Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

YH YO2023, syyt: - Coggle Diagram

- - - - oikeussubjektit
        
        voivat olla oikeuskelpoisia, eli nämä tahot voivat saada oikeuksia ja velvollisuuksia
      - oikeuskelpoisuus
        
        kyky toimia oikeuksien ja velvollisuuksien haltijana
        
        luonnolliset henkilöt ovat oikeuskelpoisia syntymästä kuolemaan
        
        oikeushenkilöt ovat oikeuskelpoisia perustamishetkestä alkaen
        
        luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on kyky tehdä oikeustoimia
        
        esim. solmia erilaisia sopimuksia
        
        luonnolliset henkilöt --> oikeustoimikelpoisuus, kun 18v
        --> 15-vuotiaat saavat tehdä vähäisiä oikeustoimia --> esim. työsopimus
        --> alle 18v ovat vajaavaltaisia
        
        toimintakelpoisuutta voidaan tuomioistuimen päätöksellä rajata äärimmäisissä tapauksissa
        
        edunvalvoja
        
        kun täysi-ikäiset eivät voi esim. sairauden vuoksi huolehtia omista asioistaan täysin
        --> henkilölle voidaan maistraatin (Digi- ja väestötietoviraston) tai käräjoikeuden toimesta määrätä edunvalvoja
        
        edunvalvoja voi olla omainen, kunnallinen edunvalvoja tai palkattu juristi tai tilitoimisto
        --> voidaan määrätä hoitamaan tiettyä oikeustoimea tai asiaa
        
        esim. kiinteistökauppa
        
        edunvalvonta voidaan ulottaa koskemaan myös henkilökohtaista asiaa, kuten asumista tai hoivaa
        
        päämiehellä ei ole oikeutta nostaa rahaa palkka- tai eläketililtään, mutta hänelle voidaan perustaa erillinen pankkitili käyttövaroja varten
        
        henkilön omaisuudesta ja tuloista pitää tehdä selvitys DVV:lle
        --> täytyy myös vuosittain tehdä selvitys varojen käytöstä
        
        edunvalvonta ei kuitenkaan rajoita henkilön omaa toimintakelpoisuutta
        
        poikkeustilanteissa edunvalvontaa voidaan laajentaa siten, että päämiehen toimintakelpoisuutta rajoitetaan ja edunvalvoja tekee päätökset itsenäisesti
        
        välitystili
        
        sosiaalihuolto voi järjestää päihdeongelmaiselle tai mielenterveyskuntoutujalle välitystilin, jonne ohjataan henkilön tulot (palkka, eläke, toimeentulotuki)
        
        tältä tililtä maksetaan välttämättömät menot (vuokra ja sähkölaskut)
        
        henkilön kanssa sovitaan erikseen käyttövarojen saamisesta
        
        se voi tapahtua esim. kerran kuussa
        
        käyttövarojen säännöstelyn tarkoituksena on turvata rahojen riittäminen ruokaan ja muihin välttämättömyyksiin myös loppukuusta
  - - - kansalliset lait säätää eduskunta
        
        jos EU-lainsäädäntö on ristiriidassa lainsäädännön kanssa, kansallista lakia on muutettava
        
        lakeja täydentävät ja täsmentävät asetukset
        
        esim. huhtikuussa 2020 opetukseen liittyvistä väliaikaisista rajoituksista säädettiin asetuksella --> täsmensi väliaikaisesti opetusta säätelevää lakia
        
        viranomainen
        
        julkisyhteisön, esim. kunnan tai valtion, pysyvä toimielin, jolla on toimivalta ja velvollisuus hoitaa tiettyjä tehtäviä toimialallaan
        
        esim. eduskunnan virastot ja laitokset, Kela, Suomen pankki ja tuomioistuimet
        
        viranomaismääräykset
        
        viranomaiset voivat antaa viranomaismääräyksiä, jos laki valtuuttaa viranomaiset antamaan sellaisia
        
        esim. lukion opetussuunnitelma
        
        paikallispoliisit
        
        toimivat kaikissa kunnissa ja kaupungeissa
        
        tehtävänään on valtaosa poliisin arkisesta työstä
        
        erilaisten lupien myöntäminen
        
        keskusrikospoliisi
        
        vastaa vakavien rikosten tutkinnasta
        
        suojelupoliisi
        
        erikoistunut torjumaan ja turkimaan valtio- ja yhteiskuntajärjestystä vaarantavia hankkeita ja rikoksia
        
        esim. suomeen ulkomailta kohdistuva vakoilu, terrorismi, poliittiset ääriliikkeet
        
        tietoverkkojen valvonta ja tiedustelutoiminta
        
        suojelupoliisille annettiin v. 2019 aiempaa laajemmat valtuudet tehdä kotimaassa tiedustelua ja valvoa verkkoliikennettä
        
        ns. siviilitiedustelulaki
        
        suojelupoliisi sai mahdollisuuden tarkkailla kotimaista verkkoviestintää ja hankkia tietoja suomen rajojen yli kulkevasta tietoliikenteestä
        
        sotilastiedustelulaki
        
        puolustusvoimat sai tehtäväkseen valvoa tietoverkkoja
        
        pakkokeinot
        
        poliisin valtuuksiin kuuluu keinoja, joilla se puuttuu kansalaisten perusoikeuksiin
        
        se, miten suomessa säädetään ja tulkitaan lakeja noudattaa pitkän ajan kuluessa muodostuneita käsityksiä oikeudesta ja oikeudenmukaisuudesta
        
        heijastavat ihmisten keskuudessa vallitsevia arvoja ja asenteita
        
        kansalaisten voitava luottaa siihen, että voimassa olevat lait vastaavat heidän käsityksiään oikeudenmukaisuudesta
      - Suomen oikeusjärjestyksessä annetaan säädöksiä siis neljällä tasolla
        
        perustuslaki
        
        normaalit lait
        
        asetukset
        
        viranomaismääräykset
        
        ylimmällä tasolla siis perustuslaki ja alimmalla viranomaismääräykset
        
        ylemmän tason kanssa ristiriidassa olevaa alemman tasoista säädöstä ei sovelleta
        
        oikeusnormeja
    - - yleiset tuomioistuimet
        
        käräjäoikeus
        
        päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen --> käytössä jatkokäsittelylupa
        
        kaikista käräjäoikeuden päätöksistä saa valittaa hovioikeuteen
        --> hovioikeus tutkii valitukset arvioiden käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta --> jos hovioikeus katsoo, että ratkaisun oikeellisuutta voidaan epäillä --> valittajalle myönnetään jatkokäsittelylupa
        
        Suomessa 20 käräjäoikeutta
        
        hovioikeus
        
        päätöksestä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus antaa valitusluvan
        
        noudatetaan reformatio in pejus -kieltoa
        
        käräjäoikeuden ratkaisua ei saa huonontaa muutoksenhakijan vahingoksi silloin, kun hän yksin hakee muutosta
        
        rikosasiassa hovioikeus saa muuttaa käräjäoikeuden tuomiota vastaajan eduksi silloin, kun vain syyttäjä hakee tuomioon muutosta
        
        Suomessa 5 hovioikeutta
        
        korkein oikeus
        
        Suomessa 1 korkein oikeus
        
        sen päätöksillä linjataan alempien oikeusasteiden oikeuskäytäntöä
      - muut tuomioistuimet
        
        hallintotuomioistuimet
        
        hallinto-oikeus
        
        korkein hallinto-oikeus
        
        Suomessa 6 hallinto-oikeutta ja 1 korkein hallinto-oikeus (KHO)
        
        toisena osapuolena jokin julkinen viranomainen
        
        erityistuomioistuimet
        
        työtuomioistuin
        
        päätöksestä valitetaan korkeimpaan oikeuteen
        
        markkinaoikeus ja vakuutusoikeus
        
        päätöksistä voi valittaa korkeimpaan oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen
        
        valtakunnanoikeus
        
        käsittelee pelkästään valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria, oikeusasiamiestä tai korkeamman oikeuden jäsentä koskevia syytteitä
        
        Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
        
        voi kannella, mikäli kokee viranomaisen rikkoneen ihmisoikeuksia
    - - teon tuottamuksellisuus
        
        tekijä ei tilanteessa noudattanut sitä huolellisuutta, jota hänen olisi tullut noudattaa
        
        tekijä on siis toiminut huolimattomasti
      - syyntakeinen
        
        tekijä on kykenevä ymmärtämään tekojensa seuraukset
      - hätävarjelu
        
        uhkaavan, oikeudettoman hyökkäyksen torjuminen
        
        oikeuttaa puolustautumaan hyökkäykseltä keinoin, jotka muuten täyttäisivät rikoksen tunnusmerkit
      - rangaistus
        
        vähimmillään sakko ja enimmillään elinkautinen vankeusrangaistus
        
        nuori rikoksentekijä
        
        alle 21-vuotias henkilö
        
        nuorten rikosasiat ratkaistava kiireellisinä
        
        vasta 15-vuotiasta rikoksen tekijää voidaan rangaista --> tätä nuoremmat ovat korvausvelvollisia aiheuttamistaan vahingoista
        
        15-17-vuotiaille rikoksentekijöille voidaan antaa enintään 3/4 siitä rangaistuksesta, joka täysi-ikäiselle tekijälle annettaisiin
        
        rikos voidaan jättää rankaisematta, jos
        
        rikosta on sen haitallisuuden tai siitä ilmenevän tekijän syyllisyyteen nähden pidettävä kokonaisuutensa arvostellen vähäisenä
        
        jos tekijä on tehnyt rikoksensa alle 18-vuotiaana ja teon katsotaan johtuneen ymmärtämättömyydestä tai harkitsemattomuudesta
        
        jos tekijä on syyntakeeton
        
        hätävarjelu, jos sen katsotaan olevan kohtuullinen suhteutettuna oikeutettomaan hyökkäykseen
      - rikosasian käsittely
        
        rikosilmoitus poliisille
        
        rikosilmoituksessa oltava tapahtumien kulku, asianosaiset sekä todistajat
        
        asianomistajarikokset (esim. näpistykset) --> poliisi tutkii vain, jos uhri vaatii rikoksentekijälle rangaistusta
        
        virallisen syytteen alaiset rikokset --> poliisi voi tutkia myös silloin, kun uhri ei vaadi niistä rangaistusta
        
        esitutkinta
        --> jos poliisin mukaan kyseessä on rikos
        
        selvitetään mm. mitä on tapahtunut, keitä asia koskee ja millaisia vahinkoja rikoksesta on aiheutunut
        
        esitutkintaa varten poliisi kuulustelee rikoksen osapuolia
        
        esitutkintapöytäkirjan valmistuttua poliisi toimittaa sen syyttäjälle
        
        syyteharkinta
        
        syyttäjää harkitsee esitutkintapöytäkirjan pohjalta, nostetaanko tapauksesta syyte
        
        jos nostetaan --> rikoksen käsittely etenee käräjäoikeuteen
        
        jotkin tavanomaiset tapaukset, joissa syytetty on tunnustanut syyllisyytensä, käräjäoikeuden käsittely voi tapahtua kirjallisesti
        
        kirjalliseen käsittelyyn tarvitaan sekä syytetyn että uhrin suostumus
        
        oikeudenkäynti tai sovittelu
        
        syyttäjä lähettää käräjäoikeudelle haastehakemuksen
        --> laittaa vireille rikosasian oikeudenkäynnin
        
        tuomioistuin kutsuu asianomaiset pääkäsittelyyn, jossa syyttäjä ja syytetty ovat vastakkain
        
        pääkäsittelyssä kuullaan asianomistajaa sekä todistajia
        
        oikeudenkäynti on täysin suullinen --> esim. todistajan kirjallista lausuntoa ei hyväksytä
        
        vaihtoehtoisesti rikosasiaa voidaan myös sovitella, jos uhri ja epäilty siihen suostuvat
        
        lopullisen tuomion rikosasiasta antaa tuomari tai tuomari ja lautamiehet
        
        jos syytetty todetaan käräjäoikeudessa syylliseksi --> rangaistus rikoksesta
        
        lievin rangaistus on sakko - ankarin on ehdoton vankeusrangaistus
        
        jos joku rikosasian asianomainen ei ole tyytyväinen oikeuden päätökseen tai tuomioon --> voi hakea muutoksenhakua hovioikeudelta
      - milloin rikos vanhenee?
        
        2 vuodessa
        
        jos ankarin rangaistus on sakko tai enintään vuosi vankeutta
        
        esim. lievä kavallus, petos tai rattijuopumus
        
        5 vuodessa
        
        jos ankarin rangaistus on yli 1v ja enintään 2 v vankeutta
        
        esim. pahoinpitely ja rahanpesu
        
        10 vuodessa
        
        jos ankarin rangaistus on yli 2v ja enintään 8v
        
        esim. ryöstö, raiskaus ja törkeä kuolemantuottamus
        
        20 vuodessa
        
        jos rikoksen ankarin rangaistus on yli 8v
        
        esim. törkeä huumausainerikos, törkeä ryöstö, tappo
        
        murha ei vanhene koskaan
        
        lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa vanhentumisaika voi olla yli 20v
        
        vanhentumisaika on sidottu asianomistajan ikään
        
        virkarikosten vanhentumisaika on väh. 5v
        
        ympäristörikoksissa on omat vanhentumisajat
        
        rikoksen vanhentuminen lasketaan eri tyyppisissä rikoksissa hieman eri tavalla
        
        pääsääntönä rikoksen tekopäivä
        
        laiminlyöntirikoksissa syyteoikeus alkaa vanhentua, kun laiminlyöty teko olisi viimeistään tullut tehdä
        
        ns. "jatkuvat rikokset" --> syyteoikeuden vanhentuminen alkaa lainvastaisen tilan päättymisestä --> esim. huumausainerikos (hallussapito)
        
        rikosasia kaatuu todennäköisemmin näytön puutteeseen kuin vanhentumiseen
    - - haastehakemus
        
        riita-asian kantaja tekee ensin kirjallisen haastehakemuksen, jossa ilmoitetaan asianosaiset, todistajat ja sen, mitä kantaja vaatii vastaajalta (syytetyltä) ja miksi
        
        jos riita-asia on yksinkertainen, kantajan jättämän haastehakemuksen ei tarvitse olla kovin yksityiskohtainen
        
        riitaisissa asioissa haastehakemuksessa tulee olla enemmän yksityiskohtia
        
        perusteettomat kanteet hylätään
        
        selkeä kanne ja sille perustelut
      - haastehakemus toimitetaan käräjäoikeuteen
        
        kun käräjäoikeus on tutkinut haastehakemuksen, se lähettää vastaajalle haasteen, jossa kehotetaan vastaamaan kantajan vaatimuksiin
        
        yleensä käräjäoikeuden haastemiehen toimessa
        --> jos vastaaja vastustaa kannetta, asia etenee suulliseen valmisteluistuntoon
        --> kannetta vastustavan kantajan on esitettävä perustelut kanteen vastustamiselle
        
        valmisteluistunto --> selvitetään, voisiko asiasta sopia
        
        sovittelussa riita-asian osapuolet voivat sovitella riitaansa keskenään, avustajien tai sovittelijan avustuksella
        
        sovinto saadaan aikaiseksi --> käräjäoikeus vahvistaa sovinnon
        
        sovittelu voi tapahtua myös käräjäoikeudessa tuomarin avustuksella tuomioistuinsovittelussa
      - pääkäsittely käräjäoikeudessa
        
        asia etenee pääkäsittelyyn käräjäoikeudessa, jos riidan osapuolet eivät pääse sovintoon valmisteluistunnossa
        
        riita-asiat käsitellään joko yhden tai kolmen tuomarin kokoonpanossa
        
        jos riitaa on yritetty sovitella tuomioistuinsovittelussa, tuomarin on oltava toinen henkilö kuin sovittelussa
        
        pääkäsittelyssä kantaja ja vastaaja esittävät vaatimuksensa, kirjalliset todisteet käydään läpi ja todistajia kuullaan
        
        asia voidaan ratkaista kirjallisessa menettelyssä, jos todistajia ei tarvitse kuulla
      - riita-asiasta annetaan ratkaisu
        
        saa hakea muutosta hovioikeudelta
        
        muutoksenhaku- eli valituskirjelmä on lähetettävä käräjäoikeudelle --> lähettää kirjelmän hovioikeudelle 30 päivää käräjäoikeuden ratkaisun antamisesta
        
        tuomio saa lainvoiman, jos asiasta ei valiteta hovioikeuteen 30 päivän kuluessa
        
        hovioikeus ei ota käsiteltäväkseen kaikkia tapauksia
        
        jos hovioikeuden päätöksestä haluaa valittaa --> haettava korkeimmalta oikeudelta valituslupa
      - oikeudenkäynnin kustannukset korvaa pääsääntöisesti oikeudenkäynnin hävinnyt osapuoli
        
        kotivakuutuksen yhteydessä voi maksaa oikeusturvavakuutusta --> korvaa yleensä oman juristin tai asianajajan kulut --> ei korvaa voittaneelle osapuolelle maksettavia kuluja
        
        valtiolta voi hakea oikeusapua riita- ja rikosasioiden käsittelyyn, jos oikeudellista apua ei ole varaa kustantaa itse
    - - työsopimukset
        
        milloin kyse työsopimuksesta?
        
        korvaus (palkka tms)
        
        työpanos tehdään toisen lukuun
        
        toiselle oma työsuorite
        
        työnantajan ns. direktio-oikeus --> toimitaan työantajan tai hänen osoittaman esimiehen ohjeiden mukaisesti
        
        henkilökohtainen sitoutuminen
        
        työsopimuksella ei määrämuotoa
        
        silloin jos työsuhde on toistaiseksi voimassaoleva tai yli kuukauden niin työnantajan on annettava kirjainen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista
        
        2 osapuolta: työnantaja ja työntekijä
        
        taustalla
        
        alakohtaiset työehtosopimukset
        
        työmarkkinajärjestöt
        
        työnantajat ja työntekijät
        
        ei esim. minimipalkkalainsäädäntöä --> esim. minimipalkka, työaika, ylityökorvaukset, sairastumiset
        
        tärkeitä seikkoja
        
        työsuhteen kesto
        
        toistaiseksi voimassaoleva (ellei muuta sovittu)
        
        määräaikainen; sovittava erikseen
        
        perusteltava erikseen
        
        esim. sijaisuus, kesätyö, työntekijän pyynnöstä
        
        työsopimuksien "ketjuttaminen" ei sallittua
        
        pitkäaikaistyöttömän (työtön yli 1v) kohdalla ei tarvitse perustella (enintään 1v määräaikainen sopimus) --> tuli voimaan v. 2007 --> voisi madaltaa kynnystä työntekoon --> ei sitoutumista irtisanomisaikoihin yms.
        
        koeaika --> sovitaan erikseen
        
        enintään 6kk --> ennen 4kk (vaihtui 2017)
        
        työsopimuksen muuttaminen: vain yhteisellä sopimuksella
        
        toisaalta, jos kyseessä on esim. taloudelliset ja tuotannolliset seikat, niin työnantaja voi tehdä yksipuolisia päätöksiä esim. työtehtäviin tai irtisanomiseen
        
        riippuu myös työsopimuksesta ja siitä, kuinka laveasti tai suppeasti esim. työtehtävät on määritelty
        
        velvollisuudet
        
        työntekijän
        
        ohjeiden ja käskyden noudattaminen huolellisesti
        
        työturvallisuus
        
        vaitiolovelvollisuus (esim. asiakkaiden yksityistiedot tai yrityssalaisuudet)
        
        uskollisuusvelvollisuus --> ei samanaikaisesti töitä kilpaileville yrityksille --> päätyönantajalta sivutoimilupa (esim. jos on oma yritys) --> oikeus olla myöntämättä (esim. kilpailu, jaksaminen tai työajat)
        
        työnantajan
        
        palkka ja korvaukset
        
        verot ja sosiaaliturvamaksut (työeläke, työttömyysvakuutus, sairasvakuutus)
        
        työlainsäädäntö ja työehtosopimuksen sääntöjen noudatus
        
        koulutus- ja ohjeistusvelvollisuus
        
        tasapuolinen kohtelu
        
        työturvallisuus
        
        suunnitelmat, miten toteutetaan
        
        tasapuolisuus
        
        suunnitelmat, toteutus ja niiden päivittäminen
        
        työturvallisuudesta vastaavat henkilöt
        
        yksityisyydensuoja
        
        vain työsuhteen kannalta merkitykselliset tiedot saa kerätä
        
        nuoret työntekijät
        
        15v täyttänyt voi solmia työsopimuksena
        
        huoltajalla oikeus purkaa työsopimus, jos sen katsotaan olevan tarpeellista alaikäisen kasvatuksen, kehityksen ja terveyden vuoksi
        
        ei saa olla haitaksi ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle
        
        jos työsuhde yli 3kk --> työnantajan järjestettävä terveystarkastus työntekijälle
        
        14v saa solmia työsopimuksen vain vanhempien suostumuksella ja työ saa olla vain kevyttä
        
        tätä nuoremmat tarvitsevat luvan vanhemmilta ja työsuojeluviranomaisilta
        
        työaikaa rajoitettu
        
        päivittäinen työmäärä ei saa ylittää 9h --> viikottainen ei yli 48h - yötyö kielletty (6-22h)
        
        oppivelvollisilla vapaapäivinä enintään 7h, viikossa 35h
        
        koulupäivinä koulu + työ yhtenlaskettu määrä 8h, viikossa 12h
        
        työsuhteen päättyminen
        
        päättyminen
        
        esim. määräaikainen sopimus
        
        irtisanominen
        
        toistaiseksi voimassaolevan työsuhteen päättyminen (irtisanomisajat yms)
        
        purkaminen
        
        juridisesti tarkka sisältö
        
        äärimmäinen poikkeusmenettely
        
        milloin päättyy?
        
        koeaika
        
        määräaikainen sopimus
        
        irtisanominen
        
        työnantajan perusteltava, työnantajan ei
        
        työntekijää kuultava ja varoitettava
        
        "asialliset ja painavat syyt"
        
        yleensä taloudelliset ja tuotannolliset syyt
        
        tuotannolliset --> esim. koneellistaminen tai tuotannon siirtäminen
        
        yt-menettelyt
        
        väh. 20 työntekijän yrityksissä
        
        5 vrk ennen neuvottelujen alkua pitää tehdä ilmoitus --> mistä neuvotellaan --> työntekijöiden edustaja edustamaan työntekijöitä --> neuvottelut osapuolien välillä
        
        lomauttaminen --> väliaikainen työn ja palkan keskeytys
        
        työsopimuksen purkaminen --> erittäin painava syy
        
        esim. toistuvat työvelvoitteiden rikkominen --> yli 7pv ilmoittamatta työntekijä poissa
        
        työt päättyy heti
        
        irtisanomisajat
        
        työntekijä
        
        14pv (töissä enint. 5v)
        
        1kk (yli 5v)
        
        työantaja
        
        14pv (enintään 1v)
        
        1kk (4v)
        
        2kk (8v)
        
        4kk (12v)
        
