÄIDEN VILJELY TENTISSÄ JATKUVASTI VIE PITKÄLLE
  - - - Luodaan koulutuksesta sellainen, jossa subjektiivisuuden kehittyminen on mahdollista
    - - subjektiivisuus ei tarkoita subjektina olemista, vaan oikeutta olla subjekti
      - Ei haluta vastata kysymykseen "mikä subjekti on" vaan siihen "miten subjektiivisuus on olemassa" / "miten oma subjektiivittomuus (subject-ness) on mahdollista
      - Millaisissa tilanteissa ainutlaatuisuus on tärkeää/merkittävää?
      - Yhteys koulutukseen:
        
        et voi tehdä kenestäkään muusta vastuullista, voit vain vaikuttaa omaan toimintaan
        -> koulutuksessa ei siis voida kasvattaa vastuullisia ihmisiä.
        -> koulutukselliset intressit subjektiivisuuden syntymiseen täytyy ymmärtämiseen tarvitaan erilainen koulutuksellinen vastaus ja vastuu
        
        Mitä koulutuksessa voidaan tehdä:
        varmistaa, että koulutuksen järjestelyt (ops, opetusmetodit, tuntisuunnittelu yms) antaa parhaan mahdollisuuden oppilaille subjektiivisuuden kehittymiseen
        -> täytyy ottaa tämä riski, jossa mahdollisuus subjektiivisuuden kehitykseen ilmenee (viittaus kirjan pääteemoihin/otsikkoon)
  - - - Kommunikaation ymmärtäminen kokemusten jakamisen prosessina, josta tulee yleistä "omistusta" (posession)
        -> koulutuksen keskeisin mekanismi on osallisuus / kommunikaatio, joka takaa osallistumisen yhteisymmärrykseen
      - koulutus tarjoaa sosiaalisen ympäristön, jossa yksilön toiminta liittyy/vaikuttaa toisiin
      - Koulutus on toimintaa, jossa jaetaan kokemuksia ja osallistutaan yhteiseen toimintaan ja jossa on intressi onnistua / saavuttaa yhteinen tavoite
    - - sosiaalinen ympäristö, jossa merkityksiä jaetaan (fyysinen ympäristö, äänet, eleet yms)
      - muistiin jääneet assosiaatiot asioista luovat merkityksiä
      - merkitysten kiinnittäminen samoihin asioihin, joihin toinen osapuoli ne kiinnittää
        -> voi tapahtua vain kommunikaation ja yhteisen toiminnan kautta
      - Yhteys koulutukseen:
        
        merkitykset maailmassa eivät ole itse asioissa, vaan sosiaalisessa toiminnassa, jossa ympäristö on merkittävässä roolissa
        -> oppilaat oppivat käytäntöjen kautta, jossa ovat itse mukana eivätkä sen kautta, että käytännöt opetetaan abstraktilla tasolla
        -> piilo-opetussuunnitelman tehokkuus > opettaa juuri näitä käytäntöjä osallisuuden kautta (eli miten olla ns. kunnollinen oppilas)
        
        koulutus on jotain, missä kouluttajat ja oppivat toimivat yhdessä
        
        koulutuksen tehtävänä ei ole luoda yhteistä käsitystä asiasta x, vaan tarjota mahdollisuuksia osallisuuteen/osallistumiseen, jolloin yhteinen käsitys voi syntyä
        
        Kommunikaatiokeskeinen näkökulma koulutukseen:
        
        osallisuudella on potentiaalia tuottaa tietynlaista oppimista eli oppimista, joka voi johtaa ideoiden ja tunteiden muutokseen kaikilla toimintaan osallistuvilla -> yhteinen käsitys asiasta muodostuu
        
        osallisuus on aitoa silloin, kun kaikki osallistujat ovat tietoisia toiminnan tavoiteltavasta lopputuloksesta ja ovat kiinnostuneita sen saavuttamisesta
        
        mitä erilaisemmat intressit ja mitä vapaampaa vuorovaikutus ja ajatusten vaihto sosiaalisessa tilanteessa on, sitä paremmat mahdollisuudet yksilöllä on kasvuun ja oppimiseen
        
        yhteinen ymmärrys ei ole vuorovaikutuksen edellytys vaan yhteistyön lopputulos
    - - miten liittyy kommunikaation näkemiseen osallistumisena?
        -> kommunikaatio voi olla olemasta ainoastaan muutoksessa, joten kommunikaatio on aina valmiiksi dekonstruktiossa (ei mitään hajua mitä tällä koitetaan sanoo)
        -> pitää siis ottaa riski, että filosofia tulee muuttumaan, kun tuomme tämän ajatuksen kommunikoidessamme muiden kanssa
  - - - ero learn from ja being taught by välillä
        
