Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

K1 4-6 kpl - Coggle Diagram

- - - - Perustuslaki (PL) ja sen nojalla säädetyt lait ja alemman asteiset asetukset (säädökset)
        
        PL hirarkian korkein: Vaatii 2 valtiopäivien käsittelyä ja vähintään 2/3 ennemmistöä.
        
        Perustuslaki ja valtiosääntö synonyymejä
      - Voidaan lukea myös: suoraan velvoittavat EU-asetukset ja implementoidut direktiivit sekä ratifioidut kv. sopimukset
        
        Euroopan unionin perussopimukset
        
        Voimaan tultuaan jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta, samoin EU:n asetukset.
        
        Aseutksia ei tarvitse erikseen säätää kansallisiksi laeiksi --> tulee voimaantulopäivänä sovellettaviksi. --> EU kansalaisilla kanneoikeus vedota kansallisessa tuomioistuimessa välittömästi vaikuttavaan EU-säädökseen.
        
        Direktiivit
        
        Sitovat jäsenvaltioita vain lainsäädäntötavoitteen osalta
        
        Eivät ole yleisesti sovellettavia vaan vaativat kansallisia lainsäädäntötoimia
        
        Suomen menetelmät direktiivien implementoimiseksi (Tuomas Ojanen)
        
        Referenssi tai viittausmenetelmä
        
        Inkorporaatio
        
        Transkriptio eli toistaminen
        
        Transformaatio
        
        EU tuomioistuimen ratkaisukäytäntö
        
        ennakkoratksisut sitovat (jos kansallinen tuomioistuin pyytänyt) Tuomioistuin velvollinen noudattamaan tuomioistuimen kannanottoa
      - Kansainvälinen velvoite
        
        Viittaa yleensä valtiosopimukseen
        
        Ennen valtioiden välinen sopimus, nykään myös kv. järjestöt voivat olla osapuolia
        
        Yleissopimus (yleinen)
        
        Valtiosopimukset
        
        Wienin yleisopimus 1969 sääntelee
        
        valtiosopimusten asema osana kansallista oikeusjärjestystä määritellään joko
        
        Monismi
        
        V.sop selllaisenaan osana kansallista oikeusjörjestystä
        
        dualismi
        
        V.sop voimaantulo valtion sisäisetsi vaatii erillisen toimenpiteen eli voimaansaattamis säännösken
        
        Suomi on + yleensä saatetaan voimaan ns blankettisäädöksellä
        
        Tai saatetaan kansallinen lainsäädäntö aineelliselta sisällöltään asianomaisen velvoitteen vaatimuksia vastaavaksi
    - - Asema oikeuslähteenä jakaa mielipiteitä
      - enemmänkin suhtaudutaan sallittuna oikeuslähteenä
      - P: jokamiehenoikeudet
      - Myös eräät tuomarinohjeet katsotaan ilmentävän maantapaa
      - O.T kirjallisuudessa tehdään usein ero sääntöjen ja periaatteiden välillä
        
        Oikeusperiaatteet: puhutaan oikeusnormeina että oikeuslähteinä, joista oikeusnormit (oikeuskandidaatit) saavat tukea
        
        Periaatteiden olemus on usein venyvä --> voidaan punnita tosiaan vastaan ja arvioimaan mikä niiden painoarvo on juuri kulloinkin ratkaistavana olevassa oikeudellisessa ongelmassa.
        
        Kaarlo Tuori + Hannu Tolonen
  - - - Mahdollista selvittää lainsäätäjän tahto eli lainsäädännön lähtökohdat ja tavoitteet
      - Tärkeämpiä: hallituksen esitys eduskunnalle sekä eduskunnan valiokuntien (etenkin perustusvaliokunta) mietinnöt ja lausunnot
      - Demokratian vahvuutta roolia tukevat pohjoismaissa esitöille annettu merkitys lainkäytössä ja oikeustieteellisessä tutkimuksessa
    - - KKO ja KHO antavat ennakko päätökset
      - Ratkaistaan yksittäisiä oikeusjuttuja, jotka saatettu tutkittavaksi ja saavat valitusluvan
      - Ennakkopäätös=prejudikaatti
      - Asian käsittely taroeen lain soveltamisen kannalta samankaltaisissa tapauksissa (esim uusi lainsäädäntö tulkinnanvarainen) tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden aikaansaamiseksi
    - - O.T kirjallisuus, ministeriöiden antamat ohjeet ja oppaat, muiden korkeimpien oikeusasteiden ratkaisut ja vakiintunut hallintokäytäntö.
      - Soft law
        
        Muodollisesti ei velvoittavaa , taustalla laissa olevaaa yksilöitävää valtuutussäännöstä
        
        Kuitenkin tietoisesti toteutettua eräänlaista "asetettua oikeutta"
      - Yleiset opit, oikeuskäsitteet , oikeusperiaatteet
  - - - Päätettävä mikä kielellinen merkitys momen mahdollisen joukosta otetaan oikeudellisen ratkaisun pohjaksi
        
