Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Tiedon oikeutusteoriat - Coggle Diagram
Tiedon oikeutusteoriat
Reliabilismi
Reliabilismi poikkeaa klassisen tiedon määritelmästä ja näin ollen väistää Agrippan trilemman oikeuttaen tietoa perustelujen sijaan ns. luotettavalla prosessilla.
Luotettava prosessi on jollakin luotettavalla tavalla tai ylläpidolla toimiva luotettava toiminta, jolla voidaan oikeuttaa tietoa. Mikäli prosessi tuottaa useammin tosia kuin epätosia tuloksia, se on luotettava.
Esimerkiksi voit tietää rakastavasi pinaattikeittoa, koska sinun mielesi kognitiiviinen toiminta (joka on mieltymystesi takana) on toimiva kokonaisuus.
Reliabilismi myös avaa mahdollisuuden tietämiselle ilman tietämisestä tietämistä. Voit esimerkiksi tietää miltä lempiruokasi tuoksuu, vaikka et osaisi perustella tätä tietoa klassisessa mielessä.
Infinitismi
Infinitismissä uskotaan, että kaikki tieto tulee pystyä perustelemaan ilman kehäpäätelmiä, joten aivan jokainen väite ja tälle annettu perustelu voidaan ja tulee voida perustella.
Infinitismin keskeisen ongelman vuoksi kyseistä oikeutusteoriaa on vaikea hyväksyä ja tämän vuoksi sillä ei ole useita kannattajia. Eräs näkemyksen kannattaja on filosofi Peter D. Klein.
Ääretön regressio on infinitismin keskeisin ongelma. Se tarkoittaa perustelujen käytännössä loputtomiin jatkuvaa ketjua. Tiedon oikeutuksen tarkastelu on näin ollen epärationaalista; kuinka voidaan oikeuttaa tietty väite, jos tämän oikeutus ei koskaan pääty?
Foundationalismi
Foundationalismissa uskotaan, että tietoa oikeuttava perusteluketju tulee päättymään ns. perususkomuksiin, joita ei tarvitse perustella. Näin vältytään koherentismin kehäpäätelmiltä ja äärettömältä regressiolta.
Foundationalismia pidetään usein kannatetuimpana tiedon oikeuttamisteoriana ja perususkomusten oikeuttamisesta ja luonteesta käydään paljon keskustelua. Modernit foundationalistit esimerkiksi uskovat, että perususkomukset ovat vain alkujaan oikeuttavia, mutta jos ne pystytään todistamaan epätosiksi, ne voidaan korvata uusilla.
Perususkomukset ovat pohjimmaisia perusteluja, jotka voivat oikeuttaa kaiken muun tiedon. Näiden nähdään oikeuttavan itsensä perustelujen sijaan mm. asian itsestäänselvyydellä tai varmuudella.
Koherentismi
Koherentismissa perustelut muodostavat ketjuja, jotka voivat haarautua ja erilaistua, mutta jollakin tavalla kuitenkin johtavat takaisin esitettyyn tietoon. Näin tieto ja sen perustelut muodostavat koherentin systeemin, jossa kokonaisuutta vahvistavat aiempien perusteluja tukevat (ja niiden kanssa ristiriidattomat) väitteet.
Koherentismin suurin etu on se, että siinä useat väitteet pystyvät muodostamaan ristiriidattoman kokonaisuuden. Yhtenäinen, koherentti kokonaisuus tietoa on useiden näkemyksien mukaan vahva näkemys saavuttamaan tiedon varmuuden.
Kehäpäätelmä on kenties koherintismin keskeisin ongelma. Se tarkoittaa sitä, että uskomus käytännössä oikeuttaa itsensä, joko suoraan tai muiden perustelujen kautta.
Esimerkki kehäpäätelmästä: "Urheilu on hyväksi, koska ihmiset sanoo niin. Ihmiset sanoo niin, sillä heidän hyvinvointinsa on kasvanut. Heidän hyvinvointinsa on täytynyt kasvaa, koska urheilu on hyväksi."
Foundherentismi
Susan Haackin kehittämä menetelmä oikeuttaa tietoa yhdistämällä koherentismin ja foundationalismin. Siinä
foundationalismin perususkomukset oikeuttavat toisensa koherentismin tapaan.
Menetelmää voidaan verrata sanaristikkoon, jossa yhtä sanaa tukee muut sen kanssa yhteen sopivat sanat