Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

K2 3.2-3.3 - Coggle Diagram

- - - - Aineellsia
        
        Tuomioistuimet ovat sellaisia julkisia viranomaisia joiden tehtävänä on tuomiovallan käyttäminen
        
        EIS tulkinassa on omaksuttu aineellinen tuomioistuinkäsite
      - Muodollisia
        
        Pitää tuomioistuimina vain sellaisia lainkäyttöä harjoittavia viranomaisia, jotka on nimenomaisesti järjestetty tuomioistuimeksi
        
        Suomen PL omaksunut muodollisen tuomioistuinkäsitteen
    - - PL ja ihmisoikeussopimusten mukaan pitää olla tietyt tunnusmerkistöt: jotta voidaan pitää tuomioistuimena.
      - Riippumattomuus
      - Puolueettomuus
      - Lailla perustamisen vaatimus
      - Vakinaisuuden vaatimus
      - Tosiasiallisen tuomiovallan käyttäminen
  - - - Yleiset tuomioistuimet
        
        Siviili- ja rikosoikeudellisia juttuja
        
        Kaikki ne oikeusasiat joita ei nimenomaisesti ole suljettu niiden toimvallan ulkopuolelle
        
        Tietyt erityistuntemusta vaativat jutut ratkaistaan erityiskokoonpanolla yleisissä tuomioistuimissa
      - Yleiset hallintotuomioistuimiin
        
        Julkisoikeudellisia riitoja
        
        (suomen hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus) jäävät ulkopuolelle
      - Erityistuomioistuimet
        
        Markkinaoikeus, vakuutusoikeus, työoikeus ..jne
        
        Määrätään erikseen ratkaisemaan juttuja
  - - - Asiallinen toimivalta
        
        Asiallista toimivaltaa koskevat normit määräävät, miten erilaiset jutut jaetaan tuomioistuinten kesken.
      - Alueellinen toimivalta
        
        Kyse siitä, mikä samanasteinen tuomioistuin on fyysiseltä sijainniltaan toimivaltainen käsittelemään kulloinkin käsillä olevan oikeusasian.
        
        Alemmat tuomioistuimet = alueellista toimivaltaa koskevat ongelmat kohdistuvat lähinnä alioikeustasolle --> koska alioikeuksien lukumäärä on suurempi.
        
        Korkeimman oikeuden toimivallan kannalta alueellista toimivaltaa koskevilla säännöksillä ei ole merkitystä, koska korkeimmalla oikeudella on alueellinen toimivalta koko valtakunnan alueella.
        
        Tuomiopiirijako
        
        Tuomioistuimien alueellinen toimivalta määräytyy tuomiopiirijaon mukaan
        
        Oma-alue, jolla kyseistä tuomioistuinta kutsutaan lailliseksi tuomioistuimeksi tai lailliseksi oikeuspaikaksi.
        
        Forumsäännös
        
        Prosessioikeudessa termillä forumsäännös tarkoitetaan tuomioistuinten alueellista toimivaltaa määrittäviä normeja.
        
        Alueellista toimivaltaa määrittävien forumsäännösten perusteella voidaan puhua
        
        Yleisestä oikeuspaikasta
        
        Tuomioistuin joka on toimivaltainen ratkaisemaan kaikki tiettyä henkilöä vastaan nostetut jutut = normaalitapauksessa pantava vireille
        
        Erityisestä oikeuspaikasta
        
        Kun jokin muu kuin yleisen oikeuspaikan tuomioistuin on nimenomaisella säännöksellä määrätty toimivaltaiseksi käsittelemään tietyntyyppisiä juttuja.
        
        erimerkkejä oikeuspaikoista
        
        Yleinen oikeuspaikka siviiliprosessissa
        
        Luonnolliset henkilöt
        
        Yleinen oikeuspaikka on vastaajan kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan tuomioistuin
        
        Forum domicilii
        
        vastaaja asettettu kantajaa edullisempaan asemaan: kantajan on kotipaikasta riippumatta haastettava vastaaja tämän kotipaikan tuomioistuimessa
        
        Oikeushenkilöt
        
        Yhtiöt, yhdistykset, säätiöt, muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö tai julkisoikeudellista henkilöä
        
        Tutkitaan käräjäoikeudessa jonka tuomiopiirissä oikeushenkilöllä on kotipaikka tai oikeushenkilön hallintoa pääsääntöisesti hoidetaan
        
        Valtion, hyvinvointialueen ja kunnan yleisistä oikeuspaikoista
        
        Valtiota vastaan esitetty vaatimus : siinä tuomiopiirissä missä valtion puhevaltaa käyttävä viranomaien sijaitsee
        
        Kunnan siinä käräjäoikeudessa jonka tuomiopiirissä kunta sijaitsee.
        