        learn from = opettajan käyttäminen resurssina, jolta opitaan, ollaan kontrollissa siitä, mitä opitaan
        
        being taught by = opettaja opettaa jotain, joka on ennen ollut tietämyksen ulkopuolella/ ajatuksia, joiden olemassa olosta ei ollut aiemmin tietoa -> opettamisen lahjan vastaanottaminen
      - opetuksen näkeminen subjektiivisen tai eksistentiaalisen totuuden antamisena
  - - - merkittävin poliittinen muutos: ei ajatella elinikäistä oppimista kaikille saatavilla olevana, vaan kaikille vaadittavana/pakollisena
      - Ongelma 1:
        poliittisten ongelmien näkeminen oppimisen ongelmina -> siirretään vastuu yksilöille ja nähdään ongelmien johtuvan mukautumisen ja sopeutumisen ongelmina eikä rakenteellisina
      - Ongelma 2:
        muutos demokraattisesta kiinnostuksesta sosiaalisen yhteenkuuluvuuden painottamiseen elinikäisessä oppimisessa -> yhtenäinen yhteisö ei ole automaattisesta sama kuin demokraattinen
      - Ongelma 3:
        oppimisen näkeminen täysin luonnollisena ilmiönä (hengittämiseen verrattavissa) -> jokainen yksilö voi siis oppia -> jokaisen yksilön tulisi siis oppia -> yksilössä, joka ei halua oppia olisi jotain vikaa
    - - Tapa 1:
        ymmärtäminen, että oppiminen on arvioiva konsepti eikä kuvaileva
        -> oppiminen ilmaisee arviota/tuomiota eli käyttäessä sanaa oppiminen emme kuvaile tilannetta, vaan arvioimme sitä
      - Tapa 2:
        osoitetaan, että oppijan identiteetti ei ole väistämätön, vaan voidaan kieltää/evätä
        -> kun ihmistä kuvaillaan oppijaksi, tehdään päätelmä, että häneltä puuttuu jotain eli henkilö ei ole vielä valmis/pätevä
        -> oppijan identiteetti on hyvä evätä tilanteissa, joissa sitä käytetään taakkana yksilölle (annetaan jatkuvasti tehtäviä oppijalle)
    - - taustalla ajatus siitä, että emansipaatio tarvii oppimista
        -> jotta voimme vapauttaa itsemme vallankäytöstä, pitää tietää, miten vallankäyttö toimii
        -> jotta voimme tietää, miten vallankäyttö toimii, jonkun toisen täytyy kertoa se meille
        --> siksi emansipaatio tarvii oppimista
        
        monologinen lähestymistapa:
        
        oletus siitä, että emansipaatio tarvii aina intervention ulkopuolelta (interventio henkilöltä, joka ei ole alistunut kyseessä olevalle vallalle)
        
        opettajan ja oppijan välillä myös aina epätasa-arvoisuus -> tasa-arvoisuus on emansipaation lopputulos
        
        dialoginen lähestymistapa:
        
        emansipaatiota ei nähdä prosessina, jossa opettaja kertoo oppijalle totuuden, vaan yhteisenä eri rakenteiden ja ajatusten löytämisenä
        
        emansipaatio tavoittelee ihmisten ja maailman välisen yhteyden palauttamista
        
        opettajan tehtävänä dialogisten käytäntöjen palauttaminen ja ihmisten linkittäminen maailmaan
      - Focault väittää, että valta ja tieto kulkevat aina käsi kädessä
        
        eventalisaatio = vakiintuneiden käsitysten ja asioiden ymmärryksen haastaminen
        -> ei siis anna ohjeita siitä, mitä tulisi tehdä ja miten
        -> seuratessa Focaultin ideologiaa, ei ole mitään opittavaa, koska emme voi tehdä erottelua objektiivisen tilanteen ja vääristyneen ymmärryksemme objektiivisesta tilanteesta, välillä
  - - - emansipaatio kirjaimellisesti tarkoittaa omistajuuden antamista pois
        
        laajemmin tarkoittaa luopumista jonkun määräysvallan alta
        
        johdettu Immanuel Kantin käsitteestä "enlightment" (valaistuminen)
        -> Kant näkee koulutuksen välineenä, jolla päästään epäkypsyyden "tasolta" kypsyyden "tasolle"
    - - pohdintaa:
        emansipaatioprosessiin liittyy aina tietynlainen riippuvuus -> milloin tämä riippuvuus loppuu? heti kun emansipaatio on saavutettu? loppuuko riippuvuus ollenkaan?
    - - 1) emansipaatio ja politiikka
        