        6kk (12+v)
        
        työtodistus
        
        pyynnöstä
        
        suppea
        
        näkyy vain työsuhteen kesto ja tehtävät
        
        laaja
        
        luonnehtii kuinka työntekijä on suoriutunut työtehtävistään --> kuvaa työnteon laatua
      - oikeustoimilaissa säädetty sopimusten tekemisestä, valtuuksista ja oikeustoimien pätemättömyydestä ja sovittelusta
        
        kauppalakia sovelletaan irtaimen omaisuuden kaupassa
        
        vahingonkorvauslaissa säädetty korvausvastuista ja korvauksista
        
        tarjous- ja vastaustilanteessa syntyy sopimus
        
        sopimuksilla on muotovapaus
        
        kaikki sopimusmuodot yhtä päteviä (kirjallinen, suullinen, yhteinen toimitapa)
        
        voidaan tehdä molempien läsnäollessa tai etänä
        
        vakioehto --> sopimus, joka solmittu samanlaisena usean osapuolen kanssa
        
        mikäli vakiomuotoisessa sopimuksessa on yllättävä ja ankara ehto, se ei sido siitä tietämätöntä osapuolta
      - sopimusten sitovuus ja vapaus
        
        suomalaisilla on sopimusvapaus
        
        pakottavaa lainsäädäntöä sovelletaan, jos on tarvetta suojella heikompaa osapuolta
        
        tehdyt sopimukset ovat sitovia
        
        sopimuksen ehtoja voidaan sovitella
      - sopimuksen pätemättömyys
        
        sopimus voi olla pätemätön, jos sen tekeminen edellyttää tiettyä määrämuotoa, jota ei olla noudatettu
        
        hyvän tavan tai lain vastainen sopimus
        
        törkeällä pakolla aikaansaatu sopimus
        
        petollinen viettely --> esim. valehtelu esineen ominaisuuksista
        
        päihtyneisyys, jos se vaikutti sopimuksen tekoon
        
        kiskonta --> toisen osapuolen ahdinkoa hyödynnetty --> esim. pikavippisopimukset
  - - - elinkeinonharjoittaja on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka myy kulutushyödykkeitä
      - mikäli kuluttaja kokee, että hänen oikeuksiaan on jollain tavalla rikottu, hänen tulee ensin ottaa yhteyttä yritykseen
        
        reklamaatio
        
        tehtävä mahdollisimman pian virheen havaitsemisen jälkeen
        
        kannattaa tehdä kirjallisesti
        
        jos reklamaatio ei tuota toivottua tulosta --> kuluttajaneuvonta
        
        maksutonta ja sieltä saa neuvontaa ja opastusta riitatilanteeseen
        
        asiaan ei vieläkään saada sovintoa --> kuluttajariitalautakunta
        
        antaa asiasta ratkaisusuosituksen
        --> jos yritys ei suostu noudattamaan ratkaisusuositusta --> käräjäoikeus
      - markkinointi
        
        kuluttajasuojalaissa säädetään myös markkinoinnista
        
        markkinoinnista ja mainonnasta antaa ohjeita myös kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV
        
        kuluttajasuojalain mukaan markkinoinnin on oltava hyvän tavan mukaista --> se ei saa sisältää mitään sukupuolta, ikää, kansalaisuutta, etnistä alkuperää, kieltä, terveydentilaa, vammaisuutta tai seksuaalista suuntautumista syrjivää materiaalia
        
        markkinointi ei saa myöskään luokata ihmisarvoa, poliittisia tai uskonnollisia vakaumuksia
        
        markkinoinnin on oltava selkeästi tunnistettavissa olevaa --> markkinoinnissa ei saa antaa valheellisia tai harhaanjohtavia tietoja
        
        markkinoinnissa esitettävien tosiasiaväitteiden on pidettävä paikkaanasa markkinointihetkellä
        
        markkinoinnissa ei saa jättää antamatta olennaisia tietoja, etenkään sellaisia, jotka vaikuttavat ostopäätökseen
        
        alennusmyynnit
        
        niiden yhteydessä kuluttajalle tulee aina ilmoittaa lopullinen myyntihinta
        --> pelkän alkuperäisen hinnan ja alennusprosentin ilmoittaminen ei riitä
        
        riittävän pitkään jatkunut alennusmyynti merkitsee alennettujen hintojen muuttumista pysyviksi hinnoiksi
    - - jos hyödyke on ostettu netistä --> 2 viikon palautusoikeus
      - kivijalkakaupasta ostetulla hyödykkeellä ei ole lakiin perustuvaa vaihto- tai palautusoikeutta
        
        kivijalkakaupasta ostaessa ostajalla on tarkastusvelvollisuus ostamaansa hyödykkeeseen
        
        joissakin tilanteissa myyjällä on vastuu kivijalkakaupasta ostetusta hyödykkeestä
        
        kuluttajasuojalain mukaan hyödykkeessä on virhe, jos se ei sovellu sellaiseen erityiseen käyttötarkoitukseen, josta myyjä oli kaupantekohetkellä selvillä
      - myydyn tuotteen tulee soveltua tarkoitukseen, johon samankaltaisia tuotteita yleensä käytetään
      - tuotteen tulee olla myyjän antaman kuvauksen mukainen ja vastata kestävyydeltään sitä, mitä kuluttaja voi perustellusti odottaa
      - jos tuotteessa on virhe, ostajan on ilmoitettava virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa --> ostaja voi pidättäytyä maksamasta kauppahintaa ja vaatia myyjää korjaamaan virheen tai toimittamaan virheettömän tuotteen
        
        vahingonkorvaukset, jos ostaja kärsii tavaran virheestä
    - - palvelussa on virhe ja kuluttajalla on oikeus vahingonkorvaukseen, hyvitykseen tai uuteen palveluun esim. seuraavissa tapauksissa:
        
        työtä ei ole tehty ammattitaitoisesti ja huolellisesti
        
        kuluttajan etua ei ole huomioitu tarpeeksi
        
        työ ei vastaa tavanomaista laatua
        
        palvelun tarjoaja ei ole antanut kuluttajalle tarpeeksi tietoa esim. työn teettämistavasta
        
        lisätyö
        
        maksullista lisätyötä ei saa tehdä, mikäli siitä ei erikseen sovita kuluttajan kanssa --> esim. remontti
        
        kustannuksiltaan vähäisiä lisätöitä saa tehdä, jos palvelun tilaaja ei ole tavoitettavissa
        
        tietyissä palveluissa sovitaan päivämäärä, jolloin palvelu on valmis
        
        jos päivämäärää ei sovita, palvelun odotetaan valmistuvan kohtuullisessa ajassa
        
        palvelun valmistuminen viivästyy --> kuluttajalla oikeus pidättäytyä maksusta, saada hinnan alennusta tai vahingonkorvausta
        
        vakava myöhästyminen --> kuluttajalla oikeus purkaa sopimus
        
        palvelun valmistuttua sen on vastattava sitä, mistä sovittiin --> mikäli palvelua suorittaessa palveluntarjoaja huomaa, ettei palvelua voida suorittaa kuten sovittiin --> neuvontavelvollisuus eli velvollisuus ilmoittaa tilaajalle ja kysyä lisäohjeita
  - - - avioliitto
        
        säädetään avioliittolaissa
        
        automaattisesti oikeutettuja yhteiseen sukunimeen
        
        lapsi syntyy avioliitossa --> aviomiehen oletetaan olevan lapsen isä
        
        puolisot yhdenvertaisia
        
        puolisot ovat toisiaan kohtaan elatusvelvollisia
        
        kummankin osapuolen panostettava yhteiseen talouteen
        
        avioliiton aikana ja sitä ennen hankittu omaisuus on yhteistä tai pelkästään toisen puolison, riippuen siitä, kuka omaisuuden on hankkinut
        
        avioerotilanne --> omisuuden katsotaan olevan yhteistä, jos ei avioehtoa
        
        avioliitto päättyy avioeron tultua voimaan --> avioeroprosessiin kuuluu lähtökohtaisesti 6 kuukauden harkinta-aika, jonka jälkeen puolisot voidaan vasta virallisesti tuomita avioeroon --> avioeroa tulee hakea erikseen käräjäoikeudelta.
        
        avioehto --> aviopuolisot voivat sopia, ettei erotilanteessa omaisuutta jaeta tasan, vaan kumpikin pitää oman omaisuutensa
        
        tasinko --> joudutaan maksamaan sille, jolla vähemmän omaisuutta
        
        tasinkoprivilegi --> jos leski on osituksen jälkeen kuollutta puolisoa varakkaampi, hänen ei tarvitse maksaa kuolinpesälle tasinkoa
        
        kuolema --> jos kuolleella puolisolla ei ole lapsia, aviopuolisolla oikeus periä hänet
        
        leskellä myös oikeus jäädä asumaan aviopuolisoiden yhteiseen asuntoon ja hallita sen irtainta omaisuutta, vaikka rintaperilliset vaatisivat muuta
        
        avio-oikeus--> tarkoittaa aviopuolisoiden oikeutta toistensa omaisuuteen
        
        tulee voimaan avioeron yhteydessä tai puolison kuollessa
        
        tarkoituksena turvata se, että liiton päättyessä myös vähävaraisempi puoliso saa oikeudenmukaisen osuuden yhteisen kodin hyväksi tehdystä työstä
        
        voi koskea koko omaisuutta tai sen osaa
        
        ei koske testamenttia tai lahjaa, jonka luovuttaja on määrännyt sen olevan avio-oikeuden ulkopuolella
        
        voidaan oikeudessa kohtuullistaa, jos katsotaan, että sen täysimääräinen soveltaminen antaa kohtuutonta etua toiselle puolisolle
        
        esim. hyvin lyhyt avioliitto
        
        tasaa puolisoiden taloudellisia suhteita avioerossa ja turvaa lesken asemaa puolison kuoltua
        
        tärkeää esim. lapsia kotona hoitavalle puolisolle
        
        kumotaan avioehdolla
      - avoliitto
        
        ei lainsäädäntöä
        
        voidaan kuitenkin soveltaa lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta, jos ollaan asuttu yhdessä 5 vuotta tai on yhteinen lapsi
        
        astuu voimaan, kun seurustelukumppanit muuttavat samaan osoitteeseen
        
        oikeus yhteiseen sukunimeen tai sukunimiyhdistelmään, jos ovat asuneet yhdessä 5 vuotta tai on yhteinen lapsi
        
        avoliitossa isyys on tunnustettava erikseen
        
        jos isyyttä ei tunnusteta, lapsi on virallisesti isätön ja äiti vastaa lapsen elatuksesta
        
        raskauden aikana isyyden voi tunnustaa neuvolassa ja lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona
        
        erotilanteessa kumpikin pitää oman omaisuutensa
        
        ei perintäoikeutta
        
        toinen peritään vain testamentin kautta
        
        avoliitossa puolisolla on velvollisuus todistaa toista vastaan oikeudessa, avioliitossa ei
    - - omaisuutta voi periä testamentin tai perintöoikeuden kautta
        
        testamentti
        
        omaisuutensa voi jättää henkilöille, jolla ei ole perintöoikeutta tai suosia jotain perintöoikeuden omaavaa henkilöä
        
        Perintökaaren 15:4
        "sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvällisesti loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää"
        
        perintöoikeus
        
        mikäli perintöoikeuden omaavat henkilöt vaativat omaa osuuttaan perinnöstä, vaikka se olisi testamentilla osoitettu jollekin toiselle, heillä on oikeus omaan lakiosaansa
        
        lakiosa määräytyy perinnön jättäneen omaisuuden koon mukaan
        
        perinnöstä saa puolet testamentata kenelle haluaa (vapaaosa)
        --> toinen puolikas kuuluu lainmukaisille perijöille
        
        perimysjärjestys
        
        rintaperilliset (lapset ja heidän lapsensa)
        
        aviopuoliso
        
        vanhemmat ja sisarukset
        
        isovanhemmat
        
        mikäli vainajalla ei ole kohdan määräämiä henkilöitä, perintö siirtyy hierarkiassa seuraavana oleville
        
        sijaantulo-oikeus
        
        henkilö perii sen, mitä hänen vanhempansa tai muu perimysjärjestyksessä oleva henkilö olisi perinyt, kun hän on kuollut
        
        serkut tai sitä kaukaisemmat sukulaiset eivät peri
        
        perunkirjoitus
        
        tehdään perukirja
        
        kootaan tiedot vainajan varoista, veloista ja perillisistä
        
        pitää tehdä 3kk kuluessa kuolemasta
        
        pitää tehdä aina - myös silloin, jos vainajalta ei jäänyt omaisuutta tai on jäänyt vain velkaa
        
        kun velat on merkitty perukirjaan, perilliset eivät ole niistä vastuussa
        
        perunkirjoituksen järjestää se, joka tuntee parhaiten vainajan varallisuustilanteen
        
        yleensä puoliso tai lapsi
        
        perukirja toimitettava verotoimistoon kuukauden kuluttua perunkirjoituksesta
        
        isyyslaki 1.1.2016
        
        tarkoituksena turvata lapsen oikeutta molempiin vanhempiin ja alkuperänsä tuntemiseen
        
        lapsi voi vaatia isyyden vahvistamista ja lapsen isyys voidaan vahvistaa viimeistään tuomioistuimessa, jos isä ei muutoin tunnusta isyyttään
        
        näyttönä voidaan käyttää oikeuden määräämää oikeusgeneettistä tutkimusta
        
        kanne isyyden vahvistamisesta voidaan nostaa vielä miehen kuoltuakin
        
        kun isyys on vahvistettu, lapsi saa perintöoikeuden isän puoleiseen sukuunsa.
      - miten perintövero määräytyy
        
        Perintöveron lähtökohtana on perukirja ja siinä ilmoitettu perinnönjättäjän omaisuuden eli jäämistön suuruus. Perukirja on toimitettava verotoimistoon kuukauden kuluttua perunkirjoituksesta. Perintövero määräytyy omaisuuden arvon ja sukulaissuhteen perusteella. Veroprosentti on sitä suurempi, mitä suurempi perintö on. Alle 20 000 euron perinnöstä ei makseta ollenkaan veroa.
        
        Perintövero jakautuu kahteen luokkaan sukulaisuuden perusteella. I veroluokkaan kuuluvat esim. lapsi, avipuoliso, aviopuolison lapsi, ottolapsi, vanhemmat, ottovanhemmat ja lapsen rintaperilliset ja avopuolison tietyin rajoituksin. Avopuoliso kuuluu I luokkaan, jos hän ja vainaja ovat olleet aikaisemmin naimisissa tai heillä on tai on ollut yhteinen lapsi. Avopuoliso ei peri vainajaa, joten heidän on tehtävä testamentti, jos he haluavat jättää osan omaisuudestaan toisilleen. Testamentista kuitenkin vain puolet on vapaata osaa ja toinen puolikas kuuluu perijöille, joilla on perintöoikeus.
        
        II luokkaan kuuluvat kaikki muut; esim. sisarukset, sisarpuolet ja sisarusten lapset. Perintövero määräytyy siis luokan mukaan ja tietyn summan ylittävästä perinnöstä (esim. 100 000) maksetaan tietty määrä veroa (luokassa I 7%).
    - - uusi nimilaki tuli voimaan 1.1.2019
        
        etunimiä saa olla 4
        
        etunimeksi saa valita nimen, joka ei vastaa kotimaan nimikäytäntöä
        
        esim. Maria on kansainvälisesti myös miesten nimi, jolloin pojan saa nimetä Mariaksi, jos Suomessa asuu jo vähintään 5 Maria-nimistä miestä
        
        harvinaisten etunimien hyväksyttävyys arvioidaan tapauskohtaisesti
        
        kaikki sukunimet ovat suojattuja --> et saa ottaa itsellesi kaverin sukunimeä
        
        sukunimeksi saa ottaa nimen, joka itsellä on aikaisemmin ollut
        
        sukunimeksi saa ottaa nimen, joka on esiintynyt suvussa viiden sukupolven sisällä
        
        sukunimen saa muuttaa jos kyse on vierasperäisen sukunimen muuttamisesta tai lyhentämisestä
        
        sukunimen saa muuttaa, jos nimenmuutosta on pidettävä erityisen perusteltuna perhesuhteissa tapahtuneiden muutosten tai muun painavan syyn takia
        
        jos sukunimi on käytössä avio- tai avopuolisolla ja puoliso antaa suostumuksensa nimenmuutokseööe
        
        jos halutaan sukunimi, joka ei ole kenelläkään käytössä, pyydetään nimestä nimilautakunnan lausunto --> arvioi, onko esitetty nimi sukunimityyppinen, soveltuuko se sukunimeksi ja onko nimi sekoitettavissa esim. yhdistyksen tai yrityksen nimeen
        
        molemmilla aviopuolisoilla oikeus sukunimiyhdistelmään
        
        jos nimen sopivuudesta tulee kiistaa, oikeusministeriön nimilautakunta ratkaisee nimen sopivuuden
      - etunimeksi voidaan hyväksyä vain nimi tai etunimistä muodostettu kokonaisuus, joka ei ole
        
        omiaan aiheuttamaan pahennusta
        
        omiaan aiheuttamaan haittaa
        
        sukunimityyppinen tai vakiintunut toisen sukupuolen nimeksi
        
        etunimeksi ilmeisen soveltumaton.
        
        sen tulee vastata vakiintunutta etunimikäytäntöä
      - nimen muuttaminen
        
        hakemuksella --> hyväksytään jos nimi on etunimilain mukainen
        
        hakemuksella voi myös muuttaa etunimien järjestystä tai poistaa tai lisätä etunimiä
        
        sukunimen muutosta voidaan hakea nimenmuutoshakemuksella, mutta sille pitää olla perustelut
  - - - milloin saa tekijänoikeudet?
        
        kun teos on omaperäinen ja itsenäinen
        --> kaikki teoskynnyksen ylittävät teokset saavat tekijänoikeudet
        
        alkaa teoksen valmistushetkestä ja päättyy 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen
      - mitä tekijänoikeudet sisältävät?
        
        taloudelliset oikeudet
        
        yksinoikeus valmistaa teoskappaleita, muokata teosta ja saattaa se yleisön saataville
        
        tekijällä ja hänen perillisillään on taloudellisia oikeuksia
        
        voi myydä eteenpäin
        
        moraaliset oikeudet
        
        isyysoikeudet
        
        tekijän oikeus tulla ilmoitetuksi teosta käyttäessä
        
        esim. kappaletta esitettäessä on mainittava tekijän nimi
        
        kunnioittamisoikeudet
        
        teosta ei saa muokata
        
        teosta ei saa saattaa yleisön saataville tekijää loukkaavassa muodossa
        
        ei voi myydä eteenpäin
      - joitakin tekijänoikeuksien alaisia teoksia saa kopioida yksityiseen käyttöön
        
        esim. julkistetusta cd-levystä saa ottaa kopion omaan käyttöön
        
        elokuvista, sävellyksistä tai kuvanveistoksista ei saa tehdä kopioita omaan käyttöön ellei tekijä ole antanut siihen lupaa
        
        lain mukaan kopioitavan teoksen on oltava laillisesti valmistettu
      - tekijänoikeuksien rikkominen
        
        tekijänoikeusrikkomus
        
        mikäli henkilö tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta johtuen rikkoo tekijän taloudellisia tai moraalisia oikeuksia
        
        esim. teoksen kopiointi tai ohjelmiston käyttö ilman lisenssiä
        --> sakko
        
        pienet rikkeet
        
        ei ole vielä tekijänoikeusrikkomus
        --> hyvitysvastuu
        
        tekijänoikeuksia rikkonut on aina hyvitusvastuussa, vaikka olisi toiminut vilpittömästi
        --> vahingonkorvausvastuu
        
        edellyttää tahallisuutta tai tuottamuksellisuutta
        
        tekijänoikeusrikos
        
        henkilö on rikkonut tekijänoikeuksia ansiotarkoituksessa
        
        rikokseen syyllistynyt on yrittänyt saada rahallista hyötyä teollaan
        
        tekijänoikeusrikos on aiheuttanut huomattavaa haittaa tai vahinkoa
        --> sakko tai enintään 2v vankeus
  - - - kun velkaa otetaan, velan ottajan ja velan antajan välille syntyy velkasuhde
      - yhteisvastuullinen velka
        
        kun velka otetaan yhdessä toisen kanssa
        
        velka voidaan periä takaisin keneltä tahansa velalliselta, mikäli muut velalliset eivät maksa osuuttaan velasta
        
        esim. jos pariskunta ottaa yhdessä asuntolainan ja eroaa ennen kuin laina on maksettu, se voidaan periä vain toiselta osapuolelta, mikäli toinen puolisoista ei ole maksukykyinen --> tämän vuoksi eron tullessa yhteinen laina kannattaa puolittaa ja muuttaa se pankissa kahdeksi erilliseksi lainaksi
      - yleensä velka syntyy sopimuksella
        
        voidaan tehdä suullisesti tai kirjallisesti
        
        velkakirja
        
        velallinen lupaa maksaa velan velkojalle
        
        velka voi sopimuksen lisäksi perustua vahingonkorvausvelvollisuuteen, verovelvollisuuteen tai elatusvelvollisuuteen
      - velasta on maksettava korkoa
        
        hyvitys siitä, ettei raha ole velkojan käytössä velan aikana
        
        hyvitys inflaatiosta aiheutuneesta rahan arvon laskusta
        
        jos korosta ei sovita --> velka on koroton
    - - velkaan liittyy riski, ettei velanantaja saa omiaan takaisin
        
        vakuus --> toimii maksun takeena
        
        takaus
        
        takaaja vastaa henkilökohtaisesti siitä, että velka tulee maksettua
        
        takaaja on joku muu kuin itse velallinen
        
        takaaja maksaa maksamattoman velan
        
        esim. ASP-lainalle ja opintolainalle saa valtiontakauksen
        
        täytetakaus
        
        asuntolainoissa käytetty takaus siitä osasta lainaa, jota asunto ei kata
        
        takaaja ottaa vastuulleen vaan osan lainasta
        
        panttaus
        
        velan takeeksi asetetaan omaisuutta
        
        yleensä velallisen omaa omaisuutta
        
        esim. asunto, pörssiosakkeet, arvokas työkone
        
        vierasvelkapanttaus
        
        on mahdollista pantata jonkin muun henkilön omaisuutta
        
        pantin antaminen toisen tekemästä velasta
    - - velkoja voi hakea omiaan takaisin seuraavien vaiheiden kautta:
        
        maksumuistutus
        
        jos laskua ei ole maksettu 14 päivän kuluessa eräpäivästä, voidaan lähettää maksumuistutus
        
        maksuvaatimus
        
        jos velallinen ei ole maksanut laskua 2 maksumuistutuksesta huolimatta, velka siirtyy velkojalta perintäyritykselle
        
        perintäyritys lähettää maksuvaatimuksen 14 päivän kuluessa edellisestä maksumuistutuksesta
        
        Suomessa perintää saavat harjoittaa vain luvan saaneet toimijat eli perintöyritykset
        
        esim. Svea Perintä, OK Perintä, Aktiv Kapital
        
        ulosotto
        
        perintäyritys voi hakea käräjäoikeudelta lupaa viedä velka ulosottoon
        
        ulosotto --> maksuhäiriömerkintä
        
        ulosotossa velallisen tulot ja omaisuus selvitetään ja hänen maksukykynsä arvioidaan
        
        maksuhäiriömerkintä seuraukset: se vaikeuttaa
        
        luoton tai luottokortin avaamista
        
        osamaksusopimuksen tekemistö
        
        uuden vakuutuksen ottamista
        
        uuden puhelin- tai nettiliittymän avaamista
        
        uuden vuokra-asunnon saamista
        
        työpaikan saamista, jos työtehtävään liittyy rahavastuuta
        
        mitä tehdä, jos saa maksuhäiriömerkinnän
        
        velkaneuvonta
        
        velkajärjestelyt (tuomioistuin)
        
        vanhoista laskuista ja maksuista huolen pitäminen
        
        elämäntapojen tutkaileminen
        
        jälkiperintä
        
        jos velallinen todetaan ulosotossa varattomaksi, velka siirtyy jälkiperintään
        
        velka kerryttää viivästyskorkoa, kunnes se on maksettu
        
        vasraton henkilö voi tuomioistuimen päätöksellä päästä velkajärjestelyyn
        
        tarkoituksena estää saatavan vanhentuminen
        
        jälkiperintää käytetään myös tilanteissa, joissa velallista ei ole aikaisemmin tavoitettu ollenkaan
- - - - edustuksellinen demokratia
        
        vaaleissa äänestetään omat edustajat
        päättämään asioista puolestamme
      - parlamentaarinen demokratia
        
        hallituksen nautittava parlamentin eli eduskunnan
        luottamusta
        
        välikysymykset
        
        eduskunta äänestää hallituksen luottamuksesta
        
        opposition esittämä kysymys koko hallitukselle tai
        yksittäiselle hallituksen kansanedustajalle, johon tarvitaan
        20 kansanedustajan allekirjoitus
        
        kysymyksen saajalla 2 viikkoa aikaa vastata kysymykseen
        --> vastauksen jälkeen hallituksen luottamuksesta äänestetään
      - (suora demokratia)
        
        esim. Antiikin Kreikka
        (vain riittävän vanhoilla ja oikean syntyperän
        omaavilla miehillä oli päätösvaltaa)
        
        kansanäänestykset
        
        Suomen historian aikana kansanäänestyksiä
        järjestetty vain kahdesti:
        
        kieltolain lakkauttaminen
        
        EU-jäsenyys
        
        Suomessa vain neuvoa antavia
        
        Suomen lisäksi vain Luxemburgissa
        ja Belgiassa neuvoa-antavia
        
        esim. Sveitsi
        --> maan päätöksentekoa sitova
        
        kansalaiset päättävät asioistaan ilman edustajia
      - vaalit Suomessa
        
        eduskuntavaalit
        
        neljän vuoden välein
        
        äänestetään maan uudesta eduskunnasta
        ja hallituksesta --> eduskuntavaaleissa valituista
        tulee kansanedustajia
        
        vaalipiirit
        
        vain oman vaalipiirin
        ehdokasta saa äänestää
        
        kuka saa asettaa ehdokkaita?
        
        rekisteröidyt puolueet ja valitsijayhdistykset
        
        valitsijayhdistyksen voi perustaa, jos
        riittävän moni vaalipiirin äänioikeutetuista
        henkilöistä ilmaisee kannattavansa valitsijayhdistyksen
        ehdokasta
        
        ehdolle saavat asettua henkilöt, joilla
        on äänioikeus eduskuntavaaleissa
        
        eduskuntavaaleissa äänestetään
        aktiivisimmin
        
        eduskuntavaaleissa monilla äänestäjillä
        vakiintuneita suosikkeja
        
        eduskunta on hyvin näkyvä vallan käyttäjä
        
        eduskuntavaaleja varten kampanjoidaan
        näkyvästi
        
        kuntavaalit
        
        neljän vuoden välein
        
        kunnanvaltuuston jäsenet valitaan
        
        kunnanvaltuusto
        --> päättää kunnan tärkeimmistä asioista,
        kuten kunnan hallinnon järjestämisestä ja
        taloudellisesta toiminnasta
        
        valittujen valtuutettujen ja varavaltuutettujen
        määrä riippuu kunnan koosta
        
        kuka saa äänestää?
        