        Riita-asioiden erityisiä oikeuspaikkoja
        
        Prosessin toimivuuten liittyvistä seikoista lainsäätäjä on tietyissä juttutyypeissä pitänyt perusteltuna antaa toimivalta käsitellä kyseiseen jutturyhmään kuuluvia asioita jollekin muulle kuin vastaajan kotipaikan tuomioistuimelle.
        
        Erityinen oikeuspaikka tai erityisforumi
        
        Suhteessa yleiseen oikeuspaikkaan voivat olla: valinnaisia eli kilpailevia tai syrjäyttäviä ehdottomia forumeja
        
        kantaja voi valita yleisen oikeuspaikan tai erityisforumin välillä.
        
        Muutamia foorumeja
        
        Kiinteistöforum
        
        Jäämistöforum
        
        Avioeroforum
        
        Summaaristen sivilijuttujen
        
        Jos ei muutoin ole tuomioistuinta
        
        Jonka tuomiopiirissä vastaaja oleskelee tai hänellä viimeksi on ollut kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka
        
        Rikosasioiden oikeuspaikka
        
        ROL 4 luvussa
        
        Syyte rikoksesta tutkitaan sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä rikos on tehty (forum delicti)
        
        Jos jäi yritykseksi: siellä missä rikos olisi ilmennyt
        
        Rikos katsotaan tehdyksi sekä siellä : missä rikollinen teko tehtiin että siellä missä rikoksen seuraus ilmeni
        
        Toisijaisia rikosjuttujen oikeuspaikkoja
        
        Ei ole varmuutta rikoksen tekopaikasta
        
        Suomen ulkopuolella tehty rikos, joka on rikoslain säännösten nojalla käsiteltäväksi suomalaisessa tuomioistuimessa.
        
        Rikosoikeudenkäyntien kohdistuminen juuri epäillyn rikollisen teon ympärille vs. riita-asioissa pääsääntöisesti vastaajan kotipaikan mukaan
        
        Valinnaiset rikosforumit
        
        Tietyssä tapauksissa rikoksen tekopaikan ja vastaajan asuinpaikan tuomioistuimet ovat keskenään kilpailevia
        
        Voidaan käsitellä tekopaikan tuomioistuimessa myös siinä jonka tuomiopiirissä syytettävä asuu tai vakinaisesti oleskelee
        
        Rikosyhteys
        
        Rikosjuttujen laillinen oikeuspaikka voi määräytyä rikosyhteyden perusteella (forum connexitatis)
        
        jos joku on tehnyt useita rikoksia
        
        Jos laillinen tuomioistuin määräytyy rikoksen osallisuuden tai syytteenalaisten rikosten keskinäisen yhteyden perusteella
        
        Tekijäkumppanit, avustajat, yllyttäjät
        
        Siellä missä joku osallisista on toimivaltainen
        
        Syytteenalaiset rikokset jotka on keskinäiseen yhteyteen perustuvia
        
        ROL
        
        Jonka mukaan eri vastaajien eri rikoksia koskevat syytteet saadaan kaikki tutkia siinä tuomioistuimessa, joka on toimivaltainen käsittelemään jonkin rikosta koskevan syytteen
        
        Kumuloiminen
        
        Rikosprosessuaalista normeerausta vastaavat säännökset toisiinsa liittyvien asioiden kumuloimisesta eli yhdistämistä samaan oikeudenkäyntiin
      - (Oikeus)asteellinen toimivalta
        
        Tuomioistuinten asteellinen toimivalta määräytyy oikeusaste- eli instanssijärjestyksen mukaan.
        
        3 instanssin järjestelmä
        
        alioikeuksina käräjäoikeudet
        
        ylioikeuksina hovioikeudet
        
        ylintä tuomiovaltaa suomessa käyttää korkein oikeus
        
        2 ja 3 muutoksenhakutuomioistuimia
        
        Ohivalitus/ennakkopäätösvalitus
        
        3.2.3.4 Toimivaltasäännösten sitovuus
        
        Tuomioistuinten toimivaltaa koskevat säännökset voivat olla luonteeltaan joko
        
        Ehdottomia tai tahdonvaltaisia eli dispositiivisia.
        
        dispositiiviseen luokkaan kuuluu: oikeusasteellista ja asiallista toimivaltaa koskevat säännökset.
        