        emansipaatio nähdään subjektifikaation prosessina -> subjektifikaatio liittyy vahvasti politiikkaan, koska se määrittää uudelleen olemassa olevia asioita
        
        ero käsitteiden police ja politics välillä
        -> police = yhteiskunnan toimintapolitiikka ja sen käytännöt, jotka määrittävät, mikä on sallittua ja mikä kiellettyä
        -> politics = yhteiskunnallisen tilan ja tasa-arvon jakaminen, oikeus osallistua ja ilmaista itseä
        -> jännite näiden kahden käsitteen välillä
      - 2) emansipaatio ja käytäntö (tää aihe meni vähä ohi)
        
        emansipaatio = toimiminen olettamuksien pohjalta
        
        tasa-arvoon etenkin sosiaaliseen tasa-arvoon pyrkiminen omalla toiminnalla
      - 3) emansipaatio ja koulutus
        
        taustalla ajatus oppimisesta ilman opetettavan asian selittämistä -> oppiminen perustuu oppijan omaan sitoutumiseen ja älykkyyden käyttämiseen sekä opettajan läsnäoloon/huomioon
        
        opettajalla kaksi roolia: kuulusteleminen ja vahvistaminen, että älykkyyttä on käytetty huolellisesti
        
        oppimisen taustalla ajatus: kun oppii, miten olla tasa-arvoinen epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa, tulee vapautetuksi (to be emancipated)
  - - - 1) työvoima (labor)
        
        aktiivisuus, joka vastaa ihmiskehon biologisista prosesseista
      - 2) työ (work)
        
        tavat, joilla ihmiset aktiivisesti muuttavat ympäristöään ja luovat uudenlaista maailmaa
        
        liittyy välineellisyys ja tarpeellisuus
      - 3) toiminta (action)
        
        on päämäärä itsessään
        
        liittyy vahvasti vapauteen
        
        toiminta ei ole ikinä mahdollista eristyksissä eikä ilman moninaisuutta -> tarvitaan aina muita ihmisiä
    - - koulutus tulisi aina erottaa poliittisesta elämästä
      - koulutuksen kriisi = aikuiset kieltäytyvät ottamasta vastuuta maailmasta
        -> koulutuksessa tämä vastuunotto tarkoittaa auktoriteetin ottamista
    - - vastaus: lapsi ei ole koskaan valmis poliittiseen olemassa oloon, koska poliittinen olemassa olo ei perustu mihinkään valmiuteen
      - vastaus: kun valmistelu on tehty (preparation), demokratia voi alkaa
  - - - kaksi näkökulmaa opettajankoulutuksesta:
        1) tulisi olla näyttöön perustuvaa
        -> ongelmana inhimillisyyden unohtaminen (opetus ei perustu pelkkään input-output yhteyteen)
        2) tulisi perustua kompetenssiin
        -> ongelmana liian pitkä lista eri kompetensseja, jotka opettajan tulisi omata
        
        tämän kappaleen lähestymiskulma:
        opettajankoulutuksen näkeminen taituruuteen perustuvana (virtue-based)
        -> keskittyy kasvatukselliseen viisauteen ja miten voidaan kouluttaa opettajista kasvatuksellisesti viisaita
    - - Mihin opettajan koulutuksen tulisi perustua?
        -> näyttöihin ja tutkimuksiin vai kompetenssiin?
        -> jos kompetenssiin, niin mitä kompetensseja sen tulisi kattaa?
      - kansainväliset tahot/mittarit (esim. Pisa) haluavat samanlaistaa koulutusta (liittyy nimenomaan opekoulutuksen näkemiseen kompetensseina)
        -> vaarana, että tietynlainen diskurssi alkaa monopolisoida ajattelua ja toimintaa
        -> vähentää koulutusajattelun ja -toiminnan monimuotoisuutta
      - mikä on koulutuksen tarkoitus?
      - miten tulla kasvatuksellisesti viisaaksi ihmiseksi? Miten tämän saavuttamista voitaisiin tukea opettajankoulutuksessa?
    - - toimiminen muiden kanssa (work with others)
        
        sosiaalinen inkluusio
        
        jokaisen oppijan potentiaalin vaaliminen
        
        tietämys ihmisen kehityksestä
        
        yhteistyö kollegojen kanssa
      - toimiminen tiedon ja teknologian kanssa (work with knowledge, technology and information)
        
        erilaisen tiedon kanssa työskentely
        
        teknologian hyödyntäminen opetuksessa
        
        pedagogiset taidot
      - toimiminen yhteiskunnan kanssa ja yhteiskunnassa (work with society and in society)
        