        18-vuotias kunnan asukas, jolla on
        
        EU-valtion
        
        Norjan tai
        
        Islannin kansalaisuus
        
        kunnassa tullut asua vähintään 1,5kk ennen vaalipäivää
        
        kotikunnan pitänyt olla Suomessa yhtäjaksoisesti 2 vuotta
        
        myös EU:n ulkopuolelta tulevat henkilöt, joilla ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa 2 vuoden ajan
        
        kuka saa asettaa ehdokkaita?
        
        puolueet ja valitsijayhdistykset
        
        ehdokkaalla tulee olla äänioikeus kuntavaaleissa
        ja asua kunnassa, jossa on ehdolla
        
        presidentinvaalit
        
        kuuden vuoden välein
        
        sama henkilö voidaan valita presidentiksi korkeintaan
        kahdeksi peräkkäiseksi kaudeksi
        
        kaksi vaihetta
        
        presidentiksi valitun tulee saada yli puolet annetuista äänistä
        
        --> kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista äänistä
        ensimmäisellä kierroksella --> kahden eniten ääniä saaneen kesken toinen kierros
        
        kuka saa asettaa ehdokkaita?
        
        puolueet ja valitsijayhdistykset
        
        ehdokkaan tulee olla syntyperäinen Suomen kansalainen
        
        pitäisikö tätä käytäntöä
        muuttaa?
        
        käytäntö hieman vanhahtanut
        
        myös ei-syntyperäinen Suomen kansalainen
        voi olla pätevä presidentti
        
        ulkomaalaisviha?
        
        muissakin vaaleissa voi asettua ehdolle, vaikkei
        olisi syntyperäinen suomalainen
        
        perinteet
        
        presidentti on muodollisesti maan johtohenkilö,
        ja Suomea tulisi edustaa nimenomaan
        syntyperäinen suomalainen
        
        äänestysinnokkuus presidentinvaaleissa
        
        vaihtoehtoja vähemmän
        
        vaali on korostuneesti henkilövaali
        
        presidentin valinta koetaan tärkeämpänä
        kuin esim. kansanedustajien valinta
        
        europarlamenttivaalit
        
        5 vuoden välein
        
        Euroopan parlamentin jäsenet valitaan
        
        kuka saa asettaa ehdokkaita?
        
        puolueet ja valitsijayhdistykset
        
        äänestysprosentti hyvin alhainenen
        
        vaalitapoja
        
        enemmistövaalit
        
        suora enemmistövaali
        
        äänestetään ehdokasta ja eniten ääniä
        saaneet ehdokkaat valitaan
        
        johtaa usein kaksipuoluejärjestelmään
        
        kaksivaiheinen enemmistövaali
        
        äänestetään yhtä ehdokasta
        mutta vaaleissa on yleensä kaksi kierrosta
        
        haitat:
        
        yksioikoisuus
        --> puolue, joka saisi yksinään puolet äänistä,
        saisi päätösvallan esim. kunnanvaltuustossa
        
        pahimillaan lähes puolet kuntalaisista jäisi ilman
        edustajia koko valtuustokauden ajaksi
        
        vaaleissa menestyisivät helposti julkisuuden henkilöt
        
        suhteelliset vaalit
        
        suljettu listavaali
        
        puolue nimeää omat ehdokkaansa ja
        asettaa ehdokkaat järjestykseen, jossa heidät valitaan
        
        äänestäjät voivat äänestää puoluetta, mutta eivät voi vaikuttaa siihen, ketkä ehdokkaista valitaan
        
        avoin listavaali
        
        puolue nimeää omat ehdokkaansa ja eniten ääniä
        saaneet ehdokkaat valitaan
        --> äänestäjät määräävät listan ehdokkaiden läpimenojärjestyksen
        
        Suomessa kaikissa muissa paitsi presidentinvaaleissa
        
        edut:
        
        suosii pieniä puolueita
        --> suorassa vaalissa pienempien puolueiden
        on vaikeampi saada ehdokkaitaan läpi
        
        monipuoluejärjestelmä
        
        puolueiden kyettävä yhteistyöhön
        
        mahdollistaa erilaisia yhteiskunnallisia
        näkemyksiä korostavien puolueiden tai ryhmien
        näkymisen päätöksenteossa
        suhteellisen kannatuksensa vuoksi
        
        sekavaali
        
        sekoitus enemmistövaalia ja suhteellista vaalia
        
        äänestäjillä käytössään kaksi ääntä,
        joista ensimmäinen annetaan ehdokkaalle
        ja toinen puolueelle
        
        ensiksi lasketaan ehdokkaille annetut äänet
        ja eniten ääniä saaneet valitaan parlamenttiin
        
        1 more item...
        
        esim. Saksassa parlamenttivaaleissa
        
        äänikynnys
        
        aluevaalit
        
        valitaan hyvinvointialueiden aluevaltuustot
        
        hyvinvointialueet
        --> vastuussa terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja
        pelastustoimen järjestämisestä
        
        21 hyvinvointialuetta
        
        kaikki muut paitsi Helsinki
        ja Ahvenanmaan maakunta
        
        järjestetään samanaikaisesti kuin kuntavaalit
        
        ensimmäiset aluevaalit v.2022
      - puolueet
        
        Suomen Sosiaalidemokraatinen puolue, SDP
        
        suurin kannatus
        keskimäärin 25%
        
        työväen puolue
        
        vasemmisto
        
        läheinen yhteys ammattiyhdistysliikkeeseen
        
        puheenjohtaja: Sanna Marin
        
        Kansallinen Kokoomus, KOK
        
        yhteiskunnan hyväosaisten puolue
        
        perinteisesti yrittäjien puolue
        
        talouspoliittisesti oikeistolainen puolue
        
        puheenjohtaja: Petteri Orpo
        
        Suomen Keskusta, Kesk
        
        aiemmin nimeltään Maalaisliito
        
        puheenjohtaja: Annika Saarikko
        
        Perussuomalaiset, PS
        
        populistinen puolue
        
        puheenjohtaja: Riikka Purra
        
        Vihreä Liito, Vihr
        
        ympäristönsuojelu
        
        ilmastonmuutoksen vastustaminen
        
        kannatus keskittynyt kaupunkeihin
        
        puheenjohtaja: Maria Ohisalo
        
        Vasemmistoliitto, Vas
        
        tuloerojen kaventaminen
        
        korkea, kattava perusturva
        
        puheenjohtaja: Li Andersson
        
        Suomen ruotsalainen kansanpuolue, RKP
        
        ruotsinkielisen väestön asioita
        
        puheenjohtaja: Anna-Maja Henriksson
        
        Suomen Kristillisdemokraatit, KD
        
        kristillisen arvot
        
        perhe, yrittäjyys, turvallisuus ja eettiset ohjeet
        
        puheenjohtaja: Sari Essayah
        
        Liike Nyt, Liik
        
        puheenjohtaja: Hjallis Harkimo
        
        yhteiskunnallisen päätöksenteon muuttaminen lisämällä suoraa vaikuttamista
        
        Valta kuuluu kansalle, VKK
        
        keskusta-oikeistolainen puolue
        
        ajaa suoraa demokratiaa
        
        vasemmisto
        
        työväestön aseman parantaminen
        
        laaja ja kattava sosiaaliturva
        
        tuloerojen kaventaminen
        
        korkea verotus
        
        oikeisto
        
        yrittäjien asema
        
        matalampi verotus
        
        kansalaisjärjestöt ja
        puolueet vaikutuskanavina
        
        kansalaisjärjestön toimintaan helppoa lähteä mukaan
        
        puoluetoimintaan lähteminen vaikeampaa
        
        kansalaisjärjestöissä toiminta vapaamuotoisempaa ja
        sitä voi tehdä harrastuksenomaisesti
        
        puolueeseen liittyminen vaatii sitoutumista
        
        kansalaisjärjestöä voi kevyin perustein vaihtaa --> puoluetta ei
        
        puolueilla enemmän vaikutusvaltaa
        
        puolueen voi perustaa kuka tahansa
        
        rekisteröidään puoluerekisteriin, kun sillä
        on 5000 allekirjoitettua kannattajakorttia ja
        sen tavoitteena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin
        
        tulee olla yleishojelma, jossa kerrotaan puolueen
        tavoitteista ja periaatteista
      - hallitus
        
        hallituksen muodostaminen
        
        eniten ääniä saaneen puolueen
        puheenjohtaja
        --> hallitustunnustelija
        
        --> alustavat keskustelut
        
        selvittää muiden puolueiden haluja lähteä
        mukaan hallitukseen juttelemalla muiden puolueiden
        puheenjohtajien kanssa
        
        --> hallitusneuvottelut
        
        vuonna 2023 hallitusneuvotteluihin osallistuivat kokoomus, perussuomalaiset, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit, eli hallitus on vahvasti oikeistolainen vastoin viime hallitusta, Marinin hallitusta
        
        nykyisen hallituksen puolueiden puheenjohtajat ovat Petteri Orpo (kok), Riikka Puura (ps), Sari Essayah (kd) ja Anna-Maja Henriksson (rkp)
        
        hallitusneuvottelut kestivät poikkeuksellisen pitkään.
        
        selvitetään, millaisia asioita
        puolueet haluavat hallituksessa ajaa
        ja millä ehdoin puolueet ovat valmiita
        hallitusyhteistyöhön
        
        usein hallitukseen pyritään löytämään 3-4 puoluetta
        
        1-2 suurta puoletta, muut pienempiä tukipuolueita
        
        yleensä niiden puolueiden kesken, jotka
        ovat löytäneet yhteisymmärryksen ja
        joiden kesken hallituksen voisi todennäköisimmin
        muodostaa
        
        Populistipuolueena tunnetut Perussuomalaiset ovat yleensä olleet puolue, jonka kanssa hallitusta ei ole haluttu muodostaa. Nykyisen hallituksen lisäksi persut ovatkin olleet vain kerran aikaisemmin mukana hallituksessa, joka oli Sipilän hallitus. Perussuomalaiset joutuivat kuitenkin vuonna 2017 lähtemään hallituksesta, sillä muut hallituspuolueet eivät halunneet jatkaa yhteistyötä Jussi Halla-Ahon johtaman puolueen kanssa.
        
        Viime aikoina suomalaisessa mediassa puheenaiheeksi onkin noussut tämänkin hallituksen synkkä tulevaisuus, ja monet eivät uskovat sen kaatumiseen. Onhan yksi ministerikin, Vilhelm Junnila (ps), jo välikysymyksen myötä joutunut eroamaan hallituksesta mediaan nousseiden kohujen vuoksi, josta hänen syytettiin olevan tekemisissä puolalaisen äärioikeistopuolueen kanssa.
        
        neuvotellaan mm. hallitusohjelmasta, ministerien
        määrästä ja ministerien nimityksistä
        
        1 more item...
        
        --> pääministeri valitaan --> presidentti nimittää hallituksen --> hallitus aloittaa toimintansa
        
        pyritään muodostamaan enemmistöhallituksia
        
        toimintaedellytykset paremmat
        
        äänestäminen helpompaa, koska
        eduskunnassa päätösten tekeminen vaatii taakseen
        eduskunnan enemmistön --> enemmistö hallituksessa -->
        äänestetään omien ehdotusten puolesta
        
        päätöksenteko nopeampaa ja tehokkaampaa
        
        vaikeampi kaataa
        
        uusi hallitus voidaan muodostaa myös eduskunnan vaalikauden aikana, esim. silloin, kun pääministeri eroaa tai jos yksi tai useampi puolueista eroaa hallituksesta
        
        viimeksi Sipilän hallitus kaatui sote-uudistuksen kaaduttua
        
        Sipilä: "tulos tai ulos"- periaate
        
        eron myönsi Niinistö
        
        sitä ennen hallitus on kokonaan viimeksi kaatunut kesken vaalikauden v. 1982
        
        pienpuolueiden lähtö ei yleensä kaada hallitusta
        
        nykyään onkin harvinaista, että hallitus kestää koko vaalikauden, ja viimeksi näin kävi Paavo Lipposen hallitukselle (1995-1999)
        
        vaihtuu joka 4. vuosi eduskuntavaalien jälkeen
        
        koosttuu muutamasta puolueesta, ministereistä ja
        heidän johtamistaan ministeriöistä
        
        ministereillä omat vastuualansa
        
        ulkoministeri --> maan kansainväliset suhteet
        
        työminsiteri --> työmatkkinat
        
        puolustusministeri --> maan puolustus
        
        opetusministeri --> opetus
        
        toimintamuodot
        
        iltakoulu
        
        vapaamuotoinen tapaaminen
        
        hallituksen jäsenet keskustelevat ja
        käytännössä päättävät asioista
        
        päätökset eivät virallisia
        
        yleisistunto
        
        viralliset päätökset
        
        presidentin esittely
        
        presidentti ja ministerit tapaavat
        
        ministerit esittelevät oman vastuualansa
        aiheita presidentille
        
        tapa kommunikoida hallituksen ja presidentin
        välillä
        
        tehtävät
        
        maan johtaminen
        
        toimeenpanovallan käyttäminen
        
        lakiesitysten ja budjettiesitysten valmistelu
        
        Suomen EU-suhteista huolehtiminen
        
        yhteiskunnan kehityksen ja tilanteen seuraaminen
        
        hallituksen vastuu
        
        parlamentaarinen vastuu eli
        vastuu jäsenille
        
        hallituksen noudatettava yhdistyksen kokouksen päätöksiä
        
        jos hallitus ei niitä noudata tai muuten menettää jäsenten luottamuksen --> hallitus voidaan yhdistyksen päätöksellä erottaa kesken toimikautensa
        --> kutsuttava koolle yhdistyksen kokous
        --> luottamuksen menetys on tarpeeksi suuri perustelu erottamiselle
        
        vahingonkorvausvastuu
        
        hallitus tai sen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka se on tahallsiesti tai huolimattomuuttaan aiheuttanut yhdistykselle
        
        yhdistykselle on pitänyt koitua merkittävää haittaa ja vahingon on todistettavasti aiheuttanut hallitus tai sen jäsen
        
        vahingonkorvausvastuusta hallituksen vapauttaa yhdistyksen kokous toiminnantarkastuksen pohjalta, mutta jos jotakin tietoa on jäänyt pimentoon, sen perusteella korvausvastuu voidaan tuomita vielä jälkeenpäinkin
        
        rikosoikeudellinen vastuu
        
        jos hallitus tekee yhdistystoiminnan puitteissa rikoksen, vastuuseen siitä joutuu hallitus tai sen jäsen, ei yhdistys
        
        poikkeuksena tapaukset, joissa asia ei kuulu Rikoslain piiriin, jolloin yhdistys voi olla osapuoli (esim. sopimukset, vahingonkorvaukset, velat)
        
        esim. ilman anniskelulupaa tapahtuvan alkoholin myymisen ilmitulo johtaisi hallituksen jäsenten, ei yhdistyksen rankaisemiseen, kun taas myöhässä palautetun vuokrapakun sopimussakko lankeaisi yhdistyksen maksettavaksi
        
        eri hallitusmuotoja
        
        enemmistöhallitus
        
        sen puolueella tai puolueilla on enemmistö edustajista valtion parlamentissa
        
        vaikea kaataa
        
        päätöksenteko nopeaa
        
        koalitiohallitus
        
        eli kokoomushallitus, on hallitustyyppi, jonka muodostaa useampi kuin yksi puolue
        
        käytössä Suomessa
        
        vähemmistöhallitus
        
        sen puolueella tai puolueilla on vähemmistö edustajista valtion parlamentissa
        
        helppo kaataa
        
        virkamieshallitus
        
        toimitusministeriö, jonka jäsenet eli ministerit ovat mitään puoluetta edustamattomia virkamiehiä
        
        voidaan nimittää väliaikaiseksi toimeenpanoelimeksi tilanteessa, jolloin poliittista hallitusta ei ole saatu muodostettua
        
        virkamieshallitus ei yleensä tee mitään pitkän aikavälin suunnitelmia, vaan hoitaa ainoastaan juoksevat päiväkohtaiset asiat
        
        vasemmistohallitus
        
        porvarihallitus
        
        punamultahallitus
        
        rungon muodostavat SDP ja Suomen Keskusta
        
        sixpack
        
        kuuden puolueen hallitus
        
        esim. Kataisen hallitus
      - eduskunta
        
        koostuu 200 kansanedustajasta
        
        puoluekuri tai ryhmäkuri
        --> eduskuntaryhmät sopivat ennen äänestyksiä
        oman linjansa ja kaikki eduskuntaryhmään kuuluvat
        äänestävät tämän linjan mukaisesti
        
        hyödyt
        
        päätöksenteko nopeutuu --> ilman puoluekuria päätöksenteko voisi pitkittyä ja hankaloitua huomattavasti --> eduskunnassa on kuitenkin 200 ihmistä, joista monella on erilaiset mielipiteet jopa puolueiden sisällä
        
        edustuksellisen demokratian katsotaan jo nyt olevan turhankin hidasta, joten puoluekurin poistaminen olisi demokratian toimijuuden kannalta turhauttavaa
        
        kun mielipiteet eivät ole niin hajaantuneita, se lisää puolueiden uskottavuutta ja luotettavuutta
        
        estää yksittäisen kansanedustajan pilaamasta kaikkea
        
        haitat
        
        kompromissit --> kansanedustajien omat yksittäiset mielipiteet eivät pääse läpi
        
        voidaan epäillä, että puolueen puheenjohtaja valitsee puolueen kannan
        
        joissakin tapauksissa sallitaan kansanedustajan "omantunnonvapaus, eli lupa äänestää oman harkintansa mukaan
        
        puoluekuri rajoittaa kansanedustajan mahdollisuutta äänestää oman näkemyksensä mukaan
        
        loukkaa kansanedustajan riippumattomuutta
        
        perustuslaissa määrätään kansanedustajan riippumattomuudesta ja että hänen tulee noudattaa "oikeutta ja totuutta" ja että hänen täytyy noudattaa perustuslakia ja häntä eivät sido "muut määräykset" --> rikkooko tämä perustuslakia?
        
        kyseessä on kuitenkin eräänlainen "vapaaehtoinen pakko", sillä kansanedustaja hyväksyy puoluekurin liittyessään puolueeseen, mutta jos hän ei noudata sitä, hänelle voidaan määrätä rangaistuksia
        
        enemmistön mukaan toimiminen--> mielipiteet eivät tule esille --> onko demokraattista
        
        ihmiset ovat äänestäneet yksittäisiä kansanedustajia ja onko heillä loppujen lopuksi mitään sanontaa päätöksenteossa? kätevämpää olisi suljettu listavaali
        
        työmuodot
        
        valiokuntatyöskentely
        
        16 valiokuntaa
        
        käsittelevät omaa alaansa koskevia lakialotteita
        
        suuri valiokunta --> päätetään esim. EU:ta koskevista asioista
        
        työskentely ei yleisölle julkista
        
        jokainen kansanedustaja kuuluu yhteen tai
        useampaan valiokuntaan
        
        täysistunto ja suullinen
        kyselytunti
        
        täysistunto
        
        4 kertaa viikossa
        
        kaikille avoin tapahtuma
        
        striimataan livenä eduskunnan verkkopalvelussa
        
        viimeaikoina keskusteltu esim. Orpon hallitusohjelmasta
        
        puhemies johtaa
        
        myöntää puheenvuorot ja vastauspuheenvuorot
        
        tekee äänestysesitykset
        
        päättää asioiden lopullisesta käsittelyjärjestyksestä
        
        2 varapuhemiestä
        
        keskustellaan esim
        
        hallituksen esityksistä
        
        valtion budjetista
        
        äänestetään esitysten ja
        aloitteiden hyväksymisestä ja hylkäämisestä
        
        suullinen kyselytunti
        
        kerran viikossa
        
        opposition keino nostaa esille havaitsemiaan
        epäkohtia esittämällä hallitukselle ja yksittäisille
        ministereille kysymyksiä
        
        tehtävät
        
        uusien lakien säätäminen ja vanhojen
        muokkaaminen
        
        budjetista päättäminen
        
        verotuksesta päättäminen
        
        pääministerin valitseminen
        
        hallituksen toiminnan valvominen (kyselytunti, välikysymys)
        
        hallinnon virkamiehien valvominen
        
        kansainvälisten sopimusten hyväksyminen
        
        sodasta ja rauhasta päättäminen (eduskunta antaa
        presidentille luvan julistaa sota)
        
        lakien säätäminen
        
        lakialoite
        
        voi tehdä
        
        hallitus (yleensä hallitusohjelman pohjalta)
        
        kirkolliskokous --> kirkkolaki
        
        Ahvenanmaan maakuntapäivät --> ahvenanmaan itsehallintoon liittyvät asiat
        
        kansanedustajat --> ei paljoa painoarvoa, enemmistön kanta taakse, niin se käsitellään
        
        kansalaiset
        JOS aloite kerää 50 000 allekirjoitusta
        
        lakiehdotus käsitellään eduskunnan täysistunnossa
        ns. "lähetekeskustelussa"
        
        3 more items...
        
        perustuslaki "lakien laki"
        
        tavallinen laki ristiriidassa perustuslain kanssa
        --> jätettävä huomiotta tai tulkittava perustuslain
        mukaisesti
        
        sisältää säädöksiä mm. perusoikeuksista
        esim.
        
        liikkumisvapaus
        
        yksityiselämän suoja
        
        sananvapaus
        
        perustuslain muuttaminen tarvitsee
        kahden eduskunnan päätöksen
        
        3 more items...
        
        kysymysinstituutio
        
        välikysymysten määrä lisääntynyt 1980-luvun lopulta lähtien
        
        johtuu oppositiopuolueiden halusta nostaa omaa profiiliaan
        
        pyrkimys nostaa ajankohtaisia aiheita keskustelunkohteeksi
        
        v. 1966 kansanedustajille lisättiin mahdollisuus tehdä suullisia kysymyksiä
        
        v. 1989 valtioneuvoston kyselytunti
        
        kysymysten tulee olla ajankohtaisia ja koskea
        merkittäviä aiheita
        
        v. 1987 valtioneuvoston kyselytuntia uudistettiin
        --> myös muilla edustajilla oli oikeus osallistua keskusteluun
        
        v. 1993 kuka tahansa kansanedustaja on saanut esittää kysymyksiä paikalla oleville ministereille
        
        v. 1999 kyselytunnit (suulliset kysymykset ja valtioneuvoston kyselytunti)
        --> värikäs ja ennakoimaton dialogi opposition ja hallituksen välillä
        
        nykyään
        
        välikysymyksen käsittelyssä sen ensimmäinen allekirjoittaja
        esittelee kysymyksen eduskunnan täysistunnossa
        --> valtioneuvoston jäsen vastaa kysymykseen
        --> välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja pitää seuraavan puheenvuoron
        --> ryhmäpuheenvuorot jaetaan eduskuntaryhmien suuruusjärjestyksessä
        
        keskustelun aikana tehdään epäluottamuslause-ehdotus
        --> välikysymyksen jälkeen äänestetään luottamuksesta
        
        hallituksen luottamusäänestyksessä puhemies esittää
        äänestystavan, jossa opposition ehdotus on "ei" ja hallituksen esitys on "jaa"
      - presidentti ja pääministeri
        
        presidentti
        
        uusi perustuslaki v.2000
        
        presidentin valtaoikeuksia kavennettiin
        
        nykyään presidentin tehtävä on
        huomattavasti symbolisempi
        
        ei valtaa sisäpolitiikassa
        
        tehtävät
        
        ulkopolitiikka
        
        johtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa
        yhdessä hallituksen kanssa
        
        tekee päätökset Suomen ulkopoliittisesta linjasta ja aloitteista
        
        diplomaattisuhteiden solmiminen tai katkaiseminen
        
        kansainvälisiin järjestöihin liittyminen ja eroaminen
        
        määrää suurlähettiläät tehtäviinsä
        
        merkittävät ulkopoliittiset ratkaisut presidentti tekee
        yhdessä hallituksen kanssa
        
        turvallisuus
        
        valtion tehtäväksi voidaan nimetä myös turvallisuuden ylläpitäminen
        
        sisäinen ja ulkoinen turvallisuus
        
        esim. valtion sisäinen turvallisuus ja puolustusvoimat
        
        3 more items...
        
        rauhan aikana puolustusvoimien ylipäällikkö
        
        päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella
        
        julistaa eduskunnan valtiopäivät avatuiksi
        
        vuoteen 1991 asti oikeus hajottaa
        eduskunta ja määrätä uudet vaalit
        1991 --> vain pääministerin aloitteesta ja
        eduskuntaryhmiä kuultuaan
        
        voi perustellusta aloitteesta määrätä ennenaikaiset
        eduskuntavaalit
        
        pidetään, jos koko hallitus kaatuu
        
        Suomen historian aikana näin on käynyt
        7 kertaa
        
        Suomessa hajotusvaalit on viimeksi käyty 1975, kun presidentti Urho Kekkonen syrjäytti Kalevi Sorsan (sd) ykköshallituksen Keijo Liinamaan virkamieshallituksen alta, hajotti eduskunnan ja määräsi ennenaikaiset vaalit.
        
        muodolliset nimitykset
        
        pääministeri
        
        oikeuskansleri
        
        Kelan pääjohtaja
        
        valtakunnansyyttäjä
        
        Suomen Pankin pääjohtaja
        
        hallitus
        
        myöntää myös hallitukselle eron
        eropyynnön jälkeen
        
        ennen oli paljon vaikutusvaltaa hallituksen muodostamisesta
        
        1 more item...
        
        vahvistaa lait
        
        ei voi estää uuden lain
        voimaantuloa
        
        oikeus armahtaa vankeustuomiota suorittavaa henkilöä
        
        pyydettävä lausunto
        korkeimmasta oikeudesta
        
        pääministeri
        
        suurimman puolueen puheenjohtaja
        
        tehtävät
        
        johtaa hallituksen toimintaa ja
        politiikkaa
        
        johtaa asioiden käsittelyä
        
        erilaisten näkemysten yhteensovittaminen
        puolueiden välillä
        
        sovittaa yhteen hallituksen ja
        eduskunnan tekemää työtä
        
        määrää yleisistunnon esittelypäivät ja
        asioiden esittelyjärjestyksen
        
        valtioneuvoston kanslian johtaminen
        
        kanslian tehtävä
        --> taata pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset
        --> valvoo hallitusohjelman toteuttamista valtioneuvoston kanslian
        päällikkönä
        
        toimii tarvittaessa presidentin sijaisena
        
        pääministerillä käytössään enemmän valtaa kuin presidentillä
        
        kansanedustajat
        
        tehtävät
        
        oman alueensa asioihin perehtyminen ja niiden hoito
        
        tähän varattu yleensä yksi päivä viikosta
        
        paikallisten luottamustoiminen hoito
        
        yhteydenpito omaan alueeseensa
        
        lakien säätäminen
        
        mahdollisuus tehdä lakialotteita
        
        lähetekeskusteluun ja valiokuntakäsittelyyn
        osallistuminen
        
        lain sisällöstä keskustellaan ja tehdään päätöksiä
        
        valiokunnissa kansanedustajat kuulevat asiantuntijoita
        
        kaikki eduskunnan tekemät päätökset valmisteltu valiokunnissa
        --> päätöksen sisältöön voi vaikuttaa merkittävästi
        
        yhteiskunnallinen vaikuttaminen
        
        somet
        
        kansainvälinen toiminta
        
        ulkoasianvaliokunta
        
        suuri valiokunta
        
        EU
        
        tapaavat kollegoitaan muista valtioista
        
        pitävät yllä kansainvälisiä suhteita
        
        tekevät tutustumismatkoja
    - - kompromissit
        
        päätöksenteossa päädytään kompromisseihin
        
        eivät kenenkään intressien mukaisia
        
        onko kansan enemmistön haluama lopputulos
        aina paras mahdollinen lopputulos?
      - korruptio
        
        lahjonta
        
        ei demokraattista
      - populismi
        
        poliittinen ideologia tai tyyli, jossa tavoitellaan kansansuosiota ja halutaan politiikan edustavan "tavallisen kansan" tahtoa
        
        kansansuosion havittelua värikkäällä puhetyylillä ja asioiden ilmaisemista kansankielellä
        
        yksinkertaistaminen ja vääristäminen
        
        asian ilmaiseminen kansankielellä
        
        vaikeiden asioiden yksinkertaisteminen kansalaisille ymmärrettävään muotoon --> asiat vääristyvät ja levitettävästä tiedosta tulee valheellista
        
        "me" vs "muut" vastakkainasettelu
        
        äärimmäinen tapaus --> kansan kiihottaminen
        
        esim. persuja pidetty oikeistopopulistisena puolueena
        
        populististen puolueiden kannattaminen lisääntynyt 2000-luvulla
        
        muodostuu ongelmaksi, jos sen nimissä aletaan vähentää yhteiskunnan ja politiikan moniarvoisuutta
      - lobbaaminen eli vaikuttajaviestintä
        
        laillista päätöksentekoon vaikuttamista
        
        päättäjiin ja poliitikkoihin kohdistuvaa epävirallista vaikuttamista
        
        tätä harjoittava mm. yritykset, kansalaisryhmät ja etujärjestöt
        
        pidetty toimivan demokratian merkkinä --> päättäjien ei tarvitse itse perehtyä kaikkien ryhmien intresseihin, vaan he kuulevat erilaisia näkemyksiä lobbareilta
        
        ongelma
        
        ns. pyöräovi-ilmiö --> poliitikot siirtyvät lobbareiksi, ja heillä on jo valmiina verkostoja jopa puolueiden sisällä, joita he voivat hyödyntää lobbauksessa
        
        ilmiön ratkaisemiseksi ehdotettu paikallisia karenssiaikoja --> esim. EU:ssa komissaarina toiminut henkilö voi vasta kahden vuoden kuluttua siirtyä liike-elämään ja edistämään siellä jonkin tahon intressejä
        
        tapahtuu myös EU:ssa --> Euroopan unionin parlamentti ajaa lobbauksen läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisäämistä esim. sillä, että lobbarit ilmottaisivat kaikki tapaamisensa päättäjien kanssa
        
        EU-lobbareille vaadittu myös rekisteröitymistä --> näin kuka tahansa voisi selvittää, kuka lobbaa ja minkä asian puolesta
        
        v. 2011 --> Euroopan komissio ja parlamentti yhdistivät omat rekisterinsä ja muodostivat avoimuusrekisterin
        
        Suomessakin avoimuusrekisteristä keskusteltu paljon --> ei vielä perustettu
      - kansalaisten passivoituminen
        
        toimiva demokratia edellyttää kansalaisilta
        aktiivisuutta ja kiinnostusta
        --> passivoituminen --> kansanedustajat edustavat
        vain pientä aktiivisten kansalaisten joukkoa
        
        voidaan parantaa mm.
        
        vaalien yhdistäminen siten,
        että samalla kerralla äänestettäisiin
        useimmissa vaaleissa
        
        kansalaisten valistaminen puolueiden ja
        ehdokkaiden eroista sekä äänestämisen vaikutuksista
        
        helpotetaan äänestämistä teknologian avulla
        
        lisätään poliittisten toimijoiden avoimuutta, jolloin
        äänioikeutetut saavat paremman käsityksen niiden toiminnasta
        
        äänestäminen on tärkeää,
        koska...
        
