Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Veden kiertokulku ja sateet - Coggle Diagram
Veden kiertokulku ja sateet
Sateet
Sää aiheuttaa ilmavirtauksia, joka nostattaa kosteaa ja lämmintä ilmaa ylös
Ilma jäähtyy ylhäällä, mistä seuraa vesihöyryn tiivistyminen jääkiteiksi ja pilvipisaroiksi
Osa pisaroista putoaa takaisin maan pinnalle sateena
Vesipisarat ja jääkiteet muodostuvat esimerkiksi noki- tai pölyhiukkasten ympärille esim. veden tiivistyessä sen kastepisteessä, jossa ilman kosteus on 100 %
Päiväntasaajalla sateet ovat yleisiä, koska siellä ilma on lämmintä, jolloin myös vesihöyryä sitoutuu enemmän.
Vesi voi sataa maahan erilaisissa muodoissa, kuten räntänä, lumena tai jäätävänä tihkuna riippun alailmakehän lämpötilasta
Sadetyypit
Konvektiosateet
Syntyvät maan pinnan lämmöstä johtuvan ilman lämpenemisen seurauksena
Ylhäällä kohonnut ilma muodostaa jylhiä ukkos- ja kympupilviä
Tyypillisesti konvektiosateet ovat rankkoja, mutta ne eivät kestä pitkään
Kyseisiä sateita esiintyy pääosin trooppisilla alueilla
Rintamasateet
Syntyvät, kun polaaririntaman alueella muodostuu matalapaineita
Aluksi sateet syntyvät kylmän ilmamassan pakottaessa lämmintä ilmamassaa nousemaan ylöspäin
Aluksi sateet voivat olla heikkoja, mutta kestää pitkään. Myöhemmin sateet voivat muuttua kuuromaisemmiksi
Tyypillisiä esimerkiksi Euroopassa ja Suomessa
Orografiset sateet
Syntyvät kostean ilmamassan kohotessa ylöspäin rannikko- tai vuoristoalueella
Ilmamassan viiletessä syntyy sateita, jotka satavat rinteellä
Toisella puolella vuoristoa ilma on kuivinutta ja lämpimämpää, mikä vähentää siellä sateiden määrää
Kyseiset sateet ovat tyypillisiä esimerkiksi Norjan rannikoilla
Veden kiertokulku
Makea vesi
Esiintyy järvissä ja joissa, pohjavesissä sekä jäätiköissä
sitä esiintyy maapallolla vain noin 3 %
Ainoa juomakelpoinen vesi
Pintakerrosvalunta
Se vesimäärä, joka imeytyy maaperään pohjavedeksi ja sieltä kautta kulkeutuu takaisin meriin
Pintavalunta
Veden valuminen maan päällä jokien tai muun maa-alueen kautta takaisin meriin
Vesi kulkee näiden alueiden välillä ja sen olomuoto vaihtuu. Esimerkiksi kuivalla ilmalla vettä haihtuu kasveista ja maaperästä
Veden kulkua kutsutaan hydrologiseksi kierroksi, johon vaikuttavat Maan painovoima ja Auringon lähettämä säteilyenergia
Vesi kiertää jatkuvasti niin merissä, mantereilla kuin ilmakehässäkin ja kaikki nämä ovat yhteydessä toisiinsa