        oppilaiden valmistaminen vastuullisiksi EU:n kansalaisiksi
        
        kulttuurien välisen arvostuksen ja monimuotoisuuden arvostamisen opettaminen
        
        toimiminen koulutukseen liittyvien eri tahojen kanssa (muut opet, vanhemmat, korkeammat tasot)
        
        jatkuva oman osaamisen kehittäminen
      - KIRJOITTAJAN KRITIIKKIÄ NÄISTÄ KOMPETENSSEISTA:
        
        erittäin funktionaalinen lähestymistapa
        
        oppimisen uusi kieli (puhuttu jo aiemmin)
        -> sanaa learning käytetään ns neutraalina sanana, vaikka se on
        a) jonkin asian oppimista (learning something, ei siis vaan voi oppia ilman asiaa, jota oppii)
        b) yksilöllinen sana (oppimista tekee ihminen yksin ja aina omalla tavallaan)
        c) suhteellinen sana (oppimiseen liittyy aina opettava ja oppiva osapuoli)
    - - 1) Tuotantoprosessi
        -> tuotetaan jotain uutta
      - 2) sosiaalista eikä materiaalista (tärkeämpi näistä kahdesta)
        -> emme tuota oppilaita, vaan koulutamme heitä
        -> opettaja tarvii tähän käytännön viisautta
        -> liittyy koulutukselliset arviot/tuomiot ja kyky tehdä näitä
    - - ammatillinen subjektifikaatio = pätevyyden työstäminen lähtee koko yksilön muodostumisesta ja muuttumisesta
      - vastaus tekstissä perustuu virtue-based lähestymistapaan
      - arvioperustainen ammatillinen kehittyminen (judgment-based professional formation) = virtuositeetin kehittäminen harjoittelemalla kasvatuksellisten arvioiden tekemistä
      - esimerkkien kautta kehittyminen ja oppiminen = muiden virtuositeetista oppiminen
        (muiden opetuksen havainnointi
        
        pohdinta: opimmeko paremmin hyvien vai huonojen esimerkkien avulla?
- - - - erot johtavat konflikteihin, jotka puolestaan johtavat kehittymiseen. Tämä kehittyminen on osa demokratiaa ja demokratista ajattelua, koska siinä otetaan erot huomioon ja kehitytään kohti parempaa yhdessä. Demokratian perusajatus -> jokainen saa osallistua päätöksentekoon.
      - demokratia voi olla moniulotteista -> aito harvoin onnistuu, koska usein ns demokratialla päättää yksi useiden puolesta
        
        liberaali demokratia: puolustetaan yksilöiden oikeuksia (esim. omistuksiin, maahan jne)
        
        uusliberaalit ja populistit ajattelevat, että kapitalismi on ainoa oikea keino ja järkevä tapa ihmiselle kehittyä. Se aiheuttaa tuhoa kaikille muille, kuin eliitille. Myös esim privakoulut tätä kautta. Ajatus kehittyneemmästä elämästä, mutta onko se sitä, kun kerta tuhoamme maapalloa, ympäristöjä ja muita ryhmiä.
    - - myös olla miettimättä/tekemättä/osallistumatta on päätös, joka vaikuttaa yhteisöihin. Usein on vaikea myös erottaa ns yhteisön ja omien asioiden rajaa. Esimerkkinä kierrätys on tällainen.
        
        ns välttämättömyysajattelu
    - - myös representaatiota: päätöksenteossa aina ajatukset on representaatiota, eikä voida tietää tarkalleen, että mikä vaihtoehto on faktisesti se paras
      - HUOM: päätöksenteossa vahva demokratia tarkoittaa ns yleistä puhetta. Otetaan huomioon muiden mielipiteet, neuvotellaan, kuunnellaan, ymmärretään ja ollaan ymmärtäväisiä jne. KASVATTAJILTA VAATII SIIS NÄIDEN TAITOJEN TUOMISTA OPETUKSEEN JA NIIDEN KEHITTÄMISTÄ OPPILAIDEN KESKUUDESSA
  - - - kuitenkin elämme sellaisessa maailmassa, jossa ihmiset ja luonto ovat toisistaan riippuvaiset (reaktiot, mallit toimia jne)
        
        ihminen muokkaa merkityksiä kulttuurin kautta ja luo suhteita eri asioihin. Luodaan merkityksiä tietoisesti tai ns tiedon kautta. Myös erilaiset symbolit ja muut (eli ei vain sanat ja merkitykset)
        
        Ihmiset luovat merkityksiä kielen kautta: mikä maailmassa eroaa, eroaa myös kielessä. Pienten yhteisöjen kielet ovat vaarassa. Kielikartta on kuin tiestö: se paljastaa osan mutta ei kaikkea maailmasta.
        