        äänestämällä voi vaikuttaa
        asioihin (vaalien ollessa vapaat)
        
        äänestys mahdollista päättäjien vaihtamisen
        , jolloin myös muutos on mahdollinen
        
        europarlamenttiin, eduskuntaan ja kunnallisvaltuustoon
        valitus henkilöt päättävät yhteisistä asioista, jotka koskettavat
        kaikkia
      - ääriliikkeet
        
        jonkinlainen kiinnostus demokratian tukahduttamiseen
        ja vallan keskittämiseen esim. tietyn puolueen käsiin
      - byrokratia
        
        eräänlainen organisaatiomalli, jossa päätöksenteko ja hallintokoneisto ovat tasapuoliset kaikille
        
        kangistaa demokratiaa ja päätöksenteosta
        tulee tarpeettoman vaikeaa
      - demokratian puutteet
        
        jyrkät tuloerot ja varallisuuden epätasainen jakaantuminen --> haittaavat demokratian toimintaa
        
        edustuksellinen demokratia
        
        päätöksenteon hitaus
        
        päätöksenteon kaukaisuus
        --> kansanäänestykset, lähidemokratia, suora osallistuminen päätöksentekoon
        
        nimelliset demokratiat
        
        vallanpitäjät saattavat saada vaaleissa korkeita kannatuslukuja --> tosiasiassa äänestäjillä ei ole mahdollisuuksia vaihtaa johtajiaan
        
        esim. Venäjä, Turkki
    - - ei ole vain yhtä selitystä mutta esim.
        
        tapa päättää asioista ja valita asioista päättävät henkilöt
        
        laaja oikeus äänestää
        
        oikeus pitää äänestyspäätös salassa (vaalisalaisuus)
        
        jotkin arvot, yhteiskuntamallit, päättäjien valitsemistapa
        tai kansan tahdon totetuminen
        
        sananvapaus
      - kansan valtaa
        
        valta
        
        kyky saada ihmiset toimimaan tahtosi mukaisesti
        
        sosiologi Michel Foucalt jakaa vallan 3 osaan
        1.asemavalta
        
        tietty asema antaa valtaa
        
        kun asemassa ei enää olla, valta katoaa
        
        esim. poliisi tai tuomari
        
        2.karismavalta
        
        sidottu henkilöön
        
        3.tietovalta tai asiantuntijavalta
        
        tieto on aina valtaa
        
        muita vallan muotoja
        
        taloudellinen valta
        
        yritykset tai ihmiset, joilla on huomattavaa taloudellista varallisuutta
        
        muodolliset valtaoikeudet
        
        esim. Suomen presidentti
        
        median valta --> neljäs valtiomahti
        
        vallan legimiteetti
        
        vallan oikeutus
        
        valta on oikeutettua, silloin kun se koetaan oikeutetuksi
        
        väkivalta on legitiimiä, jos kansalaiset hyväksyvät sen välttämättömäksi oman turvallisuutensa ja yhteiskunnan normaalin toiminnan varmistamiseksi
        
        legaali valta
        
        lakiin nojaava valta, jota ei välttämättä koeta oikeutetuksi
        
        yleensä demokratioissa kansalaiset hyväksyvät vallankäytön
        
        kansalaistottelemattomuus
        
        demokratian edellytys on se, että kansalaisilla on oikeus osoittaa mieltä
        
        valtion viranomaisille on annettu oikeus puuttua yhteiskuntarauhaa, perusoikeuksia tai demokratiaa uhkaavaan toimintaan
        
        valtaverkostot
        
        esim. useimmat pitkän linjan poliitikot ja yritysjohtajat tuntevat toisensa
        
        painottuu enemmän mitä pienemmästä ympäristöstä on kyse
      - kansa voi vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon ja yhteisiin asioihin
        
        kansalaisaloite
        
        käsitellään eduskunnassa, jos se saa 50 000 allekirjoitusta
        
        sen avulla voi ehdottaa uutta lakia, muutosta voimassa olevaan lakiin tai ajaa olemassa olevan lain kumoamista
        
        esim. aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista oli aluksi kansalaisaloite
        
        suomalaiset kokevat, että kansalaisaloite on lisännyt heidän vaikutusmahdollisuuksiaan
        
        tilanne voi kuitenkin muuttua, jos kansalaiset kokevat, että kansalaisaloitteet eivät saa eduskunnassa kunnollista käsittelyä
        
        vaalikauden aikana eduskunnalle toimitetut kansalaisaloitteet raukeavat, jos niitä ei ehditä käsitellä meneillään olevan vaalikauden aikana
      - nykyään suurin osa maailman maista on joko
        
        puutteellisesti toimivia demokratioita
        
        maa, joka on perustuslakinsa mukaan demokratia, mutta jossa demokratiaan liittyvät kansalaisten vapaudet ja oikeudet eivät toteudu täysimääräisesti
        
        autoritaarisesti hallittuja maita
        
        maa, jossa demokratia ja oikeusvaltio toimivat puutteellisesti tai eivät lainkaan ja kansalaisten perusoikeuksia rajoitetaan
      - demokratia maailmalla
        
        demokratian maantieteellinen leviäminen on pysähtynyt
        
        populismin nousu voi olla merkki demokratian kriisistä
        
        kansainvälisten tutkimusten mukaan demokratian laatu on heikentynyt
        
        syynä vanhimmissa demokratioissa kansalaisten kasvanut epäluottamus edustukselliseen demokratiaan
        
        populismi on vahvistunut euroopassa 2000-luvulla
        
        miten parantaa demokratiaa?
        
        keskustelu
        
        teknologian tulisi palvella demokratiaa
        
        puolueiden toimintatapojen uudistaminen
        
        hallinnon arvoimuus ja joustavuus
        
        koulutuksen ja oppimisen tukeminen
        
        toimeentulo kaikille --> ei eriarvoistumista
        
        luottamuksen vahvistaminen
        
        lähidemokratia --> mahdollisuudet vaikuttaa elinympäristöön
        
        yhteisymmärrys taustalta tai arvoiltaan eroavien ryhmien välille
        
        uudet tavat osallisuuden vahvistamiseksi
        
        mikä selittää demokraattisuutta maassa?
        
        talous
        
        valtion sisäinen vakaus
        
        kriisit
        
        rikollisuus
        
        arvot
    - - monipuoluejärjestelmä
        
        vaaleissa useampia puolueita
        ja hallitus muodostuu useammasta
        puolueesta
      - yksipuoluejärjestelmä
        
        yksi puolue johtaa maata
        
        muut puolueet eivät saa asettaa vaaleihin
        ehdokkaita eikä muita puolueita voi äänestää
        
        vahva ideologia
        
        Kiinassa sosialismi
        Fasistinen Saksa
      - kaksipuoluejärjestelmä
        
        kaksi suurta puoluetta, joista toinen
        hallituksessa ja toinen oppositiossa
        
        Iso-Britanniassa esim. konservatiivit ja työväenpuolue
        
        Yhdysvalloissa demokraatit ja republikaanit
    - - ranskalaisen filosofin Montesquieun kehittämä teoria
        teoksessa "Lakien Henki"
        
        vallan väärinkäyttö tulee estää erottamalla
        
        lainsäädäntövalta
        
        tuomiovalta
        
        toimeenpanovalta
        
        valta jaetaan kolmelle taholle
        --> kukaan yksittäinen ryhmä ei
        pääse väärinkäyttämään saamaansa liikaa valtaa
        
        tuomiovalta
        
        tuomioistuimet
        
        oikeuslaitos
        
        oikeusistuimet
        
        syyttäjäviranomaiset
        
        asianajajat
        
        rikosseuraamusviranomaiset
      - Suomessa
        
        lainsäädäntövalta
        
        eduskunta
        
        toimeenpanovalta
        
        hallitus
        
        tuomiovalta
        
        riippumattomat tuomioistuimet
    - - neljäs valtiomahti:
        vapaa media ja tiedonvälitys on yksi demokratian kulmakivistä
        
        julkisen sanan neuvosto
        
        median itsesääntelyelin, joka voi antaa huomautuksia journalististen ohjeiden rikkomisesta
        
        joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien vapaaehtoisuuteen perustuva itsesääntelyelin
        
        median sensuroiminen on viime vuosikymmeninä vähentynyt ja Suomi on useasti valittu maaksi, jossa sananvapaus toteutuu parhaiten
        
        toisaalta yrityksiä median sensuroimiseen ollut (Juha Sipilä)
        
        v. 2019 nousi esiin väitteitä siitä, että entinen Sipilä olisi pyrkinyt vaikuttamaan YLE:n uutisraportointiin tietyissä tapauksissa --> herätti keskustelua ja kritiikkiä sananvapauden ja median riippumattomuuden suhteen
        
        kaupallinen media
        
        saa rahoituksen mainoksista
        
        teknologian kehityksen myötä tämä rahoitusmalli on ongelmissa
        
        esim. YLE on verovaroin rahoitettu valtio-omisteinen toimija
        
        vaihtoehtomediat
        
        keränneet kritiikkiä valheellisten ja tarkoituksenhakuisten uutisten levittämisestä
        
        sillä ei ole väliä, mikä on totta vaan sillä, mihin ihmiset uskovat (esim. Donald Trump v. 2016 vaalit)
  - - - syntymällä Suomen kansalaisen lapseksi
        
        syntyvä lapsi saa kansalaisuuden automaattisesti, mikäli joku seuraavista ehdoista täyttyy
        
        lapsen äiti on suomen kansalainen
        
        lapsen isä on suomen kansalainen ja naimisissa lapsen äidin kanssa
        
        lapsen isä on suomalainen, isyys on vahvistettu ja lapsi syntyy Suomessa
        
        lapsi syntyy Suomessa, hänen ei-synnyttänyt äitinsä on suomen kansalainen ja hänen äitiytyensä on vahvistettu
        
        mikäli suomalaisen isän tai suomalaisen ei-synnyttäneen äidin lapsi syntyy ulkomailla, lapsi voi saada kansalaisuuden ilmoituksella
        --> kansalaisuuden voi saada ilmoituksella myös silloin, jos on aiemmin ollut suomen kansalainen
      - hakemalla kansalaisuutta
        
        voi hakea täysi-ikäinen henkilö, joka on asunut suomessa vähintään 4-7 vuotta
        
        ei saa olla rikosrekisteriä tai maksuhäiriömerkintöjä
        
        elinkeinot tulee olla selvitetty
        
        hakijan tulee osoittaa riittävä kielitaitonsa suomessa, ruotsissa tai viittomakielessä
    - - perustuslaissa turvatuista vain kaksi on sidottuja Suomen kansalaisuuteen
        
        oikeus äänestää eduskunta- ja presidentinvaaleissa
        
        oikeus saapua Suomeen
      - oikeudet
        
        oikeus äänestää eduskunta- ja presidentinvaaleissa
        
        oikeus asettua ehdolle eduskuntavaaleissa
        
        oikeus saada Suomen passi
        
        oikeus saapua Suomeen
        
        oikeus kieltäytyä luovutuksesta toiseen maahan
        
        EU-kansalaisten oikeudet, kuten vapaa liikkuminen
      - velvollisuudet
        
        kansalaisella on velvollisuus osallistua maanpuolustukseen jollain tavalla
        
        18 vuotta täyttäneillä miehillä on asevelvollisuus
        
        noudatta Suomen lakeja
    - - jos 22-vuotiaana on myös toisen maan kansalaisuus eikä riittävää yhteyttä Suomeen
        
        väärien tietojen antaminen kansalaisuushakemuksessa
        
        mikäli kansalaisuuden on saanut suomalaisen isän tai suomalaisen ei-synnyttäneen äidin perusteella, ja isyys tai äitiys kumotaan, lapsi menettää Suomen kansalaisuuden
        
        v. 2019 --> vakavaan rikokseen syyllistyminen --> henkilöllä tulee olla myös toisen maan kansalaisuus --> ihminen ei voi jäädä kokonaan ilman kansalaisuutta
        --> vakava rikos on rikos, josta on säädetty rangaistukseksi väh. 8 vuotta vankeutta (esim. terroriteot)
  - - - kuntayhtymä --> voidaan perustaa lakisääteisen tehtävän hoitamiseksi
        
        kaksi kuntaa hoitaa jonkin tehtävän yhdessä
    - - valtuusto
        
        hallitus
        
        lautakunnat
        
        voi vaikuttaa byrokraattiselta
        
        kunnanvaltuusto
        
        tärkeimmät päätökset tekee kunnanvaltuusto --> valitaan joka 4. vuosi kunnallisvaaleilla
        tehtäviä
        
        kunnan toiminnasta ja taloudesta päättäminen
        
        voi myös päättää, mitä palveluita kunnassa tarjotaan ja paljonko niiden käyttäminen maksaa
        
        valitsee jäsenet kunnan muihin toimielimiin
        
        kuntalaiset voivat tehdä kuntalaisaloitteen
        --> käsitellään valtuustossa vähintään 6kk kuluessa siitä, kun aloitteen on allekirjoittanut vähintään 2% kunnan äänioikeutetuista asukkaista
        
        voi tehdä verkossa
        
        päätöksenteko kunnassa
        
        asia tulee esille
        
        asiaa valmistellaan
        
        tehdään päätös
        
        tiedotetaan päätöksestä
        
        pannaan päätös täytäntöön
        
        päätös voidaan asiasta riippuen tehdä lautakunnassa, hallituksessa tai valtuustossa --> myös viranhaltija voi tehdä päätöksen
        
        päätöksistä voi valittaa --> jos päätöksen on tehnyt kunnallisvaltuusto, päätöksestä valitetaan kunnallisvalituksella --> käsitellään hallinto-oikeudessa ja tarvittaessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa
        
        jos päätös on kunnanhallituksen tai lautakunnan tekemä --> päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus päätöksen tehneelle toimielimelle
        
        valtuuston päätöksestä ei voi tehdä oikaisuvaatimusta
        
        kunnanhallitus
        
        jäsenet valitsee valtuusto
        
        hallituksen häsenet nimittävät joukostaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan --> jos kunnassa on pormestari --> toimii hallituksen puheenjohtajana
        tehtävät
        
        valmistelee valtuuston päätökset ja valvoo niiden laillisuutta
        
        valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa
        
        lautakunnat
        
        jokaisella oma toimialansa, johon liittyviä tehtäviä se hoitaa
        
        kunnanhallitus voi asettaa toimikuntia hoitamaan jotain määrättyä tehtävää --> esim. Helsingissä digitalisaatiotoimikunta --> seuraa ja edistää kaupungin digitalisaatiota
    - - kuntien taloutta ohjataan taloussuunnitelmalla --> vaaditaan kolmeksi vuodeksi
        
        jokaisella kunnalla oma budjettinsa
        
        viime vuosina kunnilla on ollut talousvaikeuksia
        
        ratkaisut
        
        velanotto
        
        palveluiden tason heikentäminen
        
        kunnallisveron nostaminen
        
        henkilökunnan lomauttaminen
        
        kiinteistöveron korotukset
        
        omaisuuden myyminen
        
        kuntaliitoksien tekeminen
        
        elinkeinoelämän tukeminen --> uusien asukkaiden ja yritysten houkutteleminen
        
        elinkeinoelämä: taloudellista toimintaa, jota harjoittavat yritykset, organisaatiot ja yksittäiset yrittäjät
        
        kattaa laajan kirjon erilaisia toimialoja, yrityksiä ja taloudellisia toimintoja, jotka muodostavat yhteiskunnan taloudellisen perustan ja mahdollistavat hyödykkeiden tuottamisen
      - tulot
        
        verotus
        --> kunnallisvero --> kaikki kunnassa asuvat maksavat kunnallisveron maksurajan ylittävistä tuloistaan saman prosentin mukaan
        
        kunnallis- ja kiinteistövero ovat tasaveroja
        
        kiinteistövero on kuitenkin tuotoltaan ennakoitava ja kunnalle suhteellisen varma tulonlähde
        
        yhteisövero --> valtio perii yrityksiltä 20% yritysten voitoista --> avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt eivät maksa yhteisöveroa
        
        valtionosuudet --> tarkoituksena tasoittaa kuntien välisiä taloudellisia eroja --> siirretään rahaa budjetiltaan ylijäämäisiltä kunnilta alijäämäisille --> pyritään takaamaan kuntien järjestämät peruspalvelut --> suuruuteen vaikuttavat mm. kunnan työttömyysprosentti, väkiluku ja ikärakenne
        
        vuokratulot
        
        maksullisten kunnallispalveluiden käyttömaksut
        
        sijoittamisesta saadut voitot
        
        velanotto
      - menot
        
        peruspalveluiden järjestäminen (n. 44 mljrd euroa vuodessa)
        
        sote-uudistuksen jälkeen kuntien isoin tehtävä ja suurin menoerä on kasvatus ja koulutus
        
        kunnan työntekijöiden palkat
        
        erilaisten investointien rahoitus
        
        infrastruktuureiden ylläpito ja rakentaminen
    - - suomi jakautunut muuttovoittoisiin ja muuttotappiollisiin kuntiin
        
        muuttovoittoiset kunnat --> kuntiin muuttaa enemmän ihmisiä kuin sieltä pois
        
        muuttotappiolliset kunnat --> kunnasta muutetaan enemmän pois kuin sinne muutetaan
        --> maaseudut usein muuttotappiollisia
      - kaupungistumisen mahdollisuudet
        
        talouden tehokkuus lisääntyy --> kaupungit pystyvät tuottamaan palveluita ja tavaroita tehokkaasti
        --> pääkaupunkiseutu tuottaa suomessa 1/3 koko maan tuotannosta
        
        yritykset ja palvelut lähellä asiakkaita
        
        osaaminen keskittyy kaupunkeihin --> uudet innovaatiot
        
        tuotanto keskittyy yhteen paikkaan --> tuotantokustannukset alenevat
      - kaupungistumisen haasteet
        
        asuntoja ei riitä kaikille --> asumisen kustannukset nousevat
        
        muuttotappiokuntien verotulot vähenevät
        
        muuttajat lähinnä koulutettuja nuoria ihmisiä --> maaseudun työvoima vähenee
        
        rikollisuus ja ympäristöongelmat
        
        maaseudun palvelut vähenevät
  - - - liberaali hyvinvointivaltio
        
        julkinen sektori ei tuota juurikaan hyvinvointipalveluita
        
        julkisia palveluita tarjotaan vain yhteiskunnan heikko-osaisimmille
        
        sosiaaliturva rakentuu minimiturvan pohjalle
        
        vakuutukset
        
        verotus pohjoismaista hyvinvointivaltiota kevyempää --> taloudellinen liberalismi
        
        esim. Yhdysvallat, Uusi-Seelanti, Kanada, Britannia, Australia
      - keskieurooppalainen hyvinvointivaltio
        
        pohjoismaisen ja liberaalin hyvinvointivaltion välimalli
        
        hyvinvointipalveluista vastaavat ensisijaisesti perhe ja työnantajat
        
        hyvinvointipalvelut usein työpaikkaan sidottuja --> hyvinvointipalvelut saa työpaikan maksamien vakuutusmaksujen kautta
      - pohjoismainen hyvinvointivaltio
        
        hyvinvointipalvelut ylläpidetään verovaroin
        
        palvelut tarjolla kaikille
    - - institutionaalinen eli pohjoismaalainen malli
        
        hyvinvointivaltio pohjautuu sosialismiin ja kommunismiin
        
        yhteiskunta nähdään yhteisönä
        
        esim. työttömyys nähdään rakenteellisena ilmiönä
        
        terveydenhoito ja peruspalvelut rahoitetaan verovaroin
        
        ihanteena demokratia, tasa-arvon toteutuminen ja aktiiviset kansalaiset
      - residuaalinen malli
        
        korostaa yksilöllisyyttä
        
        esim. työttömyyden ajatellaan olevan yksilön oma syy
        
        hyvinvointipalveluita ei rahoiteta verovaroin
        
        ei laajaa julkista terveydenhuoltoa
        
        sairausvakuutukset itse tai työn kautta --> varakkaimmat voivat nauttia korkealaatuisista terveyspalveluista
        
        käytössä esim. Pohjois-Amerikassa
      - korporatiivinen malli
        
        yhdistelmä institutionaalista ja residuaalista mallia
        
        yksilö ja yhteisö jakavat vastuuta
        
        teveydenhoito rakentuu työnantajien ja työntekijöiden yhteistyölle
        
        käytössä esim. manner-Euroopassa
    - - Suomi
        
        Suomalaisten kotitalouksien tuloerot ovat kasvaneet 1980-luvulta lähtien
        
        1990- 2000-luvuilla varakkaiden kotitalouksien pääomatulot kasvoivat --> kiihdytti tuloerojen kasvua
        
        sijoitukset
        
        osakkeet, kiinteistöt --> osakemarkkinoiden kasvu --> kasvoivat arvossa 1990-luvun lopulta lähtien --> euron käyttöönotto
        
        globalisaatio ja teknologian kehitys
        
        yritysten menestys
        
        teknologia- ja metsäteollisuuden alojen yritysten menestys kansainvälisillä markkinoilla
        
        uudet sijoitusmahdollisuudet ja liiketoimintamallit
        
        talouden kasvu ja vaurastuminen
        
        laman jälkeinen aika --> talous alkoi elpyä, uudet talouden rakennemuutokset (tieto- ja teknologia-alan kasvu) loivat uusia mahdollisuuksia --> osakemarkkinoiden kasvu
        
        Suomessa tuloerot ovat pienet verrattuna muuhun Eurooppaan
      - tuloeroja tarkastaltaessa kotitaloudet jaetaan pieni-, keski- ja suurituloisiin
        
        pienituloiset kotitaloudet ovat niitä, joilla on käytössään alle 60% kaikkien kotitalouksien käytettävissä olevista mediaanituloista
        
        keskituloiset ovat niitä kotitalouksia, joiden tulot ovat 60-200% kotitalouksien tulojen mediaanista
        
        keskituloisten osuus suomalaisista kotitalouksista on n. 65%, suurituloisia n. 20% ja pienituloisia n.15%
      - mitataan usein Gini-kertoimella
        
        arvo 0 --> kaikki saavat tuloja saman verran
        
        arvo 100 --> yksi tulonsaaja saa kaikki tulot
      - tuloerot ei kuitenkaan ole sama asia kuin varallisuuserot
        
        varallisuuserot
        
        nettovarallisuus
        
        saadaan laskemalla yhteen oman asunnon arvo, muut reaalivarat sekä rahoitusvarat ja vähentämällä niistä velat
    - - n. kolmannes suomalaisista saa pääasialliset tulonsa tulonsiirroista
        
        kaikista kerätyistä veroista n. puolet menee tulonsiirtojen maksamiseen --> merkittävä taloudellinen tekijä
        
        erilaisia tulonsiirtoja
        
        lapsilisä
        
        alle 17v lapset
        
        opintotuki
        
        opintolaina
        
        valtiontakaus --> jos opiskelija ei pysty maksamaan lainaa takaisin, Kela maksaa sen --> laina peritään opiskelijalta kuitenkin myöhemmin takaisin
        
        kansaneläke
        
        maksetaan eläkeläisille, mikäli henkilön oma työeläke jää pieneksi
        
        suuruus täysimääräisenä n. 660€ --> voi saada, jos oma työeläke on alle 56€/kk
        
        sotilasavustus
        
        maksetaan varusmiespalvelusta tai siviilipalvelusta suorittavalle henkilölle
        
        mikäli henkilö asuu avoliitossa, parin asumismenoista puolet maksaa Kela
        
        asumistuki
        
        jos omat tulot alittavat asumistuen maksurajan
        
        voi saada omistus- ja vuokra-asuntoon
        
        tulot vaikuttavat, eivät omat säästöt
        
        perustoimeentulotuki
        
        viimesijainen tuki, jonka saamiseen myös omat säästöt vaikuttavat
      - takuueläke
        
        suomessa jokaiselle maksetaan takuueläkettä
        
        elinaikakerroin
        
        kuukausieläke pienenee sen mukaan kun ihmisten keskimääräinen elinikä nousee
      - absoluuttinen köyhyys
        
        suomessa ei juurikaan esinny absoluuttista köyhyyttä
        
        YK:n määritelmän mukaan tarkoittaa sitä, että päivittäiset ansiot ovat alle 1.25dollaria/päivä
        
        suhteellinen köyhyys
        
        tarkoittaa sitä, että on suhteellisesti köyhä siinä yhteiskunnassa, missä elää
        
        suomessa alle 1200€/kk
        
        suomessa yli puoli miljoonaa
    - - Suomi on maailman onnellisin maa
        
        hyvinvointivertailuissa Suomi sijoittunut korkealle seuraavien tekijöiden kannalta
        
        hallinto
        
        koulutus
        
        ympäristöasiat
        
        turvallisuus
        
        yleinen onnellisuus
        
        mistä johtuu?
        