        Oikeusasteellisen ja asiallisen toimivallan ehdottomuudella tarkoitetaan sitä, että tuomioistuimen on aina viran puolesta tarkistettava asteellinen ja asiallinen toimivaltansa.
        
        Tist. ei saa otttaa käsiteltäväkseen oikeusasiaa, joka on asiallisten tai asteellisten toimivaltasäännösten mukaan kuuluisi johonkin toiseen tuomioistuimeen.
        
        Alueellista toimivaltaa koskevat kriteerit
        
        SP. tahdonvaltaisia
        
        Alueellista toimivaltaa siviiliprosessissa/oikeuspaikkasopimus
        
        3 more items...
        
        RP. ehdottomia
        
        Ehdottomuudesta seuraa, etteivät asianosaisetkaan voi keskinäisin sopimuksin poiketa asiallista tai oikeusasteelista toimivaltaa koskevista säännöksistä.
- - - - OTM suorittanut + virkatuomareiden nimitys tuomarinvirkoihin kuuluu PL 102 § mukaan tasavallan presidentin tehtäviin
      - KO: virkatuomareita + laamanni+ käräjätuomareita
      - HO: presidentti+ hovioikeudenneuvokset (osa toimii hovioikeuden jaostojen johtajina) + assessoreja
      - KKO: presidentti + oikeusneuvokset
    - - Ei tarvitse olla OTM
      - luottamushenkilöitä jotka on nimitetty tehtäviinsä määräajaksi lautamiehiksi sekä eräiden erityistuomioistuinten kokoonpanoon kuuluvat eri intressipiirien edustajat
      - Yleisissä tuomioistuimissa lautamiehet kuuluvat vain käräjäoikeuksien kokoonpanoon vakavampia rikosasioita käsiteltäessä.
      - ei ole HO tai KKO
      - Kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet kunnanvaltuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi eli 4 v.
    - - voidaan myöntää käräjänootaarina toimineelle oikeustieteen maisterille.
      - Ei pidetä "tuomarina" edellä tarkoitetussa merkityksessä
    - - Tuomioistuinten riippumattomuus edellyttää tuomareilla vahvaa virassapysymysoikeutta
      - PL 103 §
      - Ei voida julistaa virkansa menettäneeksi muutoin kuin tuomioistuimen tuomiolla
      - eikä häntä saa myöskään ilman suostumusta siirtää toiseen virkaan ellei johdu tuomioistuinlaitoksen uudelleen järjestämisestä.
      - Erottamattomuus-suoja koskee virkatuomareiden ohella myös maallikotuomareita sen määräkauden ajan joksi heidät on nimitetty.
  - - - Virkatuomarin
        
        Kelpoisuusvaatimukset = nimittämisperusteeet
        
        Tuomarien yleiseen kelpoisuuteen kuuluvat seikat tulevat kontroloiduiksi jo nimittämisvaiheessa.
        
        Mikäli henkilö on kerran saavuttanut kriteerin edellyttämän ominaisuuden hän ei voi menettää sitä
        
        nimitysperusteet ja yleiset kelpoisuusperusteet
        
        Tuomioistuinlaki TIL
        
        Oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut
        
        Oikeamielinen
        
        Suomen kansalainen + aikaisemmalla toiminnallaan tuomioistuimessa tai muussa tehtävässä osoittanut että hänellä on täyttävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen edellyttämä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä tarvittavat henkilökohtaiset ominaisuudet
        
        Täysi ikäinen
        
        omata riittävä fyysinen työkyky
        
        omata kielilainsäädännön vaatima suomen ja ruotsin kielentaito
        
        Käräjäoikeuden lautamiesten kelpoisuus
        
        asua KO tuomiopiirin kuuluvassa kunnassa asuva suomen kansalainen
        
        Joka ei ole konkursissa
        
        jonka toimintakelpoisuustta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä
        
        Ei saa valita alle 25-vuotiasta tai jo 63 vuotta täyttänyttä henkilö
        
        Säädetään käräjäoikeuden lautamiehistä annetussa laissa
    - - Suomen PL ja kansainväliset ihmissoikeussopimukset = oikeudenmukainen oikeudenkäynti
      - Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi riippumatommassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa
      - Tuomarin estellisyyssäännösten eli niin sanottujen tuomarin jäävien keskeisimpänä tarkoituksena on tuomioistuinmenettelyn puolueettomuuden turvaaminen
      - Ajatuksena on : kansalaisten luottamuksen saaminen tuomarin puoluettomuudella + esteellisyysäännöksillä on yhteys jopa kansalaisten lainnoudattamishalukkuuteen
      - Liittyy aina tiettyyn oikeudenkäyntiin
      - Mikäli puuttuuu erityinen kelpoisuus --> hän ei saa käsitellä asiaa vaan hänen on omasta aloitteestaan jättäydyttävä itsensä asian käsittelystä
        
        osallisuus-, sukulaisuus- ja intressijäävi (OK 13:4);
        
        kun tuomari tai hänen läheisensä (läheisiä ovat muun muassa tuomarin lähisukulaiset) on asianosainen.
        