        MUTTA myös ihmiset luovat kielellä ja symboleilla oletuksia ja ajatuksia, jotka muokkaavat kulttuuria --> on tärkeää olla tietoinen tästä kasvatusalan ammattilaisena, jotta ymmärtää oman puheen jne merkityksen
        
        Ajatukset on vain myös representaatioita, eikä maailmoja ja kokonaisuuksia itsessään --> aina jotain uupuu
        
        tärkeintä ymmärtää, että olemme riippuvaisia toisistamme ja kaikesta muusta. Tietous ja älyllisyys on paljon enemmän, kuin voimme itse tietää ja siksi tarvitsemme toisiamme. Mikäli luulemme toisin, luomme harmia itsellemme ja muille. Emme voi nostaa itseämme kaiken yläpuolelle ikinä koskaan.
    - - kun ollaan yhteydessä muihin, asetutaan kulttuurisesti johonkin symbolisen järjestelmän kautta. Esim. musta tai valkoinen, mies tai nainen, opettaja tai oppilas jne -> näitä myös luodaan itselle ja toisille jatkuvasti
    - - merkityksiä voi toki olla useita: esim kehitysmaita pitäisi auttaa muiden maiden toimesta = kehitysmaat on huonompia/kehitysmaiden pitäisi tullla sellaisiksi kuin muut jne
      - opettajien tarvitsee ymmärtää että oppilaiden kanssa käydyissä keskusteluissa tulee olla hereillä metaforien kanssa. Puhuuko vain tietystä näkökulmasta ,ammateista tms? tällöin voi eristää oppilaita keskusteluista eli toisinsanoen: käytä useita mielikuvia jotta aktivoit osallistumaan eri taustaisia henkilöitä (oma mp tähän: ei pitäis olla enää niin jakautunutta esim et hoitoala on naiset ja siks siitä keskusteleminen aktivoi enemmän naisia)
        
        on myös olemassa ns ROOT METAPHOREt jotka on sellaisia sisäistettyjä ajatuksia, ettei ne hevillä muutu (esim. ihminen on superior to eläin)
        
        mekanistinen ajattelu: ajatellaan, että asiat voidaan erottaa toisistaan yksiköiksi ja prosesseiksi, joissa yksittäiset asiayhteydet menettävät muotonsa. Näin kompleksisuus häviää ja niiden mukana root metaphoret. Tieteellistäminen tehnyt samaa --> ajatus kuitenkin, että vain perumalla tuo voidaan oikeasti ymmärtää asioita. HUOM sivu 69 hyvä taulukko
  - - - Ekologinen oikeudenmukaisuus, jota kutsutaan myös ympäristöoikeudenmukaisuudeksi, on periaate, joka korostaa ympäristön suojelun ja luonnonvarojen käytön oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta. Se tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä, yhteisöillä ja sukupolvilla on oikeus elää turvallisessa, terveessä ja kestävässä ympäristössä.
      - Ekologinen oikeudenmukaisuus perustuu ajatukseen siitä, että ympäristövaikutukset ja luonnonvarojen hyödyntäminen eivät saisi kohtuuttomasti rasittaa tiettyjä ryhmiä tai yhteisöjä, eikä niiden pitäisi johtaa sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen. Se tunnistaa, että ympäristöongelmat ja luonnonvarojen väärinkäyttö vaikuttavat eri tavoin eri väestöryhmiin ja yhteisöihin.
      - Ekologinen oikeudenmukaisuus pyrkii käsittelemään ympäristöhaasteita siten, että se ottaa huomioon sosiaalisen ja taloudellisen tasa-arvon, kulttuuriset näkökulmat ja ekosysteemien monimuotoisuuden. Tavoitteena on luoda kestävä ja oikeudenmukainen yhteiskunta, joka kunnioittaa ympäristön rajallisia resursseja ja ekosysteemien toimintakykyä samalla kun se huolehtii kaikkien ihmisten hyvinvoinnista.
      - Ekologisen oikeudenmukaisuuden käsite on tärkeä erityisesti silloin, kun käsitellään ympäristövaikutuksia ja ilmastonmuutosta, koska nämä haasteet vaikuttavat voimakkaimmin usein jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, kuten köyhiin, alkuperäiskansoihin tai kehitysmaiden asukkaisiin. Pyrkimyksenä on siis löytää ratkaisuja, jotka edistävät oikeudenmukaisuutta samalla kun vähennetään ympäristön kuormitusta ja suojellaan luonnon monimuotoisuutta kaikille sukupolville.
    - - Androsentrinen oppiminen on oppimisen lähestymistapa, joka asettaa miehen tai maskuliinisuuden keskiöön oppimisprosessissa. Sana "andro" juontuu kreikan kielen sanasta "andros", joka tarkoittaa miestä tai miespuolista. Androsentrinen oppiminen korostaa perinteisiä mieskeskeisiä arvoja, rooleja ja käyttäytymismalleja, ja se saattaa jättää vähemmälle huomiolle naiset tai naiseuteen liittyvät näkökulmat.
      - Tämä lähestymistapa voi heijastua esimerkiksi opetusmenetelmissä, oppimateriaaleissa ja koulutusjärjestelmissä. Se voi tukea perinteisiä sukupuolirooleja, kuten korostaa miehille suunnattuja ammatteja tai toimia sukupuolittuneiden stereotypioiden vahvistajana. Lisäksi se voi ohittaa naisten tai muiden sukupuolten tarpeet ja näkökulmat opetuksessa ja oppimisessa.
      - On tärkeää pyrkiä tasapuoliseen ja inklusiiviseen oppimisympäristöön, jossa otetaan huomioon kaikkien sukupuolten tarpeet ja kyvyt. Inklusiivisen oppimisen periaate edellyttää, että opetus ja koulutus ovat avoimia kaikille sukupuolille ja niissä otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit ja tarpeet sukupuolesta riippumatta. Tämä auttaa edistämään tasa-arvoa ja monimuotoisuutta oppimisympäristössä ja yhteiskunnassa yleisesti.
      - ONGELMA KOSKA:
        