        elinajanodote
        
        sosiaalinen tuki
        
        vähäinen korruptio
        
        BKT:n suuruus
        
        vapaus
    - - Yhdistyneet kansakunnat YK
        
        maailman tärkein valtioiden yhteistyöjärjestö
        
        perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään maailmanrauhaa, ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä
      - yhtenäisvaltio
        
        koko maata hallitaan pääkaupungista yhtenä kokonaisuutena
        
        valtaa ja hyvinvointivaltion tehtäviä siirretty jonkin verran kunnille ja maakunnille
      - liittovaltio
        
        valtiota hallitaan kahdella tasolla
        
        keskitetysti koko liittovaltion alueella
        
        hajautetusti kussakin osavaltiossa
        
        osavaltiot --> säätävät alueellaan lakeja, päättävät tuloista ja meinoista, käyttävät hallitusvaltaa liittovaltion perustuslain määräämissä rajoissa
      - valta valtioissa
        
        tasavalta
        
        valtionpäänä presidentti
        
        esim. Ranskassa ja Yhdysvalloissa presidentti on keskeinen vallankäyttäjä
        
        valtaa käyttää eduskunta ja hallitus
        
        monarkia
        
        valtionpäänä kuningas tai kuningatar
        
        todellisuudessa valtionpäällä ei valtaa
        --> valtaa käyttää parlamentti ja hallitus
        
        esim. I-B, Norja, Tanska
        
        diktatuuri
        
        valta suppean eliitin, yhden puolueen tai henkilön hallussa
- - - - ajatus rauhan tavoittelemisesta
      - II ms jälkeen Euroopassa haluttiin lopettaa jatkuvat sodat --> Ranskan ja Saksan erimielisyydet --> Ranska ja Saksa riippuvaisiksi toisistaan --> maat eivät voisi aloittaa sotaa toisiaan vastaan
        
        Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa
        
        Euroopan hiili- ja teräsyhteisö v. 1950 --> Ranska ja Saksa hiilen ja teräksen tuotanto ylikansallisen valvonnan alle --> vähensi sodan uhkaa
        
        Rooman sopimus v. 1957 --> Euroopan talousyhteisö
        
        tavoitteena edistää siihen kuuluneiden maiden
        taloudellisia etuja ja yhdentää Eurooppaa
        
        Euroopan atomienergiayhteistyö eli Euratomi
        
        laajentui myöhemmin --> Euroopan parlamentin vaalit
        
        historiaa
        
        Saksa ennen v. 1871 --> Preussi
        
        maat olivat kiistelleet Elsass-Lothringenin alueesta Westfalenin rauhasta asti (1648)
        
        sijaitsee Ranskan ja Saksan rajalla
        
        alunperin alue kuului Saksalle --> kolmikymmenvuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan jälkeen alue siirtyi Ranskalle
        --> erimielisyydet, kunnes toisen maailmansodan jälkeen alue palautettiin jälleen Ranskalle, jolle se yhä kuuluu
      - Maastrichtin sopimus --> Euroopan unioni v. 1992
        
        rahaliitto ja poliittinen yhteistyö
        
        Neuvostoliiton romahtaminen --> lisää maita EU:hun
        
        Lissabonin sopimus v. 2009 --> EU:n toimintaa tehostettiin ja demokraattisuutta pyrittiin lisäämään
        
        Euroopan parlamentin vallan kasvattaminen
        
        v. 2013 I-B:n pääministeri lupasi kansanäänestyksen EU-jäsenyydestä, jos hän voittaisi --> v. 2016 kansanäänestys --> v. 2020 Brexit --> täysimääräisesti I-B:n EU:ero astui voimaan v. 2021
        
        David Cameronin vaalilupaus v. 2013 --> voitti 2015 --> kansanäänestys 2016 --> pitkät neuvottelut I-B:n ja EU:n välillä
        
        EU:n perussopimuksen mukaan jäsenvaltio voi erota unionin jäsenyydestä, mutta tarkempaa käytäntöä eroamisesta ei ollut
        
        v. 2018 EU ja I-B julkaisivat luonnoksen erosopimuksesta --> tuli hyväksyttää I-B:n hallituksessa --> hallitus hylkäsi sopimuksen 2 kertaa --> parlamentissa äänestettiin ns. sopimuksettomasta erosta, eli I-B eroaisi ilman erosopimusta --> ehdotus hylättiin --> I-B joutui anomaan EU:lta jatkoaikaa eron toteuttamiseksi useasti
        
        Boris Johnsonin tekemä kompromissiehdotus erosopimuksesta
        --> I-B erosi EU:sta 31.1.2020 --> v, 2020 siirtymäaikaa, jonka aikana EU ja I-B sopivat tulevasta suhteestaan
        
        siirtymäkauden aikana Britannialla oli kaikki jäsenvaltion oikeudet ja velvollisuudet --> Britannia ei enää osalistunut EU:n päätöksentekoon eikä EU:n elinten toimintaan
        
        syyt
        
        EU-kielteisyys ja vihamielisyys unionia kohtaan
        
        I-B kehittynyt pitkään muusta Euroopasta erillisenä valtiona --> "me" eroamme "muusta" Euroopasta
        
        Boris Johnson keräsi kampanjalle suosiota
        
        valheelliset tarinat EU-jäsenyydestä
        
        I-B kuului EU:n nettomaksajiin, eli I-B maksoi unionille enemmän jäsenmaksuja kuin sai unionilta erilaisia tukia
        
        valheellinen tieto, että I-B antaa unionille viikottain 350 miljoonaa puntaa
        
        seuraukset
        
        Euroopan parlamentin jäsenmäärä laski 751 --> 705
        
        I-B aikoo neuvotella EU:n kanssa vapaakauppasopimuksen
        
        EU:n kansalaiset eivät voi muuttaa rajoituksetta I-B:seen eikä toisin päin
        
        Britannian ja EU:n välinen vapaa liikkuvuus päättyi
        
        EU:n palvelutarjonnan vapaus päättyi
        
        oleskeluoikeudet
        
        I-B:n ja Suomen välillä tuotavat tai vietävät tavarat on tulliselvitettävä ja yksityishenkilöiden tullattavat kaikki yli 22€ arvoiset lähetykset --> maksettavat arvonlisävero
        
        budjettivaikutukset --> jäsenmaksujen poistuminen vaikuttanut EU:n rahoitukseen --> keskustelut ja neuvottelut uudesta monivuotisesta rahoituskehityksest ja siitä, miten EU rahoitetaan tulevaisuudessa
        
        poliittiset vaikutukset --> poliittinen levottomuus ja jäsenmaiden väliset jännitteet --> EU:n yhtenäisyyden testaaminen ja Euroopan tulevaisuuden näkemykset erilaistuneet
        --> myös keskustelut EU:n institutionaalisista uudistuksista ja mahdollisista muutoksista unionin toiminnassa
        
        turvallisuusyhteistyö --> I-B menettänyt pääsyn EU:n poliisi- ja tiedusteluyhteistyöhön --> haasteet tiedonvaihdossa ja yhteistyössä terrorismin ja rikollisuuden torjunnassa
        
        I-B on ydinasevaltio ja NATO:n jäsenvaltio --> EU:n sotilaallinen voima heikkenee
        
        24.12.2020 Euroopan komissio ja Britannia saivat päätökseen neuvottelut kauppa- ja yhteistyösopimuksesta ja sitä täydentävistä tietoturvaa ja ydinenergia-alan yhteistyöstä koskevista sopimuksista
        
        EU:n perustajia ja kehittäjiä
        
        EU:n viralliset isät
        
        ranskalainen Jean Monnet
        
        näki ja koki I maailmansodan --> päätti silloin, että sodan aikana hän perehtyisi Ranskan ja I-B:n yhteistyön syventämiseen
        
        II ms aikana matkusti Lontooseen jatkaakseen tätä työtä
        
        eteenpäin vievä voima Euroopan yhteistöä työstäessä
        
        ranskan pääministeri Robert Schuman
        
        esitti v. 1950 Schumanin julistuksen --> hiili- ja teräsyhteistyön perustaminen --> valtiot eivät voi aloittaa sotaa, jos hiilen ja teräksen tuotanto on yhteisen valvonnan alla
        --> laativat suunnitelman EU:n yhdentymisestä
        
        WIllem Beyen
        
        vaikutti yhteismarkkinoiden perustamiseen
        
        tulliliiton perustaminen
        
        talousyhteisön luominen
        
        Jean Monnet ja Robert Schuman laativat sopimuksen EU:n yhdentymisestä
        
        perussopimukset
        
        8 tärkeintä perussopimusta
        
        Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus 1951
        
        sovittiin keskinäisen riippuvuuden lisäämisestä hiilen ja teräksen tuotannossa
        
        yksikään maa ei voi aloittaa sotaa, jos hiilen ja teräksen tuotanto on yhtenäisen valvonnan alla
        
        Rooman sopimukset 1957
        
        sovittiin Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteistyön perustamisesta
        
        Brysselin sopimus 1965
        
        perustettiin komissio ja neuvosto
        
        palvelivat Euroopan talousyhteisöä, Euroopan atomienergiayhteistyötä ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisöä
        
        Euroopan yhtenäisasiakirja 1986
        
        uudisti toimielimet Portugalin ja Espanjan jäsenyyttä varten
        
        EU:n poliittinen yhteistyö perustettiin
        
        toimielinten uudistus nopeutti unionin päätöksentekoa
        
        ministerineuvoston määräenemmistöä laajennettiin --> aiempaa useammat päätökset voitiin tehdä määräenemmistöllä
        
        Euroopan parlamentin valtaa lisättiin
        
        Maastrichtin sopimus 1992
        
        EU perustetiin
        
        esitettiin EU:n 3 peruspilaria
        
        yhteisö
        
        yhteinen ulko- ja turvallisuuspoliiikka
        
        yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa
        
        parlamentin valtaa lisättiin entuudestaan
        
        EU-maiden välille luotiin uusia yhteistyömuotoja
        
        sovittiin euron luomisesta
        
        sovittiin EMU:n toimintatavasta sekä lähentymiskriteereistä
        
        ne ehdot, jotka EU:n jäsenvaltion on täytettävä voidakseen ottaa euron käyttöönsä
        
        hintakehitys
        
        julkisen talouden kehitys
        
        valuuttakurssikehitys
        
        pitkien korkojen kehitys
        
        euron käyttöönotto
        
        euro
        
        EU-jäsenmaista 20 valtiota käyttää euroa
        
        uusin euromaa on Kroatia --> otti käyttöön euron v. 2023 alussa
        
        euro otettiin käyttöön v. 1999 tilivaluuttana ja v. 2002 käteisvaluuttana
        --> nykyään EU:hun liittyvän maan on otettava euro käyttöön
        
        aiemmin näin ei ollut --> Tanskalla ja Ruotsilla ei euroa
        
        1 more item...
        
        eurokriisi
        
        v. 2010
        
        sai alkunsa Kreikan, Portugalin, Espnajan, Italian ja Irlannin velkaantumisesta
        
        myös muiden euromaiden velat kasvoivat
        
        lainaa sai matalalla korolla
        
        euromaiden sopimista velkaa koskevista rajoituksista ei pidetty kiinni
        
        4 more items...
        
        euron hyödyt ja haitat
        
        euro otettiin tilivaluuttana käyttöön v. 1999 ja käteisvaluuttana 2002
        
        2 more items...
        
        YUTP: yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
        
        käsittää kaikki ulkopolitiikan osa-alueet ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvät kysymykset
        
        tavoitteena ratkaista konflikteja ja edistää kansainvälistä yhteisymmärrystä diplomatian keinoin
        
        kansainvälisten sääntöjen noudattaminen
        
        tavoitteet
        
        turvata rauha
        
        lisätä kansainvälistä turvallisuutta
        
        edistää kansainvälistä yhteistyötä
        
        kehittää ja vahvistaa demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista
        
        tavoitteet linjataan EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa
        
        EU:n turvallisuuspolitiikka
        
        EU on onnistunut tavoitteissaan estää jäsenvaltioiden väliset sodat
        
        EU:n haaste on jäsenvaltioiden haluttomuus ulkoistaa turvallisuuspolitiikkaansa EU:lle
        
        ulko- ja turvallisuuspolitiikan itsemääräämisoikeutta pidetään tärkeänä --> jäsenmaat päättävät itse maanpuolustuksesta ja suhteesta puolustusliittoihin
        
        Maastrichtin sopimus v. 1992 --> ensimmäinen kunnon aksel kohti yhteistä turvallisuuspolitiikkaa
        
        Lissabonin sopimus v. 2009 --> EU:lle perustettiin oma ulkoasianhallinto ja ulkoministerin virka
        
        edustaa EU:ta
        
        yhteinen avunantovelvoite ja solidaarisuuslauseke
        
        kun kriisitilanne tulee --> muut jäsenvaltiot ovat velvoitettuja auttamaan jäsenvaltiota jos se pyytää apua
        
        Eurooppa-neuvosto päättää EU:n ulkopolitiikan suurista linjoista
        
        jos halutaan esim. kehittää EU:n puolustusyhteistyötä, neuvoston pitää tehdä yhteinen päätös
        
        ministerineuvosto yhdessä ulkoministerin kanssa --> arkipäivän ulkopolitiikka
        
        EU:lla on myös edustustoja ympäri maailmaa
        
        useimmat EU-maat kuuluvat Natoon --> moni kyseenalaistaa tarpeen ylläpitää EU:n omia sotilasjoukkoja
        
        joidenkin mielestä EU:n ei pidä syventää turvallisuuspoliittista yhteistyötä, vaan pysyä taloudellisena ja humanitaarisena vaikuttajana (pehmeä valta)
        
        EU:lla ei vakinaista armeijaa
        
        EU voi lähettää joukkoja maailman kriisipesäkkeisiin turvaamaan yleistä järjestystä, osallistumaan rauhanturvatoimiin tai antamaan humanitaarista apua konfliktista kärsiville
        
        v. 1999 Helsingissä perustettiin EU:n omat nopean toiminnan kriisinhallinta joukot
        
        sotilaalliset osastot, 2 eri päivystävää osastoa
        
        toimivat pienellä varoitusajalla, jos sotilaallisia toimia tarvitaan
        
        siviilikriisinhallintajoukot
        
        n. 5000 polisiia ja muita asiantuntijoita
        
        palauttaa järjestystä ja yhteiskunnan toimintaa kriisin jälkeen ja sen keskellä
        
        EU käyttänyt monesti ympäri maailmaa
        
        EU osallistunut rauhanturvajoukoin ympäri maailmaa yhdessä YK:n ja Naton kanssa
        
        kriisinhallintaoperaatiot ja kolmansille maille asetetut rajoittavat toimenpiteet eli pakotteet ovat YUTP:n konkreettisimpia välineitä
        
        1 more item...
        
        turvatakuut
        
        EU-maat ovat sopineet keskenään turvatakuista
        
        jäsenmaiden keskinäinen velvoite avunantoon tarvittaessa myös sotilaallisesti
        
        ensijainen päätösvalta jäsenmailla itsellään --> EU ei voi päättää esim. jäsenmaan maanpuolustuksen tavoista
        
        EU:n puitteissa kuitenkin tehdään yhteistyötä
        
        Amsterdamin sopimus 1997
        
        lisättiin päätöksenteon avoimuutta
        
        parlamentille oikeus hyväksyä komission puheenjohtaja
        
        Amsterdamin lisäpöytäkirjalla Schengenin sopimuksesta tehtiin osa EU:n sopimuskokonaisuutta
        
        Nizzan sopimus 2001
        
        komission kokoonpanoa muutettiin
        
        parlamentin valtaa lisättiin
        
        Lissabonin sopimus 2007
        
        parlamentin valtaa lisättiin
        
        luotiin mahdollisuus kansalaisaloitteen tekemiseen
        
        tavoitteena oli EU:n ulkopolitiikan vaikuttavuuden ja globaalin painoarvon kasvattaminen
        
        Eurooppa-neuvoston pysyvän puheenjohtajan ja ulkoasioiden korkean edustajan virat perustettiin
        
        EU:lle perustettiin ulkosuhdehallinto
        
        perussopimusten muuttaminen
        
        EU:n perussopimusten muuttamisesta säädetään Sopimuksessa Euroopan unionista (SEU)
        
        yksi tärkeimmistä EU:n toimintaan liittyvistä sopimuksista
        
        toinen tärkeä sopimus on Sopimus Euroopan unionin toiminnasta (SEUT)
        
        SEU:n artiklassa 48 säädetään EU:n perussopimusten muuttamisesta
        
        perussopimuksia voidaan muuttaa ns. tavanomaisen tarkistusmenettelyn tai yksinkertaistettujen tarkistusmenettelyjen mukaisesti
        
        tavanomainen tarkistusmenettely
        
        ehdotus perussopimuksen muuttamisesta
        
        ehdotuksen perussopimusten muuttamisesta voi tehdä jäsenvaltion hallitus, Euroopan parlamentti tai komissio
        
        ehdotus tehdään Euroopan unionin neuvostolle --> toimittaa ehdotuksen eteenpäin Eurooppa-neuvostoon
        
        Eurooppa-neuvosto kuuntelee kannot ja äänestys
        
        Eurooppa-neuvosto kuuntelee parlamentin ja komission kantoja perussopimuksen muuttamisesta --> tekee päätöksen yksinkertaisella enemmistöllä
        
        valmistelukunta kokoontuu
        
        jos Eurooppa-neuvosto kannattaa perussopimuksen muutosta
        --> koolle kutsutaan valmistelukunta
        
        koostuu kansallisten parlamenttien, jäsenvaltioiden johtajien
        sekä parlamentin ja komission edustajista
        
        tutkii muutosehdotuksen ja antaa suosituksensa perussopimusten muuttamisesta
        
        konferenssi ja muutosten hyväksyntä
        
        valmistelukunnan lausunnon jälkeen Euroopan unionin neuvoston puheenjohtaja kutsuu jäsenvaltioiden edustajat konferenssiin, jossa perussopimuksiin tehtävät muutokset hyväksytään
        
        muutokset tulevat voimaan vasta, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet ne
        
        yksinkertainen tarkistusmenettely
        
        ehdotus perussopimuksen muuttamisesta
        
        jäsenvaltion hallitus, parlamentti tai komissio tekee Eurooppa-neuvostolle ehdotuksen perussopimuksen muuttamisesta
        
        yksinkertaisessa tarkistusmenettelyssä voidaaan muuttaa vain perussopimusten osia, jotka koskevat EU:n sisäisiä poliitikkoja ja toimia
        
        päätös perussopimuksen muuttamisesta
        
        Eurooppa-neuvosto kuulee parlamenttia ja komissiota --> tekee tämän jälkeen päätöksen perussopimuksen muuttamisesta yksimielisesti
        
        päätös perussopimuksen muuttamisesta tulee voimaan, kun kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet sen
        
        Euroopan tulevaisuus
        
        Euroopan unionissa valmistellaan Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia
        
        konferenssin suunnitteltu kesto on 2 vuotta ja sen tavoitteena on pohtia EU:n tulevaisuuden haasteita
        
        EU:n haasteet
        
        entisiä haasteita
        
        eurokriisi
        
        Kreikan taloustilanne
        
        Ukrainan sota
        
        tulevia haasteita
        
        ilmastonmuutos
        
        sen vaikutukset, vaatimat toimenpiteet ja niiden rahoitus
        
        erilaiset luonnonkatastrofit voivat aiheuttaa esim. Eurooppaan suuntautuneen muuttoaallon --> tähän on varauduttava
        
        koronaviruspandemia
        
        taloudelliset vahingot jäsenmaille, yrityksille ja kansalaisille
        
        EU:ssa sovittu 750mljrd euron elvytyspaketista
        
        Suomi tulee saamaan n. 3,2mljrd
        
        Suomi maksaa elvytyspakettiin 6,6mljrd
        
        Brexit ja Lissabonin sopimus (mahdollisti jäsenmaan eron)
        
        EU-skeptisyyden nousu
        
        Kreikan eroa spekuloitu talouskriisin vuoksi
        
        pakolaiskriisi
        
        ongelmat jäsenmaissa ja niiden välillä
        
        etenkin Etelä-Euroopan maat --> pakolaiset saapuvat välimeren kautta
        
        komissio aloittanut yhteisen muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan kehittämisen
        
        EU on jäänyt kansalaisille osittain etäiseksi instituutioksi, jonka toimintaa ja tapoja on vaikea ymmärtää
        
        mikäli kansalaiset kokisivat EU:n lähemmäksi ja osallistuisivat sen toimintaan aktiivisesti, EU:n tulevaisuus olisi turvattu
        
        liikkeet, jotka vaativat EU:n lakkauttamista sen byrokraattisuden ja etäisyyden vuoksi
        
        tulevaisuusskenaariot
        
        EU:n tulevaisuudesta on tehty 5 tulevaisuusskenaariota, joita pidetään todennäköisinä kehityssuuntina
        
        Titanic
        
        EU ajautuu erimielisyyksiin, ja lopulta hajoaa kokonaan
        
        EU ei kykene täyttämään jäsenmaiden ja EU:n ulkopuolisten maiden sille asettamia odotuksia ja sisäiset ongelmat ajavat unionin hajoamispisteeseen
        
        suljettu ydin-Eurooppa
        
        muutamat jäsenmaat muodostavat EU:n ytimen ja tekevät tiivistä yhteistyötä
        
        Monnet-malli
        
        EU:n tulevaisuus kehittyy samaan tapaan kuin tähän mennessä
        
        EU:n laajentuminen
        
        vaihteleva menestys erilaisissa päätöksissä
        
        avoin painovoimatila
        
        EU-maat jatkavat kehitystä yhdessä, mutta EU:n ydinkeskustaan ajautuvat integraatioprojektiin eniten osallistuvat maat
        
        Eurooppa-supervalta
        
        Eurooppa käyttää kaikki resurssinsa tullakseen supervallaksi, joka muistuttaa Yhdysvaltojen liittovaltiota
        
        tulevat jäsenmaat
        
        EU:lla on tällä hetkellä 8 ehdokasmaata, eli maata, joissa on jo alettu saattaa EU:n lainsäädäntöä osaksi kansallista lainsäädäntöä
        
        Albania
        
        Bosnia ja Hertsegovina
        
        Moldova
        
        Montenegro
        
        Pohjois-Makedonia
        
        Serbia
        
        Turkki
        
        Ukraina
        
        lisäksi kaksi mahdollista ehdokasmaata, jotka eivät vielä täytä EU:n jäsenyysehtoja
        
        Georgia
        
        Kosovo
        
        Länsi-Balkanin EU-integraatio ei viime vuosina ole juurikaan edistynyt
        
        maat pyrkivät edistämään tulevaa EU-jäsenyyttä maiden keskinäisen integraation kautta
        
        heinäkuussa 2021 Albanian, Pohjois-Makedonian ja Serbian johtajat sopivat Open Balkan- yhteismarkkina-alueen perustamisesta, jossa toteutettaisiin EU:n neljää perusperiaatetta
        
        ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaa liikkuvuus
        
        tällä alueella on poistettu jo roaming-maksut maiden välillä ja suunnitelman mukaan maiden välinen rajavalvonta päättyy v. 2023 alussa
        
        toive siitä, että uusi yhteismarkkina-alue lieventää jännitteitä ja nopeuttaa eurooppalaista integraatiota
        
        Turkki ja EU ovat neuvotelleet pitkään Turkin EU-jäsenyydestä
        
        neuvottelut olivat olleet pitkään jäissä --> Turkin presidenttikin lyttäsi EU:ta
        
        Turkin ja EU:n suhteet lämpenivät jälleen v. 2021 ja spekulaatiot jäsenneuvotteluiden uudelleen aloittamisesta käynnistyivät
        
        ajankohtaisia asioita
        
        ajankohtaisia asioita Suomessa
        
        Orpon hallitus
        
        kevään 2023 eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi nousi Petteri Orpon johtama kokoomus
        
        kesäkuussa 2023 Petteri Orpo valittiin Suomen pääministeriksi
        
        nykyinen hallitus
        
        hallitusohjelman teema
        
        vahva ja välittävä Suomi
        
        5 more items...
        
        perusoikeuksien rajoittaminen
        
        perustuslain mukaan kansalaisilla on tietyt perusoikeudet
        
        esim. liikkumisvapaus
        
        kokoontumisvapaus
        
        sananvapaus
        
        äänioikeus
        
        tarkoitus suojata kansalaisia valtion vallankäytöltä ja vallan väärinkäytöltä heidän keskinäisissä suhteissaan
        
        joissakin tapauksissa perusoikeuksia voidaan rajoittaa
        
        sotilaallinen konflikti
        
        taloudellinen kriisi
        
        tartuntatauti
        
        1 more item...
        
        sote-uudistus
        
        kesäkuu 2021 sen toteuttamisesta päätettiin
        
        2023 vuoden alussa astui voimaan
        
        arvosteltu opposition toimesta
        
        välikysymys, jonka mukaan uudistus ei paranna hoitoon pääsyä eikä hillitse terveydenhuollon kustannuksia
        
        uudistuksen tarkoitus ja sen merkitys
        
        tarkoitus nopeuttaa palveluihin pääsemistä ja lisätä kansalaisten valinnanvapautta
        
        miksi uudistus tehtiin?
        
        entistä terveydenhuoltojärjestelmää pidettiin tehottomana
        
        julkisella puolella jonot olivat usein pitkiä
        
        ikääntyvä väestö tarvitsee paljon terveydenhuoltopalveluja
        
        pk-seudun nopeasti kasvava väkimäärä herätti tarpeen uudistukseen
        
        miten sai alkunsa?
        