        tuomari tai hänen läheisensä toimii tai on toiminut käsiteltävän jutun asianosaisen edustajana, avustajana tai asiamiehenä.
        
        mikäli tuomari tai hänen läheisensä on tai on ollut jutussa todistajana tai asiantuntijana.
        
        jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa tuomarille, hänen läheiselleen tai sille, jota tuomari tai hänen lähei- sensä edustaa.
        
        yhteisöjäävi (OK 13:5);
        
        tuomari on esteellinen ensinnäkin silloin, jos asianosaisena taikka intresenttinä on taho, jossa tuomari tai hänen läheisensä toimii hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä tai toimitusjohtajana taikka sitä vastaavassa asemassa yhteisössä, säätiössä tai julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa.
        
        jos jutun asianosaisena taikka intresenttinä on valtio, kunta tai muu julkisyhteisö, ja tuomari tai hänen läheisensä päättää kyseisen tahon puhevallan käyttämisestä kyseisessä jutussa.
        
        erityinen suhde asianosaiseen (OK 13:6);
        
        tuomari on esteellinen, jos jutun asianosainen on tuomarin tai hänen läheisensä vastapuoli muussa oikeudenkäynnissä tai viranomaisen käsiteltävänä olevassa asiassa.
        
        erityinen suhde tuomarin ja asianosaisen välillä saattaa olla olemassa silloin, kun tuomarilla on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävän asian laatu huomioon ottaen, antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta.
        
        Tältä osin esteellisyyttä ei kuitenkaan aiheuta yksin se, että asianosaisena on valtio, kunta tai muu julkisyhteisö, eikä sitä aiheuta myöskään tavanomaisena pidettävään asiakkuuteen, omistukseen tai niihin verrattavaan seikkaan perustuva suhde asianosaiseen.
        
        tuomarin aiempi liityntä samaan tai samankaltaiseen asiaan ja ennakkoasenne (OK 13:7.1 ja 2); sekä
        
        tuomari on esteellinen ensinnäkin silloin, jos hän tai hänen läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa taikka välimiehenä
        
        kun tuomari on asianosaisena samanlaisessa asiassa ja tämän asian laatu tai käsiteltävänä olevan asian ratkaisun vaikutus tuomarin asiaan antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
        
        Tuomarin ennakkoasenne
        
        1.Tällainen aiemmin tehtyyn ratkaisuun perustuva ennakkoasenne asiaan saattaa olla olemassa esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, joissa muutoksenhakutuomioistuin valituksen johdosta palauttaa asian takaisin alempaan tuomioistuimeen uudelleen käsiteltäväksi.
        
        voidaan mainita tilanne, jossa tuomari on saanut oikeudenkäyntimenettelyn ulkopuolella asiaa koskevia tietoja, joiden perusteella hän on ottanut asian ratkaisuun kantaa ennen sen vireilletuloa.
        
        esteelliseksi myös silloin, kun hän on aiemmin käsitellyt samaa asiaa samassa tuomioistuimessa ja tuossa käsittelyssä tehdyn ratkaisun taikka muun erityisen syyn vuoksi on perusteltua epäillä, että tuomarille on syntynyt asiaa koskeva ennakkoasenne.
        
        yleislauseke (OK 13:7.3).
        
        joissa tuomarin puolueettomuuden voidaan ajatella vaarantuvan siinä määrin, että häntä olisi pidettävä esteellisenä käsittelemään asiaa.
        
        objektiivisesti arvioiden katsoa vaarantuvan jollakin muulla kuin edellä kohdissa A–D mainitulla perusteella.
        
        Tuomari olisi tällöin esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voisi vakuuttua tuomarin kyvystä ratkaista asia puolueettomasti.
        
        Sen sijaan asianosaisen oma käsitys tuomarin esteellisyydestä ei voi yksinään aiheuttaa tuomarin esteellisyyttä. Objektiivisesti arvioiden tuomari voi siis olla puolueeton, vaikka asianosainen pitäisikin häntä esteellisenä.