        Sukupuolten väliset erot ympäristötietoisuudessa: Ekokriisin aikakaudella on tärkeää, että kaikki sukupuolet ovat yhtä tietoisia ympäristöhaasteista ja osallistuvat aktiivisesti niiden ratkaisemiseen. Androsentrinen näkökulma saattaa kuitenkin korostaa miehisiä arvoja ja rooleja ympäristökysymyksissä, mikä voi johtaa naisten ja muiden sukupuolten aliedustukseen ympäristötoiminnassa ja päätöksenteossa.
        
        Stereotyyppiset sukupuoliroolit ja ympäristökysymykset: Androsentrinen oppiminen saattaa vahvistaa sukupuolittuneita stereotypioita, kuten miesten aktiivisuutta ja määrätietoisuutta ympäristön suojelussa ja naisten roolia hoivana ja passiivisempana toimijana. Tällainen näkökulma voi estää monimuotoisuutta ja luoda esteitä sukupuolten väliselle tasa-arvolle ympäristötoiminnassa.
        
        Tarve monimuotoisuudelle: Ekokriisin ratkaiseminen vaatii moninaisten näkökulmien, tietojen ja taitojen hyödyntämistä. Sukupuolten moninaisuuden huomioiminen oppimisessa ja ympäristötoiminnassa on tärkeää, sillä se tuo mukaan erilaisia näkökulmia, innovaatioita ja ratkaisuja.
        
        Sukupuolten välinen yhteistyö: Ympäristökysymysten ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä kaikkien sukupuolten välillä. Androsentrinen oppimisen näkökulma voi vahvistaa sukupuolten välisiä jakolinjoja ja estää tehokkaan yhteistyön muodostumisen.
        
        Ekokriisin kokonaisvaltainen näkökulma: Ekokriisi koskettaa kaikkia ihmisiä ja vaikuttaa kaikkiin elämänalueisiin. Tarvitaan kokonaisvaltainen ja monitieteellinen näkökulma, joka huomioi kaikki yksilöt ja yhteisöt riippumatta sukupuolesta. Androsentrinen oppiminen voi rajoittaa tällaista kokonaisvaltaista ymmärrystä ja hidastaa ekokriisin ratkaisemista.
        