        Sipilän hallituksen (2015-2019) tarkoituksena oli perustaa 18 maakuntaa, joiden vastuulle sote-palveluiden järjestäminen siirtyisi
        
        nykyisessä mallissa kunnat järjestävät sote-palvelut
        
        ELY-keskukset ja TE-toimistot oli tarkotus lakkauttaa ja siirtää niiden toimialueeseen kuuluvat tehtävät maakunnille ja valtiolle
        
        Sipilän hallituksen sote-uudistussuunnitelmaan kuului valinnanvapauslaki
        
        tarkoituksena lisätä kansalaisten valinnanvapautta
        
        esim. haluaako hän käyttää maakunnan, yksityisen toimijan vai järjestön tuottamia sote-palveluita
        
        sote-uudistus kaatui samalla kun Sipilän hallitus kaatui v. 2019
        
        uudistuksen valmistelua jatkettiin hallituksen kaatumisen jälkeen --> kesäkuussa 2021 eduskunta hyväksyi uudistuksen
        
        aikaisempia esityksiä oli pidetty perustuslain vastaisina, jonka takia ne eivät menestyneet
        
        marinin hallituksen mukaan hallituksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille sekä vastata yhteiskunnan muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua
        
        mitä sote-uudistus muutti?
        
        ennen uudistusta kunnat vastasivat sote-palveluista
        --> nyt hyvinvointialueet
        
        vastaavat myös palo- ja pelastustoimesta
        
        hyvinvointialueita perustettiin 21
        
        Helsingin kaupunki jatkaa oman alueensa sote-palveluiden ja pelastustoimen järjestäjänä
        
        uudistuksen myötä sote-palveluiden rahoitus siirtyi valtiolle
        
        v. 2022 ensimmäiset aluevaalit
        
        valittiin aluevaltuustot, jotka päättävät soten ja pelastustoimen järjestämisestä
        
        lopullinen vastuu näistä siirtyi kunnilta aluevaltuustoille v. 2023
        
        perustulo
        
        sen saamiseksi ei ole mitään ehtoja
        
        korvaisi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän
        
        suomi vanhenee
        
        demografiset muutokset
        
        yhteiskuntarakenne muuttuu, kun syntyvyys laskee ja väestö vanhenee --> suomen ikärakenne muuttuu
        
        syntyvyys
        
        syntyneiden määrän suhteuttaminen synnytysikäisiin naisiin
        
        kokonaisuushedelmällisyysluku
        
        arvio siitä, kuinka monta lasta naiset saavat elinaikanaan
        
        vuosi 2016 oli sotavuosien jälkeen ensimmäinen, kun Suomessa kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi
        
        ikärakenne muuttuu
        
        ratkaisuja
        
        eläkeiän nosto
        
        eläkkeiden pienentäminen
        
        eläkemaksujen nosto
        
        työurien pidentäminen alkupäästä
        
        lisää työperäistä maahanmuuttoa
        
        nykyään ensisynnyttäjät ovat n. 29-vuotiaita
        --> lapsia saadaan vähemmän
        --> ikäluokkien osuus kasvaa väestössä
        
        v. 2060 eläkeläisten osuus väestöstä on 1/3 --> haaste hyvinvointivaltiolle
        
        väestörakenne
        
        valtion väestön ikä- ja asuinjakauma ja sen koostumus
        
        taloudellinen huoltosuhde
        
        työelämässä olevat elättävät ei-työllisten joukon (lapset, eläkeläiset)
        
        työllisten määrä työttömiin verrattuna (18-74-vuotiaat)
        
        väestöllinen huoltosuhde
        
        kuinka monta ei-työikäistä kansalaista on kutakin työikäistä kohti (15-64)
        
        lasten ja vanhuseläkeikäisten määrän suhdetta työikäisen väestön määrään
        
        lapsiluku on pienentymässä
        
        2016 se oli 1,7 lasta jokaista hedelmällisyysikäistä naista kohden
        
        maahanmuutto
        
        siirtolainen
        
        maahanmuuttaja
        
        määrä Suomessa kasvanut 1990-luvulta lähtien --> yhä pieni suhteessa väestöön
        
        maastamuuttaja
        
        pakolainen
        
        henkilö, joka saa kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella
        
        eduskunta päättää vuosittain määrästä, jonka Suomi sitoutuu ottamaan vastaan pakolaisia
        
        pakolaiskriisi v. 2015 (32 000 pakolaista) --> uusi pakolaiskriisi Ukrainan sota
        
        eduskunta voi päättää lisäkiintiöstä
        
        kiintiöpakolainen --> henkilö, joka on saanut YK:n myöntämän pakolaisen aseman ja turvapaikan vastaanottavassa maassa
        
        turvapaikanhakija
        
        ulkomaalainen henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta toisesta valtiosta
        
        voi hakea suojelua jättämällä turvapaikkahakemuksen poliisille
        
        muuttoliike
        
        vaikuttaa väkilukuun
        
        Suomi on viime vuosina ollut muuttovoittoa saava maa
        
        eniten ulkomaille Suomesta on muutettu 1900-luvun vaihteessa ja 1960-70-luvuilla --> pulaa töistä ja tulomaissa
        
        aivovienti
        
        koulutettua väkeä muuttaa pois maasta
        
        syrjintä
        
        eriarviosita kohtelua, jolloin henkilöä kohdellaan huonommin kuin samassa tilanteessa toista henkilöä
        
        Suomen perustuslain mukaan kansalaiset ovat keskenään yhdenvertaisia
        
        ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen yms. perusteella
        
        viharikos
        
        rikos, jonka motiivina ovat ennakkoluulot tai vihamielisyys etsnistä tai kansallista taustaa, seksuaalista suuntautumista yms. kohtaan
        
        vihapuhe
        
        sellaiset ilmaisumuodot, jokta levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa
        
        rasismi
        
        jonkin ihmisryhmän tai siihen kuuluvan henkilön pitämistä huonompana etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden yms. perusteella
        
        suhtautuminen maahanmuuttoon
        
        1 more item...
        
        maailmalla
        
        Ukrainan sota
        
        alkoi v. 2014 Krimin miehityksestä
        
        laajeni helmikuussa v. 2022 koko Ukrainaa koskevaksi sodaksi
        
        mistä tekijät vaikuttivat sodan puhkeamiseen?
        
        Venäjän kielen ja kulttuurin merkittävä asema Itä-Ukrainassa ja Krimin niemimaalla
        
        v. 2014 vallankumous, jonka vuoksi uusi parlamentti yritti heikentää venäjän kielen asemaa
        
        mielenilmaukset alueella, koska enemmistö Krimin niemimaan väestöstä on venäjänkielisiä
        --> vaatimukset Krimin itsenäistymisestä tai Venäjään liittymisestä
        --> muutama päivä vallankumouksen jälkeen Krimin niemimaa miehitettiin venäläisten sotilaiden toimesta
        --> Itä-Ukrainan sota
        
        osapuolina Ukrainan hallitus ja Venäjän tukemat joukot
        
        Putin kokee Ukrainan olevan osa Venäjän valtapiiriä - Ukraina on kiinnostunut lähentymään Länsi-Euroopan kanssa
        
        2 more items...
        
        äärioikeiston nousu
        
        populismin nousu
        
        äärioikeiston kannatus noussut etenkin Unkarissa ja Puolassa
        
        2 more items...
        
        yhdysvaltain presidentinvaalit
        
        vaiheet
        
        4 more items...
        
        globalisaatio eli verkottunut maailma
        
        historiaa
        
        voidaan katsoa alkaneen jo jokilaaksojen korkeakulttuurien aikana (3500eaa)
        
        korkeakulttuurit loivat laajoja kauppaverkostoja ja verkottuivat muun maailman kanssa
        
        3 more items...
  - - - jäsenmaiden johtajista sekä Euroopan komission puheenjohtajasta koostuvasta Eurooppa-neuvostosta tehtiin virallinen toimielin
      - Euroopan parlamentin valtaa lisättiin --> EU:n demokraattisuus lisääntyi
    - - hallussaan unionin korkein valta
        
        kokoontuu yleensä 4 kertaa vuodessa
      - kuka osallistuu?
        
        kokoukseen osallistuu yleensä jäsenmaan korkeinta poliittista valtaa käyttävä henkilö (yleensä pääministeri)
        --> poikkeus Ranska --> presidentti osallistuu
        
        myös komission puheenjohtaja --> ei äänestä
        päätöksiä tehtäessä
        
        Charles Michel, belgialainen
        
        huippukokouksia johtaa unionin "presidentti" --> Eurooppa-neuvosto valitsee yhdeksi kaudeksi --> sama henkilö voi toimia unionin presidenttinä kaksi kautta
        
        tehtävät:
        
        EU:n edustaminen ulko- ja turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä, yhtenäisyyden ja yhteisymmärryksen edistäminen sekä Eurooppa-neuvoston työn johtaminen
      - tehtävät?
        
        ei lainsäädäntövaltaa --> rooli rajoittuu yleisten
        suuntalinjojen ja poliittisten päätösten tekemiseen
        
        valta tehdä päätöksiä, jotka sitovat kaikkia unionin maita
        
        unionia koskevat poliittiset linjaukset ja määrittelee EU:n toiminnan painopisteet
        
        ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrittely --> voi päättää yhteisestä puolustuksesta yksimielisesti
        
        valta nimittää Euroopan komissio, EKP:n johto ja EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja
        
        kutsuttu Perussopimusten vartijaksi
        (Sopimus Euroopan Unionista SEU ja Sopimus Euroopan Unionin toiminnasta SEUT) --> EU:n kaiken toiminnan perusta ja niissä määritellään toimielinten tehtävät
        
        voi päättää perussopimusten muuttamisesta konsultoituaan parlamenttia ja komissiota --> tarpeen vaatiessa myös EKP:ta
        
        päätökset tehdään yleensä yksimielisesti --> presidentin ja komission jäsenten valintaan riittää määräenemmistö
        
        eurooppa-neuvosto huolehtii siitä, että jäsenmaiden talouspolitiikka on EU:n periaatteiden mukaista ja valvoo parlamentin kanssa talousarvion toteutusta
        
        Eurooppa-neuvosto voi tehdä päätöksiä yhteistä puolustusta koskien
        
        solmii kansainvälisiä sopimuksia, jotka parlamentti hyväksyy
      - kahden lautasen kysymys
        
        Vihreiden Paavo Nikulan johtama toimikunta esitti ulkopolitiikan johdon parlamentarisointia, eli eduskunnan vallan kasvattamista presidentin vallan kustannuksella
        --> presidentti Mauno Koivisto vastusti --> myöhemmin piti itsestään selvänä, että ainoastaan pääministeri voisi edustaa Suomea Eurooppa-neuvoston kokouksissa
        --> Martti Ahtisaari puolestaan ilmoitti presidentin edustavan Suomea Eurooppa-neuvostossa --> presidentti osallistuisi huippukokouksissa ulkopoliittisten asioiden käsittelyyn ja pääministeri hoitaisi muut asiat
        
        varsinainen kahden lautasen kysymys
        
        syntyi vuoden 1994 kesäkuussa --> Korfun huippukokous --> allekirjoitettiin Suomen EU-jäsenyyssopimus
        
        kokouksessa pääministeri Esko Aho ja presidentti Ahtisaari --> Aho ilmoitti Ahtisaarelle EU:n virkailijoiden luvanneen Suomelle yhden lautasen päivällispöytään, johon hän aikoi osallistuia --> Ahtisaari vastusti ja osallistui päivälliselle jättäen Ahon ulkopuolelle --> Suomen EU-jäsenyyden tultua viralliseksi Suomi pyysi huippukokouksien päivällispöytään kahta lautasta --> uusi perustuslaki v. 2000 --> Tarja Halonen osallistui huippukokouksii, kun kokouksen asialistalla oli ulkopolitiikkaan liittyviä asioita
        
        pääministerin ja presidentin vallanjako-ongelma ratkesi, kun perustuslakiin lisättiin nykyinen ‎93 §, jonka mukaan Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa
        
        EU-politiikan kannalta olennainen on pykälän 93 toinen momentti
        " valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. eduskunta osallistuu Euroopan unionisssa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun sen mukaan kuin tässä perustuslaissa säädetään"
    - - EU:n toimielimistä demokraattisin --> edustajat valitaan vaaleilla
        
        joka 5. vuosi jokaisessa jäsenmaassa --> mepit (member of european parliament)
        
        kokoontuu Ranskan Strasbourgissa 12 kertaa vuodessa --> 4 pv kestävät täysistunnot
        --> Brysselissä lyhyemmät istunnot --> 2 pv kestävät ministunnot
        
        705 meppiä ja parlamentin puheenjohtaja
        --> mepit toimivat valiokunnissa --> yhteensä 27 --> asiat valmistellaan parlamentin täysistuntoja varten
        '- 44 valtuuskuntaa --> vastaavat suhteista unionin ulkopuolisten maiden parlamentteihin sekä tiedonvaihdosta niiden kanssa
        
        Roberta Metsola, maltalainen
        
        Euroopan parlamentin puheenjohtaja vuodesta 2022 alkaen
        
        puhemiehen toimikausi 2,5 vuotta --> puolet parlamentin vaalikaudesta
        
        tehtävät
        
        edustaa parlamenttia ulkoisissa yhteyksissä, ohjaa parlamentin toimintaa, valvoo parlamenttia ja sen valiokuntien toimintaa, johtaa täysistuntokeskusteluja ja varmistaa parlamentin työjärjestyksen noudattamisen, hyväksyy lopullisen EU-budjetin
        
        valitsee mepit
        
        täysistuntojen kotipaikka: Strasbourg
        parlamentin valiokuntien kotipaikka: Bryssel
        pääsihteeristo: Luxembourg
        
        vuodesta 2007 asti on ollut vireillä Single Seat- kampanja yhden istuntopaikan puolesta.
        
        kampanjalla on laaja kannatus niin kansalaisten (yli milj) kuin meppienkin joukossa (yli 70%)
        
        parlamenttia kritisoidaan, koska se on sitoutunut käyttämään unionin varoja järkevästi
      - tehtävät
        
        kansainvälisistä sopimuksista päättäminen yhdessä neuvoston kanssa
        
        lakien hyväksyminen --> lainsäädäntövalta
        
        uusien maiden unioniin liittymisen hyväksyminen
        
        valvoo unionin kaikkia toimielimiä
        
        nimittää Euroopan oikeusasiamiehen ja komission johtajan
        
        hyväksyy unionin budjetin yhdessä ministerineuvoston kanssa --> valvoo sen toteutumista
        
        hyväksyy Euroopan komission jäsenet ja puheenjohtajan
        
        antaa suostumuksensa komissaarien nimittämiselle --> voi pyytää yksittäistä komissaaria eroamaan --> voi myös erottaa koko komission
        
        voi pyytää komissiota tekemään lakialoitteen tai kehottaa komissiota vastaamaan kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti
      - parlamentin ryhmät muodostuvat poliittisten näkemysten perusteella --> yksittäisellä maalla ei juurikaan päätösvaltaa
        
        ryhmät
        
        EPP: Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit)
        --> keskustalais-oikeistolainen --> vapaus, vastuu, EU:n laajentumisen jatkaminen, toissijaisuusperiaatteen edistämisen teemat (KOK ja KD)
        
        S&D: Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä
        --> keskusta-vasemmisto (sosiaalidemokraattise puolueet)
        
        Renew: Renew Europe
        --> liberaali-oikeistolainen ryhmä --> EU:n laajentuminen ja toissijaisuusperiaate (Suomen Keskusta ja RKP)
        
        Greens/EFA: Vihreät / Euroopan vapaa allianssi
        --> ympäristöarvot, demokratia, tasa-arvoisuus (vihreät)
        
        ID: Identiteetti ja demokratia
        --> maahanmuuttokriittisyys ja kansallismielisyys (persut)
        
        ECR: Euroopan konservatiivit ja reformistit
        --> euroskeptisyys ja konservatiivisuus --> kansallisvaltioiden itsemäärämisoikeuden kunnioittaminen
        
        The Left: Euroopan yhtynyt vasemmisto - GUE/NGL
        --> (vasemmistoliitto)
    - - tehtävät
        
        toimeenpanovalta
        
        lähes yksinoikeus tehdä lakialotteita --> "unionin moottori"
        
        sopimusten noudattamisen valvonta --> oikeus nostaa kanne jotain jäsenmaata vastaan
        
        valvoo EU-oikeuden soveltamista --> useissa EU-oikeustapauksissa vastapuolena komissio
        
        toteuttaa EU:n talousarvion (budjetin) ja hallinnoi erilaisia ohjelmia, joita unioni toteuttaa
        
        komissio edustaa EU:ta unionin ulkopuolella yhdessö Eurooppa-neuvoston kanssa
        
        EU:n edustaminen kansainvälisissä yhteyksissä --> etenkin kauppapolitiikka ja humanitaarinen apu
        
        kansainvälisissä sopimuksissa komissio toimii EU:n neuvottelijana
        
        Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja vastaa EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta --> toimii komissiossa --> myös komission varapuheenjohtaja --> osallistuu myös Eurooppa-neuvoston kokouksiin --> tällä hetkellä Espanjan Josep Borrell
        
        EU:n yleisen edun ajaminen
      - Spitzenkandidat-järjestelmä eli kärkiehdokasjärjestelmä --> komission demokraattisuuden lisääminen
        
        Lissabonin sopimuksen mukaan Eurooppa-neuvosto (jäsenmaiden johtajien muodostama toimielin) valitsee määräenemmistöllä komission puheenjohtajan huomioiden europarlamenttivaalien tuloksen --> Eurooppa-neuvoston nimityksen jälkeen parlamentti äänestää komission puheenjohtajan hyväksymisestä --> hyväksytään, mikäli ehdokas saa taakseen parlamentin enemmistön
      - komission lisäksi myös Euroopan unionin kansalaiset voivat tehdä lakialotteita --> väh. miljoona kansalaista on aloittanut sen ja allekirjottaneita väh. 7 eri maasta --> tulee kerätä vuoden aikana
      - kritisoitu, koska sillä on paljon valtaa mutta se ei ole kansalaisten valitsema
      - valintaprosessi
        
        euroopan tason poliittiset puolueet valitsevat ehdokkaansa komission puheenjohtajan tehtävään --> vaalikampanja, vaalikeskustelut ehdokkaiden välillä
        
        Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja on yhteydessä Euroopan parlamentin kanssa siitä, kuka olisi mahdollinen ehdokas komission puheenjohtajan tehtävään --> huomioon otetaan eurovaalien tulos
        
        keskustelujen jälkeen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja ehdottaa henkilöä Eurooppa-neuvostolle
        
        Eurooppa-neuvosto päättää, ketä se ehdottaa puheenjohtajaksi
        
        puheenjohtajaehdokas neuvottelee parlamentin poliittisten ryhmien kanssa saadakseen jäsenten enemmistön tuen
        
        komission puheenjohtajaehdokas valitsee mahdolliset varapuheenjohtajat ja komissaarit EU-maiden tekemien ehdotusten perusteella
        
        EU-maiden johtajien on Eurooppa-neuvostossa hyväksyttävä ehdokasluettelo
        
        Euroopan parlamentti valitsee komission puheenjohtajan parlamentin jäsenten ehdottamalla enemmistöllä (väh. 376)
        
        jos ei --> Eurooppa-neuvoston täytyy ehdottaa uutta ehdokasta kuukauden sisällä
        
        jos kyllä --> ehdokkaasta tulee Euroopan komission puheenjohtaja
        
        Euroooppa-neuvosto tekee yhteistyössä uuden komission puheenjohtajan kanssa ehdotuksia komissaareiksi jokaisen maan nimeämistä omista komissaariehdokkaistaan --> päätetään jäsenmaan komissaarin vastuualue --> jokainen jäsenmaa ehdottaa pääsääntöisesti kokeneita poliitikkoja
        
        kukin ehdokas käy Euroopan parlamentin kuultavana --> kuulemistilaisuudessa ehdokas esittelee näkemyksiään ja vastaa parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin
        
        mikäli komissaariehdokas ei selviydy kuulemisestaan, hänet on korvattava toisella henkilöllä tai hänen vastuualuettaan on muutettava
        
        parlamentti äänestää kaikkien ehdokkaiden hyväksymisesä ryhmänä
        
        lopuksi Eurooppa-neuvosto tekee nimityspäätöksen määräenemmistöllä
        
        euroopan komission virkaanastujaiset parlamentin edessä
        
        komissaarien valintaan vaikuttavat
        
        poliittinen tausta
        
        poliittinen kokemus ja pätevyys
        
        sidonnaisuudet
        
        esiintymiskyky
        
        vakuuttavuus
      - Ursula von der Leyen, saksalainen
        
        komission puheenjohtaja
        
        tehtävät
        
        antaa komission poliittiset suuntaviivat, johtaa komission työtä, osallistuu G7-kokouksiin ja tärkeisiin keskusteluihin parlamentissa ja ministerineuvostossa
      - kotipaikat: Bryssel ja Luxembourg
    - - tehtävät
        
        käyttää parlamentin kanssa lainsäädäntövaltaa
        
        neuvottelee EU:n lainsäädännöstä yhdessä parlamentin kanssa Euroopan komission esitysten pohjalta
        
        Eu-maiden politiikan koordinointi
        
        unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittäminen Eurooppa-neuvoston päätösten perusteella
        
        sopimusten tekeminen valtioiden tai järjestöjen kanssa unionin puolesta
        
        EU:n talousarvion hyväksyminen vuosittain yhdessä Euroopan parlamentin kanssa
        
        valta päättää EU:n kansainvälisistä sopimuksista
        
        valta nimittää EU:n neuvottelija sopimusneuvotteluihin --> yleensä tehtävään nimitetään komissio --> komissio neuvottelee kansainväliset sopimukset ja voi kysyä EU:n tuomioistuimelta, onko kansainvälinen sopimus linjassa perussopimusten kanssa
        
        kasvu- ja vakaussopimuksen valvonta --> EU-maiden liiallisen velkaantumisen estäminen siten, että jäsenmaan vuosittainen velanotto saa olla korkeintaan 3% bruttokansantuotteesta ja koko velkamäärä saa olla korkeintaan 60% bruttokansantuotteesta
        
        päättää useista asioista yksimielisesti --> turvallisuus, puolustus, verotus, EU-jäsenyys, perhelainsäädäntö ja sosiaaliturva lainsäädännöt --> tarvitaan yksimielinen päätös
        
        pääsääntöisesti neuvosto tekee päätökset kuitenkin määräenemmistöllä --> 55% jäsenmaista äänestää ehdotuksen puolesta --> ehdotusta kannattavien maiden väkiluku vähintään 65% EU:n kokonaisväestöstä
        
        valtuus yrittää kumota lainsäädäntöä
        
        voi kysyä tuomioistuimelta, onko kansainvälinen sopimus linjassa perussopimusten kanssa
        
        tekee suositukset strategisista intresseistä yksimielisesti
      - Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja
        --> ulkoasianneuvostolla ainoa pysyvä puheenjohtaja
        
        unionin kiertävää puheenjohtajuutta käyttävä maan ministeri toimii muiden neuvostojen kokouksissa johtajana --> Euroopan unionin puheenjohtajuus on kiertävä jäsenmaiden kesken --> puheenjohtajuus vaihtuu puolen vuoden välein
      - ministerineuvostoa johtaa aina jokin maa
        
        ministerineuvoston kokouksia johtaa jokin puheenjohtajamaan ministereistä
        
        puheenjohtajakausi kestää 6kk
        
        tehtävät
        
        ministerineuvoston toiminnan johtaminen ja suunnittelu
        
        ministerineuvoston edustaminen
        
        Espanja kesä-joulukuu 2023, tämän jälkeen Belgia
      - kotipaikka: Bryssel
      - suomi oli viimeksi EU:n puheenjohtajamaa v. 2019
        
        painotti yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista
        
        kilpailukykyistä ja sosiaalisesti eheää unionia
        
        EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana
        
        kansalaisten turvallisuuden takaaminen
  - - - komissio tekee lakialoitteen
        
        aloite etenee ensimmäiseen käsittelyyn Euroopan parlamenttiin ja ministerineuvostoon
        
        Euroopan parlamentin käsittely --> komission aloitetta käsitellään ja mahdollisista muutosehdotuksista äänestetään
        
        ministerineuvoston käsittely --> käsitellään komission tekemää esitystä ja parlamentin tekemiä muutosehdotuksia --> jos ministerineuvosto hyväksyy lain samanalisena kuin parlamentti
        --> laki tulee voimaan
        --> jos ei hyväksy lakia samanlaisena kuin parlamentti --> ilmoittaa parlamentille eriävän kantansa
        --> parlamentti äänestää toisessä käsittelyssä muutosehdotuksensa neuvoston kantaan --> voi hylätä lain
        
        ei hylkää lakia --> palautuu takaisin neuvostoon, käsitellään muutettua lakiehdotusta
        
        neuvosto hyväksyy lakiehdotuksen --> astuu voimaan
        
        ei hyväksy lakiehdotusta --> sovittelukomitea, jossa parlamentin ja neuvoston näkemykset yritetään sulattaa yhteen
        
        jos ratkaisu saadaan aikaiseksi --> neuvosto ja parlamentti äänestävät lain hyväksymisestä kolmannessa käsittelyssä
      - pisimmillään lainsäädäntöprosessi on seuraavanlainen
        
        komission ehdotus
        
        parlamentin käsittely
        
        ministerineuvoston käsittely --> käsitellään komission ja parlamentin ehdotusta
        
        parlamentin käsittely ministerineuvoston esityksestä
        
        ministerienuvoston käsittely parlamentin esityksestä
        
        sovittelukomitea
        
        äänestys parlamentissa ja ministerieneuvostossa
        
        lain voimaantulo
      - esimerkki
        
        roaming-maksujen poistaminen v. 2017
        
        lakiehdotuksen teki komissio --> ehdotus eteni ministerineuvostoon ja Euroopan parlamenttiin
        
        ministerineuvosto --> ministerit neuvottelivat lakiehdotuksesta
        
        parlamentti --> kootaan parlamentin eri mielipiteiden enemmistö --> mielipiteiden enemmistön kokoaa raportööri, joka on yksi mepeistä --> sovittaa eri puolueryhmien mielipiteitä yhteen ja voi yrittää vaikuttaa näihin mielipiteisiin
        
        raportöörin paikka annetaan aina yhdelle poliittiselle ryhmälle --> paikkoja jaetaan suhteellisen monimutkaisen laskentakaavan mukaan, jossa pisteytetään käsiteltävän asian tärkeys ja poliittisen ryhmän koko
        
        raportööri sai roaming-tapauksessa parlamentin tuen esityksensä taakse --> neuvottelut ministerineuvoston ja komission kanssa --> trilogi --> lakiehdotuksesta kolme eri näkemystä:
        
        komission lakiehdotus
        
        ministerineuvoston näkemys
        
        parlamentin näkemys
    - - äänestäminen Euroopan parlamentin vaaleissa
        
        yhteydenotto EU:n poliitikoihin tai virkamiehiin
        
        keskutelupalstat, mielipidekirjoitukset, uutisten kommentointi
        
        kannan ottaminen Euroopan komission ehdotuksiin --> Kuulemiset-sivu
        
        kansalaisaloite v. 2009 Lissabonin sopimuksessa --> käsitellään komissiossa, jos sen allekirjoittaa miljoona kansalaista väintään 1/4 EU jäsenmaista
        
