Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Buddhalaisuuden suuntaukset - Coggle Diagram
Buddhalaisuuden suuntaukset
Theravada-buddhalaisuus
mm. Thaimaassa, Sri Lankassa ja Myanmarissa
Voidaan suomentaa vanhinten opiksi
Theravada-buddhalaisuus on ainut säilynyt hinajana-buddhalaisuuden suuntaus.
Kannattajat katsovat oppinsa periytyvän suoraan Siddhartha Gautamalta ja edustavan näin alkuperäisintä buddhalaista oppia.
Oppi perustuu Tripitakaan.
Korostaa luostarielämän tärkeyttä ja sen keskiössä on oppi ja ihanne arhateista eli valaistuneista.
Arhat on eri asia kuin buddha, sillä Siddhartha Gautamaa pidetään ainoana täysin valaistuneena eli Buddhana.
Munkkien ja maallikoiden asema ja rooli erotetaan selkeästi toisistaan.
Munkeilla erityinen asema
eivät elätä itseään työnteolla, vaan saavat ruoan ja kaiken muun tarvitsemansa maallikoilta.
Maallikot voivat parantaa omaa asemaansa ja kerryttää hyvää karmaa palvelemalla munkkeja
Hyväksyy kansanuskolle tyypillisen uskon henkiin, joihin voidaan vaikuttaa erilaisten rituaalien avulla.
Mahajana-buddhalaisuus
yleisnimitys suurelle joukolle hyvin erilaisiakin buddhalaisuuden muotoja
yhdistäviä tekijöitä ovat buddhaluonnon korostaminen, boddhisattvojen asema sekä muidenkin tekstien kuin Tripitakan arvossa pitäminen.
uskotaan, että Tripitakan ohella myös jotkut myöhemmät tekstit edustavat Buddhan opetusta
Mahajana-sutriin kuuluun muun muassa Lootussutra, jota pidetään Buddhan itsensä sanelemana.
korostetaan viisautta ja moraalia ja sen lausumisella uskotaan olevan maagista voimaa
esiintyy erityisesti Keski- ja Itä-Aasiassa, kuten Tiibetissä, Kiinassa ja Japanissa
Sana mahajana tarkoittaa suurta vaunua.
Boddhisattvat ovat myötätuntoisia ja viisaita olentoja, jotka ovat oivaltaneet, miten valaistuminen saavutetaan.
yrittävät auttaa muita olentoja pääsemään samaan tietoisuuden tilaan, minkä he itse ovat saavuttaneet
myös maallikot voivat tulla boddhisattvoiksi, eikä luostarielämä ole ainoa mahdollisuus valaistumiseen
Nirvanan tavoittelun sijasta mahajana-buddhalaisuuden parissa painotetaan sen sijaan viisauden kehittämisen tärkeyttä.
Suuntauksen parissa ryhdyttiin kuvaamaan Buddhaa patsailla
Chan-buddhalaisuus
Mahajana-buddhalaisuuden muoto
syntyi 500-luvulla Kiinassa
Sen perustajana pidetään myyttistä hahmoa, viisasta ja myötätuntoista munkki Bodhidharmaa.
Intuitiivista asioiden oivaltamista pidetään tärkeämpänä kuin loogista ajattelua
painotetaan meditaation merkitystä
arvostetaan pyhiä kirjoituksia, erityisesti Timanttisutraa, mutta oppilaan ja opettajan välistä yhteyttä pidetään jopa pyhiä kirjoituksia tärkeämpänä
Zen-buddhalaisuus
levisi Vietnamiin, Koreaan ja 1100-luvulla myös Japaniin, jossa se sai japanilaisen nimen zen-buddhalaisuus.
en-buddhalaisuus on saanut huomiota länsimaissa
Japanissa liikkeen merkitys ei kuitenkaan ole kovin suuri
Puhtaan maan buddhalaisuus
Mahajana-buddhalaisuuden muoto
syntyi Kiinassa 500-luvulla
Sen opit perustuvat sutriin, jotka kertovat buddha Amitabhasta.
Mahajanaan kuuluu käsitys lukuisista maailmoista, ”buddhakentistä”, joita uskotaan olevan kahdenlaisia, puhtaita ja epäpuhtaita.
Tätä maailmaa pidetään epäpuhtaana buddhakenttänä, jossa voi jälleensyntyä erilaisiin elämänmuotoihin.
Puhtaissa buddhakentissä voi kuitenkin syntyä vain ihmiseksi tai jumalaksi.
Amitabha buddha vaikuttaa yhdessä näistä puhtaista maailmoista.
Hänen maassaan vallitsevat ihanteelliset olosuhteet valaistumiseen, ja sinne syntyvillä on erilaisia ihmeellisiä kykyjä.
Uskotaan, että ihminen voi päästä sinne jälleensyntymän kautta
Keskeinen rituaali on Amitabhan nimen lausuminen meditoitaessa joko yksin tai ryhmässä.
Oppi saavutti suosiota erityisesti maallikoiden parissa, koska se ei vaatinut eristäytymistä luostariin, eikä kovia ponnisteluja valaistumisen eteen, vaan rituaaleja pystyi suorittamaan arkisen toiminnan lomassa.
Vajrajana-buddhalaisuus
alkoi kehittyä mahajana- suuntauksen piirissä Intiassa ensimmäisten vuosisatojen aikana
Vajrajanassa valaistumisen tavoittelussa korostuvat rituaalit ja uskonnolliset harjoitteet sekä kokemuksellisuus ja mystiikka.
Vajrajana-buddhalaisuuden juuret ovat hindulaisessa tantrismissa.
Tantrat ovat moniselitteisiä ja voimakkaan symbolisia tekstejä.
luonteeltaan esoteerisia, eli niiden ajatellaan sisältävän salattua tietoa, jota vain asiaan syvimmin vihkiytyneet voivat ymmärtää.
Tantristen oppien mukaan ihminen on osa kosmosta, ja sekä ihminen että kosmos ovat rakenteeltaan kolmitasoisia
Tiibetin buddhalaisuudessa korostuu hengellisten opettajien, lamojen, merkitys.
Merkittävien lamojen uskotaan reinkarnoituvan eli syntyvän uudelleen
Tiibetin buddhalaisuudessa on neljä koulukuntaa, joista tunnetuinta johtaa dalai lama.
Hänen uskotaan olevan myötätunnon boddhisattva Avalokiteshvaran reinkarnaatio
Kosmos eli maailmankaikkeus, koostuu aistimaailmasta, muotomaailmasta sekä muotoja vailla olevasta maailmasta
Nichiren-buddhalaisuus
Mahajana-buddhalaisuuden muoto
1200-luvulla syntynyt Japanin oma buddhalaisuus
Ajatus siitä, että Gautama Buddhan alkuperäistä ja aitoa oppia edustaa ainoastaan Lootussutra.
Muut buddhalaisuuden suuntaukset mielestään harhaoppisia.
Suuntauksen mukaan valaistuminen on mahdollista kaikille sisäisen buddhaluonnon ansiosta.
1900-luvun puolivälissä Soka Gakkai -liike irtaantui
harjoittaa aktiivista lähetystyötä toisin kuin muut buddhalaiset liikkeet.
suhtautuu hyvin kielteisesti buddhalaisuuden muiden haarojen opetuksiin