        Ympäristökriisin aikakaudella on tärkeää edistää inklusiivista ja tasa-arvoista oppimista, joka kannustaa kaikkia sukupuolia osallistumaan aktiivisesti ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen. Näin voimme paremmin hyödyntää ihmisten moninaisia voimavaroja ja pyrkiä kohti kestävämpää tulevaisuutta kaikille.
  - - - näkyy päätöksenteossa: ylempi taso päättää, alempi toteuttaa. ylempi taso ostaa, alempi tuottaa työtä jne
    - - meritokratia: asema yhteiskunnassa jaetaan sen perusteella, kuinka kyvykäs yksilö on. Tämän ei pitäisi olla näin, kun ekokriisin aikakaudella ketään ei pitäisi alentaa tai ylentää
      - pitäisi osata tasoittaa koulujen eroja, välttää vertaavia testejä/kokeita ja pyri tarkastelemaan asioita laajemmasta sosioekonomisesta näkökulmasta
  - - - tää näkyy esim eläinkokeilla: eläimet yms on ihmisiä varten, jotta ihmisillä voi olla hyvää
        
        näkyy myös ajatteluna, että missä ihminen on: ravintoketjun huipulla, dominoimassa muita. Tämä opittu suoraan koulusta jne. Perustelut ihmisen ylemmyydelle on itseasiassa ihmisen omaa keksintöä ja siksi tehty, jotta voidaan kontrolloida muuta.
        
        perusteluita: tietoisuus/äly, kieli,
    - - Ekokriisin aikakaudella meidän on ymmärrettävä, että ihmisen toiminta ja ajattelu eivät voi olla erillään ympäristöstä ja muusta luonnosta. Antroposentrinen oppiminen keskittyy liikaa ihmisen tarpeisiin ja kokemuksiin, jättäen vähemmälle huomiolle muiden eläinlajien ja ekosysteemien oikeudet ja tarpeet.
      - Ekokriisi edellyttää kollektiivista toimintaa ja vastuullisuutta yli yksilötason tarpeiden. Antroposentrinen oppiminen saattaa korostaa liikaa yksilön itsenäistä oppimista ja tavoitteita, eikä tarpeeksi painota yhteisöllistä oppimista ja yhteisten tavoitteiden saavuttamista.
      - Kestävän kehityksen ja ympäristön suojelemisen kannalta tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma, joka ottaa huomioon ekosysteemien monimutkaisuuden ja vuorovaikutussuhteet. Antroposentrinen oppiminen voi olla liian kapea-alainen, eikä se välttämättä tue riittävästi laaja-alaista ymmärrystä ympäristön ja ihmisen välisestä suhteesta.
      - Ekokriisi edellyttää arvojen ja asenteiden muutosta, jotta voimme luoda kestävämmän tulevaisuuden. Antroposentrinen oppiminen saattaa vahvistaa ihmiskeskeisiä asenteita ja ajattelutapoja, jotka voivat olla esteenä ekologisen ajattelun ja toiminnan kehittymiselle.
  - - - tulee kaukaa historiasta: "raakalaiset", "villit", "barbaarit": Eli ajateltu kuin he olisivat vähemmän ihmisiä MUTTA tässähän on myös kyse dualismista eli siitä, että ihminen ajattelee itsensä muiden yläpuoelle. Eli myös eläimet ja näin ollaan taas siinä, että kulttuuri luo.
    - - Rasismi, koulutus ja ekokriisi ovat monimutkaisia ja keskinäisesti vaikuttavia ilmiöitä, jotka liittyvät toisiinsa monin tavoin. Seuraavassa on joitakin keskeisiä yhteyksiä näiden kolmen tekijän välillä:
      - Rakenteellinen eriarvoisuus: Rasismi on usein syvään juurtunut yhteiskunnallinen ongelma, joka aiheuttaa rakenteellista eriarvoisuutta eri väestöryhmien välillä. Tämä eriarvoisuus näkyy myös koulutusjärjestelmässä, jossa vähemmistöryhmät, erityisesti värilliset opiskelijat, voivat kohdata syrjintää ja epäoikeudenmukaisuutta. Heille saatetaan tarjota heikompia resursseja ja mahdollisuuksia kuin valkoisille opiskelijoille, mikä vaikuttaa heidän koulutuksensa laatuun ja tuleviin mahdollisuuksiinsa.
      - Koulutuksen rooli valistuksessa: Koulutuksella on merkittävä rooli ihmisten valistamisessa ja tietoisuuden lisäämisessä monista yhteiskunnallisista kysymyksistä, mukaan lukien rasismi ja ekokriisi. Opettajat ja koulutusjärjestelmä voivat olla keskeisessä asemassa edistämässä tasa-arvoa, monimuotoisuutta ja ympäristötietoisuutta opiskelijoiden keskuudessa. Koulutuksen avulla voidaan myös korjata ennakkoluuloja ja vähentää rasistisia asenteita.
      - Ympäristöoikeudenmukaisuus: Ekokriisi kattaa ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen, saastumisen ja luonnonvarojen ehtymisen kaltaiset haasteet. Nämä vaikutukset ovat usein ankarampia vähemmistöyhteisöissä ja köyhissä yhteisöissä. Esimerkiksi ilmastonmuutos voi aiheuttaa äärimmäisiä sääolosuhteita, jotka vaikuttavat eniten jo ennestään haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin. Tämä liittyy myös koulutukseen, kun vähemmistöryhmien edustajat voivat kohdata enemmän vaikeuksia sopeutuessaan ekologisiin haasteisiin ja hyödyntämään resursseja, jotka auttavat heitä sopeutumaan ympäristön muutoksiin.
      - Kulttuurinen herkkyys ja kestävyys: Koulutus voi edistää kulttuurista herkkyyttä ja monimuotoisuutta, joka on tärkeää ekokriisin ratkaisemiseksi. Erilaisten kulttuurien ja yhteisöjen kunnioittaminen voi auttaa löytämään kestäviä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja, jotka ovat linjassa näiden yhteisöjen arvojen ja tarpeiden kanssa. Kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen on myös olennaista käsiteltäessä ekokriisin vaikutuksia ja etsittäessä oikeudenmukaisia ratkaisuja sen torjumiseksi.
      - Kokonaisvaltainen näkökulma: Rasismi, koulutus ja ekokriisi ovat osa suurempaa kokonaisuutta, jota ei voida käsitellä erillisinä asioina. Koulutusjärjestelmän on otettava huomioon näiden kolmen tekijän väliset yhteydet ja pyrittävä edistämään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta sekä ekologista kestävyyttä. Tämä voi vaatia koulutusjärjestelmän uudistamista, jossa otetaan huomioon ekokriisin torjuminen ja kulttuurinen monimuotoisuus osana koulutussisältöjä ja -menetelmiä.
      - Yhteenvetona voidaan todeta, että rasismi, koulutus ja ekokriisi ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Rasismia vastaan taistelu edellyttää koulutuksen roolia tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistäjänä, samalla kun ekokriisi vaatii koulutuksellisia toimia kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden luomiseksi.
  - - - ilmastonmuutos, fossiiliset polttoaineet --> huom köyhät kärsii eniten
        