        EU-asioiden seuraaminen ja niistä keskusteleminen
        
        EU-kansalaisilla oikeus valittaa oman jäsenmaansa toiminnasta komissioon --> jäsenvaltion lainsäädännön tulee olla ristiriidassa EU:n lainsäädännön kanssa tai jos viranomaiset eivät noudata EU:n lainsäädäntöä
    - - hyväksymismenettely
        
        parlamentti hyväksyy komission ehdotuksen esim. uusien jäsenten hyväksymisestä
        -->ministerineuvosto tekee lopullisen päätöksen --> parlamentti hyväksyy ministerineuvoston päätöksen äänten enemmistöllä
        
        hyväksymismenettelyssä parlamentti vain hyväksyy komission ehdotuksen ja ministerineuvoston päätöksen, mutta ei voi vaikuttaa esityksen sisältöön (toisin kuin tavallisessa lainsäädännössä)
        --> parlamentti voi kuitenkin estää lain voimaantulemisen, koska laki tulee voimaan vain parlamentin hyväksynnällä
      - kuulemismenettely
        
        parlamentti ei voi estää ministerineuvostoa tekemästä päätöstä
        --> parlamentti voi ainoastaan antaa lausunnon, jonka pohjalta komissio voi muuttaa esitystään
        
        parlamentin tehtävänä on ainoastaan kuunnella ehdotus ja mahdollisesti antaa siitä lausunto --> parlamentin asema hyvin heikko
        
        kuulemismenettelyä käytetään hyvin harvoin --> yksimielisyyttä vaativat asiat, kuten esim. kilpailulainsäädäntöön sovelletaan kuulemismenettelyä
      - EU:ssa harvoja aiheita, joihin liittyvät päätökset täytyy tehdä yksimielisesti --> yksi jäsenmaa voi siis estää päätöksen voimaantulon
        
        esim. verotus ja ulkopolitiikka
    - - asetukset
        
        velvoittavia säädöksiä, joita on sovellettava EU:ssa
        
        asetukset sitovat kaikkia jäsenmaita ja jäsenmaiden kansalaisia välittömästi asetuksen tultua voimaan
        
        asetukset syrjäyttävät sen kanssa ristiriidassa olevat kansalliset lait
        
        esim. yleinen tietosuoja-asetus --> säätelee henkilötietojen käsittelyä EU:ssa
        
        antaa yksilöille enemmän valvontaa omista henkilötiedoistaan ja asettaa tiukempia vaatimuksia yrityksille niiden käsittelyssä
      - direktiivit
        
        tavoitteita, joihin EU-maiden on pyrittävä ja yllettävä
        
        maat saavat kuitenkin itse päättää laeista, joilla direktiivien tavoitteet toteutetaan
        
        jäsenmaiden on toimeenpantava direktiivin tavoite tietyssä määräajassa
        
        tarkoitus yhdenmukaistaa EU-jäsenmaiden lakeja
        
        esim. kertakäyttömuoveja kieltävä direktiivi v. 2021
        
        kilpikonnamerkit --> tuotteessa on muovia
        
        esim. työaikadirektiivi --> säätelee työaikaa, lepoaikoja ja vuosilomaa
        
        työntekijöiden terveyden suojaaminen ja kohtuullisten työolosuhteiden varmistaminen
      - päätökset
        
        täydentävät asetuksia ja direktiivejä ja sitovat niitä, joille päätös on osoitettu
        
        päätöksen voi osoittaa esim. yhdelle jäsenmaalle tai yritykselle
      - suositukset
        
        eivät sitovia
      - lausunto
        
        EU:n toimielimet voivat ilmaista kantansa jostakin asiasta, mutta lausunnot eivät ole myöskään sitovia
    - - lobbareita tarvitaan EU-lakeja säädettäyessä --> he ovat oman alansa asiantuntijoita ja heidän tietojaan tarvitaan lakien sisällöstä keskultaessa
        
        ovat usein työsuhteessa siihen tahoon, jonka etua he valvovat
      - tehtävät
        
        lainsäädäntöön vaikuttaminen
        --> kun lakiesitystä suunnitellaan, lobbarit tapaavat komissaareja ja komission virkamiehiä (komissio tekee lakiesitykset)
        --> antavat palautetta lakiesityksistä ja pyrkivät vaikuttamaan lakiesitykseen, jotta siitä tulisi heidän ajamalleen asialle suotuisampi
        
        lakiesityksen edetessä käsittelyvaiheeseen lobbarit pyrkivät vaikuttamaan meppeihin ja ministerineuvoston virkamiehiin
      - Lissabonin sopimus
        
        lobbauksen avoimuutta pyrittiin lisäämään
        
        parlamentti ja komissio --> avoimuusrekisteri, johon lobbarit liittyvät
        --> pystyy selvittämään, kuka lobbaa ja mitä asiaa edistäen
        --> päätöksenteon ja lobbauksen läpinäkyvyys
        --> ei pysty lobbaamaan tehokkaasti, jos ei kuulu rekisteriin
        --> avoimuus tärkeää demokratian kannalta
        
        EU:ssa neuvottelut parlamentin, komission ja ministerineuvoston yhteisestä avoimuusrekisteristä
        
        mepin tulee ilmoittaa lobbarin tapaamisesta silloin, kun hän toimii vastuutehtävässä lainsäädännön käsittelyssä (esittelijä tai esittelijän vetävän neuvotteluryhmän jäsen)
        --> jos tapaaminen ei koske lainsäädäntövastuuta --> mepin ei tarvitse ilmoittaa lobbaustapaamisesta
  - - - EU:n budjettia säätelee monivuotinen rahoituskehys. Esimerkiksi vuosina 2014-2020 rahoituskehityksen mukaan 47% budjetista kohdennettiin kestävään kasvuun ja työllisyyteen ja 38,9% luonnonvarojen suojeluun ja hoitoon. Muita menoja olivat mm. EU maailmanlaajuisena toimijana, kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus sekä muut menot, sis. hallinto. EU-johtajat sopivat vuonna 2020 ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa elpymispaketista ja vuosien 2021-2027 budjetista. Ratkaisulla haluttiin vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista. Next Generation EU -väline, eli elpymisväline on laaja kokonaisuus, jonka keskeisin osa on elpymis- ja palautumsitukiväline. Sen tavoitteena on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhtenäisyyttä sekä parantaa jäsenvaltioiden palautumiskykyä. Lisäksi tavoitteena on pienentää koronakriisin sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä tukea vihreää ja digitaalista siirtymää.
      - eu saa tulonsa pääasiassa (yli 70%) jäsenmaksuista
        
        tavoitteena, että jäsenmaat maksavat 1,23% BKT:sta jäsenmaksuina --> ei kuitenkaan toteudu
        
        muita tuloja
        
        esim. tullimaksut ja arvonlisäverot
        
        EU:n budjetti on melko pieni --> vain n. 1% EU-maiden yhteenlasketusta BKT:sta (n. 120mljrd euroa)
        
        budjetista päättää ministerineuvosto ja parlamentti yhdessä
        
        budjetista yli 80% menee maataloustukiin ja aluepolitiikkaan
      - eu-kriittisyys
        
        Suomen nettomaksaja asemaa kritisoitu --> todellisuudessa Suomi hyötyy rahallisesti enemmän EU:sta
        
        esim. sisämarkkinat
        
        suomalaisten yritysten ei tarvitse makaa esim. tullimaksuja
      - nettomaksajat --> maksavat unionille enemmän jäsenmaksuja kuin saavat erilaisten tukien muodossa (Saksa, Ruotsi ja Tanska)
        
        nettosaajat --> saavat unionilta enemmän rahaa kuin maksavat unionille (esim. Viro, Liettua ja Kreikka)
      - monivuotinen rahoituskehys
        
        rahoitetaan EU:n pitkän aikavälin prioriteettien mukaisesti ohjelmia ja toimia kaikilla politiikan aloilla maataloudesta ja aluepolitiikasta tutkimukseen, yritystoimintaan ja avaruusalaan
        
        säätelee EU:n budjettia
        --> esim. vuosien 2014-2020 rahoituskehityksen mukaan budjetista 47% kohdennettiin kestävään kasvuun ja työllisyyteen ja 38,9% luonnonvarojen suojeluun ja hoitoon
    - - aluepolitiikassa kaksi päärahastoa, joiden kautta aluepolitiikkaa toteutetaan
        
        rahastot eivät vastiittomia, vaan niiden tavoitteena on saattaa maat jaloilleen, jotta ne pysyy itse jaloillaan
        
        aluekehitysrahasto (rakennerahasto)
        
        pyrkii vahvistamaan EU:n taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta
        
        eri alueiden kehityserojen vähentäminen ja elintason parantaminen heikoimmilla alueilla
        
        huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestörakenteeseen liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin
        
        4 painopistealaa, joihin sen varoja kohdennetaan
        
        innovointi ja tutkimus
        
        digitaalistrategia
        
        pk-yritysten tuki
        
        vähähiilinen talous
        --> talouden kasvattaminen
        
        koheesiorahasto
        
        varoja kohdennetaan EU-maille, joiden bruttokansantulo on alle 90% EU:n keskiarvosta
        
        v. 2014-2020 koheesiorahastolla tuettiin esim. Bulgariaa, Kroatiaa, Kreikkaa, Kyprosta ja Latviaa
        
        tuetaan liikenneverkkoja, energiaan ja ympäristöön liittyviä hankkeita
        --> talouden tasoittaminen
        
        muitakin rahastoja
        
        Euroopan sosiaalirahasto, maaseuturahasto, meri- ja kalatalousrahasto --> kaikki yhdessä muodostavat Euroopan rakenne- ja investointirahastot
        
        sosiaalirahasto
        
        tavoite edistää työllisyyttä ja torjua syrjäytymistä
        
        investoi ihmisiin --> autaa vuosittain n. 10 miljoonaa ihmistä työllistymään
        
        solidaarisuusrahasto
        
        olemassa luonnonkatastrofien varalta --> koronapandemian vuoksi 2020 rahaston toimintaa laajennettiin koskemaan kansanterveysuhkia
        
        tuetaan luonnonkatastrofeista toipumista
        
        osoittaa EU:n solidaarisuutta
        
        solidaarisuusrahaston tuki maksetaan avustuksena, jonka tarkoituksena tukea katastrofista kärsineen maan julkista rahoitusta
        
        ensisijaisten hätätoimenpiteiden rahoittaminen
        
        esim. tilapäismajoituksen tarjoaminen
        
        pelastuspalvelujen rahoittaminen
        
        lääketieteellinen apu
        
        infrastruktuurin ja laitosten toiminnan uudelleenkäynnistäminen
        --> maan on jätettävä pyyntö rahoituksen saamisesta --> komissio arvioi ja ehdottaa rahoitustuen määrää
      - aluepolitiikan tuoma EU:n solidaarisuus auttaa kehitysalueiden asukkaita hyödyntämään unionin sisämarkkinoita, jotka on maailman suurin markkina-alue
      - v. 2010 tukipaketit
        
        eivät varsinaisesti aluepolitiikkaa
        
        hätäapua
        
        Kreikka --> ajautumassa konkurssiin
        
        myös esim. Espanja, Irlanti, Portugali
        
        esim. Suomi ja Saksa vastustivat tukipaketteja ja vaativat tiukkaa budjettikuria
        --> repinyt EU:n yhtenäisyyttä pahasti
        --> EU-kriittisyys esim. Kreikassa (pitänyt leikata julkista sektoriaan äärimmäisen paljon)
        
        Kreikassa esim. EU-vastaiset poliitikot ja puolueet ovat nousseet suosioon
        
        protestit ja mielenosoitukset --> kohdistettu EU:n vaatimuksiin ja toimenpiteisiin
        
        myös Suomessa
        
        esim. persut 2011 eduskuntavaalit --> ajoittui pahimpaan kriisipakettiaikaan
    - - EU-jäsenyyttä voivat hakea jäsenyysehdot eli Kööpenhaminan arviointiperusteet täyttävät maat
        
        Kööpenhaminan kriteerit määritettiin EU-maiden johtajien toimesta Kööpenhaminassa v. 1993
        
        Kööpenhaminan kriteereiden mukaan uusilla jäsenillä on oltava
        
        toimiva markkinatalous ja edellytykset selviytyä kilpailusta
        
        vakaat hallintoelimet, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen kunnioittamisen
        
        kyky suoriutua EU-velvoitteesta
        
        jäsenmaan on hyväksyttävä EU-lainsäädäntö ja saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä
        
        taloudellisesti ehdokasmaiden oltava markkinatalouksia
        
        vakaat poliittiset olot
        
        selviydyttävä unionin sisäisestä kilpailupaineesta
        
        unionin rahapoliittiset keinot hyväksyttävä --> talous- ja rahaliiton tavoitteisiin sitoutuminen (eurojärjestelmän käyttöönotto)
        
        toimiva hallinto ja oikeuslaitos, jotka kykenevät toimeenpanemaan EU-jäsenyydestä koituvat velvoitteet ja valvomaan niiden toteutumista
      - kun maa haluaa jäseneksi --> se jättää jäsenhakemuksensa ministerineuvostolle
        --> Euroopan komissio arvioi, täyttääkö maa Kööpenhaminan arviointiperusteet --> jos komissio arvioi maan olevan kelvollinen hakemaan jäsenyyttä --> ministerineuvosto aloittaa jäsenyysneuvottelut
        
        kolmivaiheiset jäsenyysneuvottelut
        
        kaikkia maita kohdellaan yhdenmukaisesti
        
        Lainsäädännön vertailuvaihe
        --> komissio vertailee EU:n ja hakijan lainsäädäntöjä keskenään
        
        laatii kustakin neuvotteluluvusta lainsäädännön vertailuraportin (ns. screening-raportti)
        
        Arviointiperusteiden asettaminen
        --> jäsenmaat sopivat arviointiperusteista eli hakijamaille asetettavista ehdoista komission screening-raportin pohjalta
        --> hakijamaalle asetetaan arviointiperusteet, joilla varmistetaan hakijamaan valmius EU-lainsäädännön toimeenpanoon
        
        Neuvottelulukujen käsittely
        --> neuvottelulukujen käsittely käydään jäsenmaiden valtuutuksella hakijamaan ja komission kesken
        --> käsitellään 35 neuvottelulukua, joista jokainen koskee jotain EU-lainsäädännön kokonaisuutta
        
        neuvottelulukujen kautta hakijamaan lainsäädäntö muutetaan vähitellen EU-lainsäädännön mukaiseksi
        
        komissio raportoi edistymisestä säännöllisesti jäsenmaille
        --> kun hakijamaan lainsäädäntö vastaa EU-lainsäädäntöä --> jäsenmaat toteavat hakijamaan omaksuneen EU-lainsäädännön kyseisen luvun osalta ja täyttävän mahdolliset luvun sulkemista koskevat arviointiperusteet
        
        neuvottelujen päätyttyä --> ehdokasmaa ja jäsenmaat hyväksyttävät tahoillaan neuvottelutuloksen eli varsinaisen liittymissopimuksen
        
        ehdokasmaan liittymiseen tarvitaan myös Euroopan parlamentin hyväksyntä
      - EU:n komissio suositteli Ukrainaa viralliseksi EU:n jäsenehdokasmaaksi kesäkuussa 2022 --> arvioitiin, että Ukrainan hyväksyminen varsinaiseksi jäseneksi kestäisi yli 10 vuotta --> EU:n ja Ukrainan välillä on ollut v. 2017 alkaen assosiaatiosopimus --> EU:n ja Ukrainan välisiä poliittisia siteitä vahvistetaan, taloudellisia yhteyksiä tiivistetään ja yhteisten arvojen kunnioittamista edistetään
      - Itälaajentuminen
        
        toteutettiin keväällä 2004
        
        10 Itä-Euroopan maata liittyivät unioniin
        
        Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Sloveinia, Malta ja Kypros
        
        seuraukset
        
        herätti keskustelua unionin laajentumisesta ja siitä, kannattaako uusia jäsenmaita ottaa
        
        nosti EU-jäsenyyden kustannuksia mm. Suomelle
        
        kasvatti EU:n sisäisiä elintasoeroja
        
        elintasokuilu
        
        suurin osa aluepolitiikan varoista alkoi suuntautua Itä-Eurooppaan
        
        suhtautumiset
        
        kannattajat
        
        taloudelliset hyödyt --> laaja sisämarkkina-alue tuo enemmän taloudellista hyötyä, kuin pieni sisämarkkina-alue
        
        demokratia ja ihmisoikeudet --> näitä arvoja tulee levittää ja itälaajentumisen myötä nämä arvot vietiin entisiin Neuvostoliittoon kuuluneisiin maihin
        
        syyllisyydentunto --> II ms ja itä-euroopan maiden jako Hitlerin ja Stalinin kesken --> maailmansotien aikaisten ja jälkeisten tapahtumien hyvittely
        
        vastustajat
        
        laajentuminen tulee kalliiksi ja nykyisille EU-maille vaaraksi --> uhat ja vaarat
        
        nopea laajeneminen --> hidastaa EU:n sisäistä kehitystä ja yhdentymistä
        
        hidastaa jo entuudestaan kankeaa päätöksentekoa --> eri näkemyksien määrä kasvaa --> enemmän kompromisseja ja neuvotteluja
- - - - pääoma
        
        reaalipääoma
        
        kaikki se, mitä käytetään tuotannossa
        ja mikä on itse tehtyä
        esim
        
        rakennukset
        
        laitteet
        
        koneet
        
        tietokoneohjelmat
        
        infrastruktuuri
        
        valtion reaalipääomaa
        
        finanssipääoma
        
        raha ja arvopaperit
    - - hyödyke:
        
        tuote tai palvelu
        
        kulutushyödyke
        
        kuluttajien ostamia hyödykkeitä
        
        kestohyödyke
        
        aineelliset
        
        auto
        
        sohva
        
        kertakulutushyödyke
        
        aineellinen
        
        hampurilainen
        
        aineeton
        
        elokuvakäynti
        
        investointihyödyke
        
        yritykset ostavat investointihyödykkeitä
        
        käytetään tuotantotoiminnassa
        
        kun yritykset tuottavat hyödykkeitä
        --> käytössä rajallinen määrä
        tuotannontekijöitä
        
        tuotannontekijät
        
        ne resurssit, joita yritys voi käyttää
        hyödykkeiden tuottamiseen
        
        kolme perustuotannontekijää
        
        1 pääoma
        
        työvoima
        
        raaka-aineet
        
        myös:
        
        osaaminen
        
        yrittäjyys
        
        tuotannontekijöiden määrän ja laadun lisääminen
        --> enemmän, laadukkaampia, monipuolisempia hyödykkeitä
        
        tuotannontekijöiden määrää voi kasvattaa
        
        palkkaamalla lisää työntekijöitä
        
        ostamalla lisää koneita
        
        laatua voi parantaa
        kouluttamalla työntekijöitä
      - niukkuus
        
        säätelee kuluttajien ja yritysten toimintaa
        
        kuluttajilla ei ole varaa ostaa kaikkea haluamaansa
        --> päätökset
        
        yrityksellä ei ole tarpeeksi tuotannontekijöitä tuottamaan
        kaikkea haluamaansa
      - yritykset
        
        yritysmuodot:
        
        henkilöyritykset
        
        yritys ja yrittäjä samaistuvat keskenään
        
        yrittäjän henkilökohtainen työpanos olennainen osa yritystä
        
        tarvittaessa myös henkilökohtaisella omaisuudellaan vastuussa yrityksen veloista tms.
        
        joustavampia käytännön toiminnassa --> päätöksenteko nopeaa
        +avoimet- ja kommandiitti yhtiöt --> enemmän omistajia, enemmän pääomaa, riskien hajauttaminen
        -vastuu itsellä, omaa pääomaa sijoitettu
        -erimielisyydet
        
        pääomayritykset
        
        yrittäjä enemmän ikään kuin sijoittaja tai omistaja
        
        voi olla niin, että omistus vain sijoittamista
        +mahdollistaa isomman pääoman (esim. pörssiin rekisteröityminen)
        +osuuskunnat --> voidaan hankkia tuhansia jäseniä
        +riskinä vain sijoitus --> osakeomistus tai osakekunnan jäsenyys
        +erikseen sijoittajat ja erikseen toimitusjohtajat tms.
        +osingot ja osuuspääoman korot --> pääomatulo ei ansiotulo --> mahdollistaa verosuunnittelun
        -pienen osuussijoittajan päätösvalta voi olla heikko --> erimielisyydet
        
        osakeyhtiö
        
        yrittäjä vastaa yrityksen toiminnasta vain yritykseen tekemiensä sijoitusten verran
        
        lähtökohtana se, ettei vastuu tule henkilökohtaiseen omaisuuteen --> paitsi jos ottaa lainaa perustamiseen
        
        aluksi oma työpanos --> myöhemmin ei
        
        väh. 1 perustaja --> minimivaatimus osakepääomalle eli siihen, kuinka paljon yritykseen pitää sijoittaa
        
        tehdään perustamissopimus --> laaditaan yhtiöjärjestys --> osakeyhtiön toiminta, äänivallan ja vastuun jakautuminen
        
        osakeyhtiöitä toisiksi eniten --> yksityisiä toiminimiä eniten
        
        turvallinen yritysmuoto
        
        hallitus --> johtaa yhtiön hallintoa
        
        voi olla toimitusjohtaja --> operatiivinen johtaja --> hoitaa käytännön yritystoimintaa --> juoksevien asioiden toiminnasta vastaaminen
        
        päätöksenteko ja voitonjako tapahtuvat yrityksen osakkeiden omistusosuuksien suhteessa
        
        usein 1-3 suurempaa omistajaa ja joukko pienempiä omistajia
        
        yhtiökokoukset --> sijoittajat kutsutaan ja päätösvaltaa sen mukaan, kuinka paljon on sijoittanut
        
        yhtiön osinkoa jaetaan omistusosuuden mukaan
        
        julkiset osakeyhtiöt --> listautuneet pörssiin, josta niiden osakkeita voi ostaa
        
        osuuskunta
        
        yritysmuoto, jonka omistavat sen jäsenet
        
        väh. 3 perustajaa --> perustamissopimus --> kun liitytään --> jäsenmaksu
        
        voidaan kerätä jäseniltä jäsenmaksu
        
        jäsenet yleensä tasavertaisia
        
        voitot maksetaan osuuspääomakorkoina
        
        esim. S-ryhmässä saa bonuksia
        
        pienemmissä osuuskunnissa ylin päätösvalta osuuskunnan kokouksella
        
        isommissa osuuskunnissa edustajiston vaalit
        
        myös hallitus ja toimitusjohtaja
        
        kulutusosuuskunnat, tuotanto-osuuskunnat
        
        osuuskunnan jäsenille ei synny jäsenmaksun lisäksi muita velvotteita osuuskuntaa kohtaan
        
        mikäli osuuskunnassa on lähemmäs 10 jäsentä, yrittämistä osuuskunnassa ei katsota yleensä päätoimiseksi yrittäjyydeksi eivätkä oikeudet yhteiskunnan tukiin katkea --> sopii esim. opiskelijoille
        
        avoin yhtiö
        
        väh. 2 henkilöyrittäjää
        
        tekevät yhtiösopimus --> kuinka päätösvaltaa vastuut tms. toteutuu
        
        lähtökohtana että yrittäjät tasavertaisia ja vastuussa yhdessä
        
        yrittäjät vastaavat omaisuudellaan yrityksensä nimissä tehdyistä päätöksistä
        
        itsenäinen oikeushenkilö
        
        kommandiittiyhtiö
        
        väh. 1 henkilöyrittäjää, jonka työpanos on tärkeä ja tarvittaessa vastaa omalla omaisuudellaan yrityksen toiminnasta
        
        sekoitus henkilöyritystä ja pääomayritystä
        
        vastuunalainen yhtiömies (henkilöyrittäjä) + äänetön yhtiömies (sijoittaja)
        
        yrittäjällä on väh. 1 sijoittaja, joka ei halua päätösvaltaa yhtiössä
        --> äänettömät yhtiömiehet
        
        sijoittavat yhtiöön pääomaa --> oikeus saada osuus yrityksen voitoista
        
        oikeus saada osuutensa yrityksen voitosta --> ei kuitenkaan päätösvaltaa tai vastuuta yrityksen sitoumuksista
        
        yksityinen toiminimi
        
        yrittäjä harjoittaa liiketoimintaa itsenäisesti omaan lukuunsa ja omissa nimissään
        
        yrittäjä vastaa omaisuudellaan yrityksensä nimissä tehdyistä päätöksistä ja kantaa vastuun kaikesta toiminnasta
        
        yrittäjää itse yrityksen ja vastaa siitä pääomallaan
        
        kaupparekisteriin ilmoittaminen
        
        erilaisia yrityksiä
        
        yksityiset yritykset
        
        puolittain valtion omistuksessa olevat yritykset
        
        pienet riskit --> veronmaksajat maksavat tappiot
        
        esim. Finnair
        
        kokonaan valtion omistuksessa olevat
        
        lailliset ja luonnolliset monopolit, esim. Alko ja VR
        
        suuryritykset: yli 250 ihmistä työllistävät
        
        helpompaa ja vapaampaa investoida
        
        toiminnan laajentamisen edellytykset
        
        voivat kasvaa fuusioiden kautta
        
        2 yrityksen yhteensulautuminen
        
        hyödykkeet halvempia --> tukut
        
        kansainväliset kilpailumahdollisuudet
        
        lainan saaminen halvemmalla
        
        pienyritykset: alle 50 henkeä työllistävät
        
        yksilöllisempi palvelu --> asiakaskunta tunnetaan
        
        vaikeampi toimia ulkomailla
        
        hyödykkeiden myyminen ei voi tapahtua niin halvalla
        
        pk-yritykset: 50-250 henkeä työllistävät
        
        suurin osa suomalaisista yrityksistä pk-yrityksiä
        
        työllistävät Suomessa enemmän kuin suuryritykset
        
        voi tehdä päätöksiä nopeammin kuin suuryritykset
        
        yrittäjyys Suomessa
        
        kynnys ryhtyä yrittäjäksi melko korkea
        
        riskit
        
        suomen kotimarkkinat melko pienet
        
        julkinen sektori estää tiettyjen yritysten syntymistä --> kilpailu vaikeaa
        
        esim. terveyspalvelut, koulutus
        
        kova kilpailu tietyillä aloilla
        
        verotus
        
        yhteisövero --> 20% yritysten tuloista
        
        muuttoliike --> kaupungistuminen
    - - inflaatio
        
        yleisen hintatason nousu
        eli rahan arvon heikkenee
        
        heikentää ostovoimaa, eli sitä
        mitä tietyllä rahamäärällä saa
        
        mitataan hintaindeksillä --> näkee hintatason
        prosentuaalisen muutoksen
        
        kuluttajahintaindeksi
        
        kuvaa kotitalouksien ostamien
        hyödykkeiden hintojen muuttumista
        
        Euroopan unioni:
        
        käytetään yhdenmukaistettua kuluttajahintaindeksiä eli
        YKHI:ä, jonka avulla voidaan vertailla eri EU-maiden inflaatiotasoja
        
        elinkustannusindeksi
        
        kertoo asumiseen liittyvien hintojen
        muutoksesta
        
        monet sosiaalietuudet sidottu tähän
        indeksiin
        
        inflaatiota 3 eri tyyppiä:
        
        kustannusinflaatiossa tuotannon kustannusten
        hinnat nousevat ja aiheuttavat kuluttajahintojen nousun
        
        kysyntäinflaatiossa hinnat nousevat tarjontaa
        suuremman kysynnän vuoksi
        
        odotusinflaatiossa hintojen odotetaan nouseva, jolloin
        hinnat myös lähtevät nousuun
        