        Tulkinta teorioita
        
        Semanttiset eli kielelliset tulkinnat
        
        Historialliset argumentit
        
        Oikeussystemaatiiset argumentit
        
        Teleologiset argumentit
        
        Vakiintunut tulkinta
      - Normien väliset ristiriidat
        
        Lex posterior
        
        Lex superior
        
        Lex specialis
    - - Suomessa ei ole erityistä perustuomioistuinta
        
        Jälkikäteinen valvonta tuomioistuimilla
        
        Ristiriidat alemmanasteisten kanssa --> ei saa soveltaa
    - - EU-oikeus syrjäyttää sen kanssa ristiriidassa olevan kansallisen normin riippumatta siitä, minkä tasoisesta normista kyse ja milloin kysinen säädös annettu
- - - - Common law
        
        Englantilainen
        
        Tuomioistuinten ratkaisujen pohjalta
        
        Alunperin ero liittyi roomalaisen oikeuden omaksumiseen
        
        1200-l perustui kuninkaalta toimivallan saaneiden tuomareiden ratkaisutoimintaan ja sitä kautta syntyneeseen yhtenäsieen oikeuteen
      - Civil law
        
        Mannereurooppalainen
        
        Roomalaisen oikeuden perinnön pohjalta kehittynyt oikeusjärjestelmä
        
        ius commune - oppineiden oikeus
        
        Keisari justinianuksen laatima kokoelma (CJC)
    - - Roomalaisen oikeuden kehittyminen ja voimassaolo rooman valtakunnassa (400-l eaa. - eaa.200-300) rooman valtakunnan tuhoutumisen jälkeen
      - Edellisen jakson oikeuslähteiden opiskelu ja tutkiminen (alku 1100-luvulla pohjois italiassa) --> yliopistokoulutus + koulutetut alko hoitaa virkatehtäviä
    - - Digesta osa loi perustan roomalaiselle oikeudelle + samalla nykyiselle yksityisoikeudelle
      - Perheoikeutta, perintö- ja testamenttioikeus tärkeää
      - Sopimustyyppijaottelu + omistusta koskeva oikeus kehittynyttä
  - - - 1100- ja 1200-luku
      - Yhtenäistivät ja yhdistelivät Digestassa olevia tekstejä, tarkoitus luoda yleiskuva roomalaisesta oikeudesta
    - - 1300- ja 1400-luku
      - Etsivät niistä vastauksia käytännön oikeusongelmiin.
    - - Keskiajan kuluessa luotiin yhteinen perusta "oppineiden oikeudelle" - perustui niille ajattelutavoille, käsitteille ja instituutioille, joita opetettiin yliopistoissa
      - "ylikansallista oikeutta" alettiin kutusa ius communeksi, yhteiseksi oikeudeksi.
      - Tietty tapa käsitellä oikeudellisia kysymyksiä
        
        roomalainen + kanoninen = EU yliopistoissa
        
        Vedottiin roomalaisene oikeuteen jos ei voitu vedota mihinkään muuhun oikeuteen
        
        R:oik levisi ja syrjäytti perinteisen paikallisen normiston
  - - - Oikeudellista koulutusta ei saatu yliopistosta vaan järjestäjänä käytännön lakimiesten yhteenliittymä
    - - Aikaisemmat ratkaisut sotova perusta myöhemmille ratkaisuille vastaavissa tilanteissa
    - - ratkaisevaa oikeudenkäynnille on jutun tosiasiat
      - Ne ovat ratkaisun lähtökohta
      - oikeutta koskeva kannanotto ja siihen pohjautuva ratkaisu syntyvät oikeusjuttujen faktja vertaamalla --> löytyy samankaltainen tapaus
    - - Jutun ratkaiseva momentti tai se periaate joka jutussa vahvistettiin
  - - - ensimmäinen moderni länsimaallinen oikeusjärjestys
    - - Yksityiselämän alueiden ratkaiseminen
      - Perheeseen, sopimuksiin, yritystoimintaan ja rikolliseen käyttäytymiseen liittyvät kysymykset.
    - - Maallisten tuomioistuinten ohella kirkollisia tuomioistuimia --> raja häilyvä
      - Kanoninen oikeus ja tuomioistuimet uudistivat tuomioistuinmenettelyä yleisesti em. todistelua koskevat käsitteet
- - - - Suomessa voimassa olevat lait
      - Niiden avulla saamme tietoa oikeudellisista normeista
      - = laki on normin ilmaisu kielellisessä muodossa
    - - Oikeusjärjestystä voidaan kutusa symbolis-normatiiviseksi ilmiöksi kielen ja oikeuden välisen yhteyden vuoksi
      - Oikeusjärjestys on se perusta joka antaa puhutuille sanoille kieliteon merkityksen eli käytettyihin sanoihin tai asiakirjoihin kytkeytyy oikeuksia ja velvollisuuksia
    - - : voimassa olevan oikeuden tutkiminen
      - Lainoppi yleensä ehdottaa millainen hyvän oikeusjärjestyksen tulee olla
        