        köyhien asuinalueet lähellä tehtaita jne --> sairaudet
        
        monimuotoisuus kärsii (kulttuurinen, kielellinen, biologinen)
      - kulttuuri: kapitalismi, tehokkuus, ajatus "enemmän kuin vain tavallista elämää" "yksilö yhteisöjen yläpuolelle" --> itsekkyys
        
        kuitenkin rikkaudet ja hyvät asiat ovat yhä harvempien saatavilla
        
        20/80 ajattelu
      - paljon puhetta vastaliikkeistä viimeaikoina (black lives matter, johtajuuden hahmot esim sanna marin jne)
    - - kasvatus ymmärtämään maailmaa ja toimimaan siinä --> eri näkökulmat esim ego vs eko
        
        ongelmana usein ihmisen ulkoistaminen luontokasvatuksesta tai yksilöllinen näkökulma (esim. yksilön ekologinen jalanjälki)
        
        usein myös ajatuksena vain katastrofien ja negatiivisuuden kautta asioiden tutkiminen -> sen sijaan täytyisi ajatella myös luontoa muuten esim. kauniina paikkana jne (ei vain epätoivoa)
        
        ekologisen oikeudenmukaisuuden opettaminen yksi yleinen malli opettaa (huom lisäksi listattu useita muita sivuilla 11-16)
        
        koulu ei saisi olla vain perinteinen opettaja, vaan sen tulisi ohjata eettisiin kysymyksiin yhdessä elämisestä ja ratkaisujen keksimisen vastuusta yhdessä
      - vastuullisuuden pedagogiikka tarvitsee nämä kolme asiaa ollakseen hyvä ja laadukas ja mennäkseen kohti tavoitetta
        
        2: kulttuuri- ja ympäristöyhteisöjen elvyttäminen (tunnistetaan tavat, jotka kannustavat yhteyteen muiden kanssa)
        
        3: kehitetään mielikuvitusta, jotta voidaan tunnistaa ne tavat, jotka usein huomaamatta vahingoittavat maailmaa. Keksitään ratkaisuja NYT eikä vain tulevaisuutta varten
        
        1: oppilaiden ja opettajien tulee osata analysoida maailmanlaajuisten kriisien juurisyitä
    - - Tämän kirjan yleistavoitteena on antaa kaikkien elämänalojen kasvattajille tietoa ja luokkahuonekäytäntöjä, joita he tarvitsevat ottaakseen vastuun siitä, että he voivat valmistaa kansalaisia, jotka ovat valmiita luomaan demokraattisia ja kestäviä yhteisöjä yhä globaalistuvassa maailmassa.