        Tuottaa tulkintasuosituksia + systematisointiehdotuksia
        
        ei ole pakottavaa
      - Oikeustieteen velvoittavuus syntyy vain muiden oikeudellisten käytäntöjen välityksellä
  - - - Miten rajataan tai tunnistetaan ne normit jotka kuuluvat oikeusjärjestykseen?
      - Oikeusteoreettisessa kirjallisuudessa normit on määritelty oikeudellisten pätevyyskriteerien avulla
        
        Kriteereitä on eri riippuen siitä onko kyse:
        
        1.) Normatiivisista teorioista
        
        Teoreettinen oikeuspositivismi
        
        Hans Kelsen
        
        Stufenbau -teoria
        
        Keskeinen elementti perusnormi, josta kaikki muut oikeusnormit saavat pätevyytensä
        
        H.L.A Hart
        
        Tunnistamissääntö
        
        Tunnistamissäännön avulla voidaan määritellä mitkä normit kuuluvat oikeusjärjestykeen ja mitkä eivät
        
        3 piirrettä
        
        1.) oikeus ymmärretään positiiviseksi
        
        2.) kaksijakoinen käsitys todellisuudesta
        
        3.) ajatus oikeusjärjestyksestö itsenäisenä normijärjestyksenä, erossa esim. moraalisista normeista
        
        Oikeuspositivismi
        
        Ymmärtää (nykyaikaisen oikeuden) normatiiviseksi ilmiöksi ja sijoittaa oikeuden erityiseen normien maailmaan
        
        2.) Kriittisistä ja/tai kriittisnormatiivisista teorioista
        
        3.) Realistisista teorioista
        
        Teoriat ovat oppirakennelmia eivätkä sellaisinaan viittaa oikeutta ympäröivään yhteiskuntaan tai kulttuuriin
        
        Oikeudellisia muutoksia ja oikeusjörjestelmän toimintaa selittvät viime kädessä oikeuden ulkopuoliset yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät
        
        P: oikeuden ulkopuoliset voimat , kuten taloudelliset ja poliittiset tekijät, eivät määrää oikeudellista kehitystä suoraan vaan oikeusjärjestyksen sisäisen vuorovaikutussuhteiden välittämänä
        
        Oikeuden avulla toteutetaan yhteiskutapoliittisia tavoitteita sekä vahvistetaan moraalisten normien sitovuutta
    - - 2.) Kriittisistä ja/tai kriittisnormatiivisista teorioista
        
        Kriittisnormatiivisten teorioiden mukaan oikeuden pätevyys tarvitsee lisäkriteerin (voimassaolon lisäksi)
        
        Klassinen luonnonoikeus
        
        Luonto ikuisten lakien hallitsema maailmankaikkeus, jossa ihmisellä oma luonnollinen paikkansa ja päämäärä
        
        Tuomas akvinolainen 1225-1274
        
        Esim. pätevyys riippuu viime kädessä luonnollisesta laista--> luonnon oikeudellisista periaatteista kyse
        
        Uuden ajan luonnonoikeus
        
        (Hobbes, Loce, Rousseau)
        
        Luonto objektivoitu, ja samalla alkoi kyse ihmisen subjektiivisesta luonnosta
        
        Luonnonlait koostuivat moraaliperiaatteista --> jotka ymmärrettiin ulkoapäin annettuina rajoina ja pätevyysehtoina inhimilliseen lainsäätäjän säätämille laeille
        
        ristiriidassa oleva säädetty laki, joka oli ristiriidassa luonnollisen lain kanssa menetti pätevyytensä
        
        Kriittinen oikeuspositivismi
        
        (liitty Kaarlo Tuorin ajatuksiin) kuuluu kriittisnormatiivisiin teorioihin (perustuu ajatukseen oikeuden kerrostuneisuudesta)
        
        Se asettaa normin (lisä) pätevyyden edellytykseksi sen hyväksyttävyyden.
        
        Ei riitä vain normin muodollinen pätevyys (lain asianmukainen säätäminen vaan tarvitaan myös sisällöllinen)
        
        Traditionaalinen oikeuspositivismi
        
        Oikeusjärjestys perustuu:
        
        1.) Tietoiseen inhimilliseen toimintaan ja erityisiin oikeuden asettamiskriteereihin eli eduskunnan ja tuomarin päätöksiin
        
        2.) Jyrkkään erotteluun yhteiskunnallisen olemisen ja normatiivisen pitämisen välillä samoin kuin oikeusjärjestyksen ja moraalijärjestyksen välillä
        
        TUORI EI HYVÄKSY jyrkkää erottelua yhteiskunnallisen olemisen ja normatiivisen pitämisen välillä tai oikeusjärjestyksen ja moraalikäsityksne välillä
        
        Tuorin Tasoittelu ja taso teoria
        
        Oikeuden pintataso
        
        Oikeuskulttuuri
        
        Oikeuden syväkulttuuri
        
        Tasot monenlaisessa vuorovaikutuksessa
        
        Syvemmät tasot asettavat rajoituksia sille mitä pinnalla voi oikeudellisesti tapahtua
        
        Kriittinen oikeuspositivismi kiistää oikeuden ja moraalin jyrkän eron ..> kunnioittaa kuitenkin oikeuden positiivista luonnetta