        Euroopan keskuspankki (EKP)
        
        sen harjoittamassa rahapolitiikassa
        inflaatiotavoite on yksi keskeisimmistä seikoista
        
        uudisti inflaatiotavoitteensa v. 2021 asettaen
        euroalueelle 2 prosentin symmetrisen inflaatiotavoitteen
        
        symmetrinen inflaatiotavoite:
        
        sitä hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota
        pidetään kielteisenä ja huonona ilmiönä
        
        inflaatiotavoite
        
        miksi hinnat nousee?
        
        polttoaine
        
        raaka-aineiden kulloinenkin hinta
        
        litrahintaan sisälletyt kuljetuskustannukset
        
        jalostuksen hinta
        
        maakohtainen verotus
        
        öljyn maailmanmarkkinahinnat
        
        paikallinen kilpailutilanne
        
        valuuttakurssien vaihtelut
        
        polttonesteiden hintaa voidaan nostaa useamman kerran päivässä jotta ne ovat mahdollisimman kilpailukykyisiä
        --> paikallinen kilpailutilanne
        --> hintatasot eri puolilla esim. Suomessa
        
        inflaatio
        
        maista johtuvat syyt
        
        kuljetus
        
        polttoaineen hinnat
        
        pakotteet tiettyä maata kohtaan (esim. venäjä)
        
        raaka-aineet
        
        puutteet raaka-aineissa
      - deflaatio
        
        yleisen hintatason lasku eli
        rahan arvo vahvistuu
        
        yleinen hintataso laskee eli
        rahan arvo nousee
        
        delfaatiokierre
        --> kuluttaminen pysähtyy täysin
        
        --> kuluttajat ja yritykset odottavat hintojen
        jatkavan laskua, jolloin he lykkäävät investointeja
        eteenpäin ja talouden kiertokulku pysähtyy
        
        esim. Japani
        
        alkoi jo 1980-luvulla finanssikriisin seurauksena
        
        deflaatiokierre --> ainoa teollisuusmaa, jonka kansalaiset eivät vaurastuneet 1990-lvuulla
        
        kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kuluttajahinnat laskivat
        voimakkaasti
    - - devalvaatio
        
        kotimaan valuutan arvon heikentyminen
        suhteessa ulkomaisiin valuuttoihin
        
        samalla määrällä tiettyä valuuttaa saa
        vähemmän toista valuuttaa kuin aikaisemmin
        
        lisää hintakilpailukykyä
        
        kun valuutan arvo laskee,
        on muiden valuuttojen käyttäjien edullisempaa
        ostaa hyödykkeitä tämän valuutan alueelta
        
        devalvaatiosta hyötyvät etenkin yritykset,
        jotka vievät hyödykkeitään muuta valuuttaa
        käyttäviin maihin
      - revalvaatio
        
        kotimaan valuutan arvon vahvistuminen
        suhteessa ulkomaalaisiin valuuttoihin
        
        samalla määrällä valuuttaa saa
        enemmän toista valuuttaa
    - - markkinat
        
        paikka, jossa ostajat ja myyjä kohtaavat
        
        hyödykemarkkinat
        
        myydään ja ostetaan hyödykkeitä
        (tavaroita ja palveluita
        
        tuotannontekijämarkkinat
        
        hankitaan tuotannontekijöitä, esim.
        työvoimaa tai koneita
        
        raaka-ainemarkkinat
        
        myydään ja ostetaan raaka-aineita
        
        rahamarkkinat
        
        käydään kauppaa valtion, pankkien sekä yritysten
        välisilliä lainapapereilla
      - kysyntä
        
        ostava puoli
        
        kysyntään vaikuttavat
        
        hyödykkeen hinta
        
        vastaavien hyödykkeiden olemassaolo
        ja niiden hinnat
        
        ostajien tottumukset ja mieltymykset
        
        odotukset tulevaisuudesta
        
        brändi
        
        markkinointi
        
        kuluttajien tulotaso
        
        ostajien määrä markkinoilla
      - tarjonta
        
        myyvä puoli
        
        tarjontaan vaikuttavat
        
        tuotantokustannukset
        
        tuotannontekijöiden saatavuus
        
        kilpailu ja markkinahinnat
        
        paljonko tuotteelle on kysyntää ja odotukset
        tulevaisuudesta
        
        tuotantoteknolgoia
        
        tuottajien määrä markkinoilla
        
        verotus ja tuotannon tukiaiset
    - - mikrotalous
        
        tutkii yhden kotitalouden
        
        yrityksen tai
        
        pankin toimintaa
      - makrotalous
        
        tutkii talouden suurempia kokonaisuuksia
        esim.
        
        inflaatiota
        
        deflaatiota
        
        talouskasvua
        
        työllisyyttä
        
        työttömyysastetta
      - taloudessa kaikki tekijät vaikuttavat
        toisiinsa ja yllättävillä tapahtumilla voi olla
        laajoja seurauksia -->
        taloudellisen tilanteen ennustaminen
        on vaikeaa
      - kansantalouden kehittymistä seurataan jatkuvasti
        
        jos kehitys huolestuttavaa --> valtio pyrkii puuttumaan asiaan
        ehkäisevillä ja korjaavilla toimenpiteillä
        
        kansantaloutta seurataan mittareilla
        
        BKT
        
        vuoden aikana tuotettujen lopputuotteiden
        (tavarat ja palvelut) rahamääräinen summa
        
        kertoo, paljonko valtiossa on vuoden aikana rahamääräisesti
        tuotettu tavaroita ja palveluita
        
        kertoo suhdannevaihteluista
        
        mitä suurempi BKT on, sitä enemmän valtiossa
        on tuotettu kotimaisia tavaroita ja palveluita
        
        lasketaan vain lopputuotteiden arvo
        
        BKT:n avulla voidaan
        vertailla kansantalouksia keskenään
        
        BKT muutetaan yleensä Yhdysvaltain dollareiksi
        
        väkiluku otetaan huomioon laskemalla
        BKT/asukasmäärä
        
        bruttokansantulo
        
        maan tuotannosta saadut tulot
        
        huomioidaan ulkomailta saadut
        ja sinne maksetut ensitulot
        (esim. palkat, korot, osingot, EU:n maksamat tuet)
        
        lasketaan vähentämällä BKT:stä ulkomaille
        maksetut ensitulot ja lisäämällä siihen ulkomailta
        saadut ensitulot
        
        käytetään esim. EU-maiden jäsenmaksujen suuruutta
        määrittäessä
        
        ongelmia
        
        kotona tehtyä työtä ei lasketa BKT:seen
        
        harmaa talous --> liike- tai yritystoiminta, josta ei makseta
        erilaisia lakisääteisiä maksuja --> määrää joudutaan arvioimaan
        
        ei ota huomioon, mitä tuotetaan tai miten tuotetaan
        
        hyödykkeiden valmistamiseen käytettyjä ympäristöresursseja,
        valtion sisäisiä varallisuuseroa tai velanottoa ei oteta huomioon
        
        poikkeuksellisen voimakas inflaatio vääristää BKT:n --> voimakas inflaatio voi tehdä hyödykkeistä kohtuuttoman kalliita
        --> BKT kasvaa suureksi, vaikka elintaso ei todellisuudessa kasvaisi
        
        BKT:n muuttaminen USA:n dollareiksi --> valuuttakurssit
        voivat vaikuttaa BKT:seen vääristäen
        
        ei huomioi tärkeitä ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia asioita, kuten eliniänodotetta, koulutustasoa tai lapsikuolleisuutta
        
        ostovoimakorjattu BKT
        
        ottaa huomioon sen, mitä rahalla saa
        
        ostovoima tarkoittaa sitä, paljonko hyödykkeitä
        käytettävissä olevalla rahalla saa ostettua
        
        pyritään vähentämään valuuttakurssien ja hintaerojen
        aiheuttamia vääristymiä
        
        ostovoimapariteetti --> paljonko tietyn maan kansalaiset
        saavat erilaisia hyödykkeitä esim. 10 dollarilla
        
        kehitetty muita tapoja mitata elinoloja
        eri valtioissa
        
        4 more items...
        
        huoltotase
      - suhdannevaihtelut
        
        talouskasvun vauhdin muutokset
        
        kokonaiskysynnän muutokset
        
        kokonaiskysyntä
        
        kotimainen kulutus
        
        vienti
        
        investoinnit
        
        jokin osa-alueista kasvaa tai pienenee
        --> vaikuttaa talouskasvuun
        
        kysynnän määrän ylittänyt tuotanto
        kysyntää ei riittävästi verrattuna
        tuotantoon
        
        --> tuotantoa täytyy pienentää,
        kunnes se vastaa kysyntää
        
        aiheuttaa työttömyyttä
        
        matalasuhdanne :unamused:
        
        talous ei kasva potentiaalista vauhtiaan
        
        työttömyys lisääntyy
        
        investoinnit vähenevät
        
        yleinen epävarmuus sekä epäluottamuus talouteen
        kasvavat
        
        korot matalalla
        
        jos matalasuhdanne pitkittyy
        --> taantuma ja lama
        
        taantuma
        
        talouskasvu on pienentynyt peräkkäisinä
        kahtena vuosineljänneksenä
        
        taantuma pitkittyy :cry:
        --> lama
        
        ei osa normaalia suhdannevaihtelua
        
        noususuhdanne :smiley:
        
        talous alkaa elpymään matalasuhdanteesta
        
        kuluttaminen lisääntyy
        
        työpaikkoja syntyy lisää
        
        yritykset ja yksilöt uskaltavat investoida
        
        palkankorotukset
        
        verotulot, hinnat ja korot nousevat
        
        korkeasuhdanne
        
        noususuhdanne jatkunut jo pitkään
        ja taloudessa menee hyvin
        
        kysyntä ylittää tarjonnan + voimakas inflaatio
        
        talouden ylikuumentuminen :open_mouth:
        --> kysyntä kasvanut niin suureksi, että
        työntekijöistä ja raaka-aineista on pulaa
        
        tuotantokustannuksien nousu
        --> voimakas inflaatio
        
        laskusuhdanne
        
        taloudella menee taas "huonommin"
        
        talouskasvu hidastuu
        
        työttömyys kasvaa
        
        palkankorotukset pieniä tai olemattomia
        
        korot laskevat ja inflaatio hidastuu
        
        vaikuttavat eniten pieniin valtioihin, jotka
        käyvät vapaakaupaa ja joille vienti on tärkeää
        
        esim. Suomi
        
        euroalueen kriisit vaikuttavat
        voimakkaasti suomeen
        
        sekulaarinen stagnaatio
        
        pitkittynyt hitaan kasvun kausi
        
        stagflaatio
        
        talouden poikkeustilanne, jolloin
        matalasuhdanteen tai laman aikana esiintyy
        inflaatiota
        
        stagnaatio
        
        taloudellinen pysähtyneisyys
        
        alle 2-3% vuosittainen talouskasvu
        määritellään stagnaatioksi
      - raha liikkuu kansantaloudessa
        
        erilaisia lainoja
        
        pikavipit
        
        saa helpommin kuin pankkilainan, mutta korot nousevat usein hyvin korkeiksi
        
        vakuus
        
        tarvitsee isompiin lainoihin
        
        esim. asunto
        
        yleensä asunnon vakuusarvo riittää takaamaan vain 75% lainan arvosta --> lainan loppuosalle tarvitsee jonkin muun vakuuden
        
        esim. säästöt tai arvopaperit
        
        tehtävänä turvata lainan takaisinmaksu
        
        vakuudettomat lainat
        
        suuruudeltaan yleensä pieniä
        
        asuntolaina
        
        haetaan asunnon ostoa varten
        
        voi hakea sekä oman asunnon että sijoitusasunnon ostoa varten
        
        sidotaan yleensä euribor-korkoon --> viitekoron lisäksi asuntolainaan tulee pankin asiakaskohtainen marginaalikorko --> sillä pankki tekee voittoa ja vähentää lainanantoon liittyviä riskejä
        
        asuntolainojen maksuajat ovat pitkiä --> jopa useita kymmeniä vuosia
        
        toukokuussa 2020 asuntolainojen määrä romahti koronavirustilanteen vuoksi
        
        opintolaina
        
        haetaan opintojen rahoittamiseksi
        
        ei tarvitse välttämättä maksaa täysimääräisenä takaisin
        
        ei tarvitse vakuutta --> kela takaa opintolainan
        
        mikäli tutkinnon tekee määräajassa, opintolainasta hyvitetään 40% osuudesta, joka ylittää 2500 €.
        
        velkaantuminen
        
        säästämisaste
        
        kotitalouksien tuloista säästöön laitettava osuus
        
        rahaa voi säästää esim.
        
        tallettamalla rahaa tilille
        
        ostamalla asunnon tai jtn muuta reaaliomaisuutta
        
        sijoittamalla osakkeisiin tai rahastoihin
        
        velkaantumisaste
        
        paljonko taloudellisella toimijalla on velkaa suhteessa tuloihin
        
        suomalaisten velkaantuminen on viime vuosina noussut
        
        suurin osa kotitalouksien velasta on asuntolainaa
        
        yksinasuvien määrä on kasvanut
        
        myös kulutusluotot ovat kasvaneet
        
        vaikka lainojen määrä on kasvanut --> kotitalouksien korkomenot ovat laskeneet poikkeuksellisen matalien korkojen vuoksi --> yksi syy kotitalouksien velkaantumiseen, sillä matalat korot houkuttelevat lainanottoon
        
        erilaisten lainojen tarjonta on lisääntynyt ja lainansaanti on helpottunut erilaisten kulutusluottojen myötä
        
        lainoja myös markkinoidaan aktiivisesti --> mainonta voi olla myös harhaanjohtavaa
        
        kulutusluotto
        
        kertalaina tai isompi vippi, joka on tarkoitettu kuluttamista ja erilaisia hankintoja varten
        
        miten estää velkaantumista?
        
        korkojen nostaminen
        
        velkakatto
        
        lainakatto
        
        kuluttajaluottojenantajien valvonta (finanssivalvonta)
        
        maksukyvyttömyysriskien hallinnan säätely ja luottokelpoisuusarvioinnin vaatimuksien kehittäminen
        
        positiivinen luottorekisteri, josta näkee henkilön kaikki luotot
        
        tällä hetkellä on käytössä vain negatiivinen luottorekisteri, josta näkee vain maksuhäiriömerkinnät
        
        lisäämällä kansalaisten taloustietoutta
        
        säätelemällä lainojen markkinointia
        
        miten hallitus voi vaikuttaa velkaantumiseen?
        
        hallituksen kannalta kotitalouksien suuret velat ovat riski, jos talouteen iskee lama ja velat jäävät hoitamatta --> kotitaloudet joutuvat sosiaalisiin vaikeuksiin ja pankit kärsivät luottotappioita
        --> hoitaminen käy valtiolle kalliiksi
        
        hallitus voi vedota kotitalouksiin ja pankkeihin, että ne olisivat varovaisia lainanotossa ja -annossa
        
        hallitus voi varautua lisäämään tulonsiirtoja ja tukemaan työllisyyttä, jotta kotitaloudet eivät joudu taantuman tullessa taloudellisiin vaikeuksiin ja lainanhoito-ongelmiin
        
        hallitus voi yrittää edistää lainsäädännöllä sitä, että luotonantajat näkevät lainanottajan kokonaistilanteen eikä ylivelkaantumista pääsisi huomaamatta syntymään
        
        hallituksella kuitenkin melko rajalliset keinot vaikuttaa suoraan kotitalouksien velkaantumiseen, koska kotitaloudet ja pankit tekevät lainapäätökset itsenäisesti
        
        finanssipolitiikan keinoin voi pyrkiä vaikuttamaan velkaantumiseen
        
        EU:ssa vaikuttaminen niin, että euroalueen pankeilla on resurssit selvitä luottotappioista, jos kotitalouksien velat jäävät laajasti hoitamatta
        
        asuntopolitiikan edistäminen, jossa asuntojen hinnat ja siten kotitalouksien lainat pysyvät kohtuullisena
        
        asuntolainojen valtiontakaus, korkotuen ehtojen muuttaminen
        
        asuntokaupan hillitseminen erilaisilla lainsäädäntö- ja veropoliittisilla ratkaisuilla
        
        kotitalouksien velkaantumisaste kasvanut 2000-luvulla
        
        kotitalouksien velkaantumisaste on kasvanut ripeämmin nopean talouskasvun aikana ja taantumien aikana velkaantumisaste on kasvanut hitaasti tai vähentynyt
        
        nousukausina odotukset optimistiset, uskot lainanhoitokuluista ja lyhennyksistä selviämiseen
        
        laskukausina epävarmuus lisääntyy eikä lainoja oteta helposti
        
        matala korkotaso on kuitenkin lisännyt velkaantumista myös taantuman aikana
        
        lainojen maksuajat ja enimmäismäärä ovat muuttuneet
        
        kotitaloudet ovat 2000-luvulla saaneet entistä pitkäaikaisempia ja suurempia asuntolainoja --> asuntovelkaisia kotitalouksia on aiempaa suhteellisesti enemmän
        
        nuorimmissa kotitalouksissa vuoden 2007 finanssikriisin laukaisema hitaan talouskasvun aika on merkinnyt usein epävarmaa työtilannetta, eikä asuntolainaa ole siksi saatu tai haluttu ottaa
        
        finanssikriisi
        
        v. 2007-2009 maailmanlaajuinen rahoituskriisi
        --> sai alkunsa Yhdysvalloista ja siellä koetusta subprime-kriisistä
        
        asuntolainaa sai halvalla, koska Yhdysvaltain keskuspankki Fed oli jo pitkään ylläpitänyt matalaa korkotasoa
        
        oman asunnon omistamista pidettiin ihmisoikeutena --> edullista asuntolainaa oli tarjolla kaikille halukkaille
        
        subprime-lainat
        
        pankit myönsivät lainaa ihmisille, joiden maksukyky oli huono
        --> asuntojen hintojen oletettiin nousevan ja kysyntä kasvoi
        --> hinnat nousivat
        --> asuntokupla
        
        asuntojen hinta on korkeampi, kuin niiden tasapainohinta kysynnän ja tarjonnan mukaan olisi
        
        asuntojen hinnat nousevat jatkuvasti ja lopulta hinnat ovat paljon asuntojen todellista hintaa korkeampia.
        
        pankit alkoivat myymään asuntolainoja sijoittajille
        --> sijoittajat tekivät lainoista CDO-luottovelkakirjoja, joissa oli tuhansia asuntolainoja
        
        CDO-luottovelkakirjoja oli turvallisia, suhteellisen turvallisia ja riskialttiita
        --> näitä CDO-luottovelkakirjoja myytiin eteenpäin muille sijoittajille (esim. vakuutusyhtiöille ja eläkerahastoille)
        --> järjestelmä toimi, kunnes asuntovelalliset maksoivat lainojansa takaisin
        --> CDO-luottovelkakirjojen kysyntä kasvoi, koska niitä pidettiin turvallisina ja tuotteliaina sijoituskohteina
        --> asuntolainoja tarvittiin lisää ja lainoja myönnettiin mm. työttömille ja maksuhäiriöisille
        
        asuntolainaa annettiin yli asunnon kauppahinnan, jolloin laina kattoi myös kaupankäyntikulut
        
        jos asuntolainaa ei pystynyt maksamaan, sijoittajat ottivat asunnon itselleen --> myivät eteenpäin voitolla
        
        maksuvaikeuksien lisääntyessä markkinoille syntyi asuntojen ylitarjonta ja asuntojen hinnat alkoivat laskea
        --> asuntolainan arvo nousi suuremmaksi kuin asunnon arvo, ja moni halusi lainasta eroon
        --> ihmiset luopuivat asunnostaan ja lopettivat lainan maksamisen
        --> CDO-luottovelkakirjat eivät enää tuottaneet voittoa ja järjestelmä romahti
        --> kuluttajien luottamus omaan talouteen romahti
        --> asuntokupla puhkesi
        
        seuraukset
        
        kriisi levisi muualle maailmaan
        
        tilannetta yritettiin ratkaista tukipakketeilla --> Fed ja hallitus maksoivat satoja miljardeja pankeille yrittäen pitää ne pystyssä
        
        keskuspankit maailmanlaajuisesti laskivat ohjauskorkoaan
        --> useat maat pelkäsivät pankkien kaatuvan
        
        Lehman Brothers- investointipankin kaatumista voidaan myös pitää finanssikriisin aloittavana tekijänä
    - - vie paljon yhteiskunnan resursseja
        
        yhteiskunta jää paitsi työttömän
        työpanoksesta
        
        yhteiskunnalle aiheutuu työttömästä
        monia kuluja
      - työttömyyteen vaikuttaa
        
        laskusuhdanne
        --> kysyntä vähenee ja yritysten tuotanto pienenee
        
        --> lomauttaminen tai irtisanominen
        --> työttömyyden kasvu
        
        suhdannetyöttömyys
        
        johtuu suhdannevaihtelusta
        
        noususuhdanne
        --> kysyntä kasvaa
        
        työttömyys vähenee
        
        vuodenaikojen vaihtelu
        
        tiettyihin vuodenaikoihin sidotut alat
        
        kausityöttömyys
        
        vuodenaikojen eli erilaisten kausien vaihtelun
        seuraus
        
        työvoiman hinta
        
        työntekijät maksavat työnantajalle
        enemmän kuin palkan verran
        
        kitkatyöttömyys
        
        lyhytaikainen työttömyys
        
        esim. kun työntekijä vaihtaa työpaikasta
        toiseen
        
        rakenteellinen työttömyys
        
        talousrakenteen muutokset
        
        esim. koneellistuminen
        
        kohtaanto-ongelma
        --> kansantaloudessa voi samaan aikaan olla
        korkea työttömyys ja työvoimapula
        --> voidaan yrittää ratkaista uudelleenkoulutuksella
        
        nuorisotyöttämyys
        
        15-24-vuotiaiden työttömyys
        
        esim. vastavalmistuneet
        --> luonnollinen kitkatyöttömyys
        
        pitkäaikaistyötön
        
        ollut työttömänä yhtäjaksoisesti
        yli vuoden
        
        kannustinloukku
        
        yksilö ei koe työntekoa kannattavana, sillä
        työttömänä saadut tulonsiirrot ovat lähes
        samansuuruiset kuin osa-aikaisesta työstä
        saatu palkkatulo
        
        verokiila
        
        erotus, joka saadaan vähentämällä
        työntekijän nettopalkka työnantajan palkkakuluista
        
        kaikki työhön kohdistuvien verojen ja veronluontoisten
        maksujen määrä
        
        työvoima
        
        kaikki henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä
        
        työttömyysaste
        
        työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä
        
        makrotasolla (kansantalouden tasolla):
        
        irtisanomiset
        
        työpaikkojen kysyntä on suurempaa kuin niiden tarjonta
        
        mikrotasolla
        
        yksilön valinnat (esim. kouluttautuminen ja työnhaun aktiivisuus)
        
        miten työttömyyteen vaikutetaan?
        
        talouspolitiikka
        
        raha- ja finanssipolitiikka
        
        ohjaavat talouden rahavirtoja ja julkista taloutta
        
        tavoitteena ylläpitää hintavakautta, edistää talouskasvua ja hallita julkista taloutta
        
        veropolitiikka
        
        miten eri tulot ja omaisuus veroitetaan
        
        tavoitteena oikeudenmukainen tulonjako, kannustaminen taloudelliseen toimintaan ja talouden tasapainon ylläpito
        
        kilpailukyvyn parantaminen
        
        investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen, yritysten tukeminen, taloudellinen tuki
        
        tulonjakopolitiikka
        
        työvoimapolitiikka
        
        työllisyyspolitiikka
        
        työllisyyden lisääminen
        
        koulutus, työvoimapalvelut (esim. TE-palvelut)
        
        koulutus ja osaaminen
        
        työmarkkinoiden sääntely
        
        ammattiyhdistykset
        
        TE-palvelut
        
        tarjoavat asiakkaille kattavan valikoiman erilaisia työnhakua ja työllistymistä sekä yritystoimintaa tukevia palveluita
        
        ns. kolmannen sektorin toiminta
        
        esim. hyväntekeväisyysjärjestöt, uskonnollisten yhteisöjen aktiivisuus, vapaaehtoistyö
    - - mitataan BKT:lla
        
        maassa vuoden aikana tuotettujen
        palveluiden ja tuotteiden (kokonaistuotanto) arvoa
      - reaalinen talouskasvu
        
        BKT:n kasvu, josta vähennetty inflaation
        vaikutus
        
        hintojen nousu otetaan huomioon
      - ekstensiivinen talouskasvu
        
        määrällinen talouskasvu
        
        perustuu tuotannontekijöiden määrän kasvuun
        
        tuotantoa lisätään kasvattamalla työtuntien, työntekijöiden,
        raaka-aineiden tai pääoman määrää
      - intensiivinen talouskasvu
        
        laadullista talouskasvua
        
        samalla määrällä työtä saadaan tuotettua
        aiempaa enemmän
        
        koulutuksen taso noussut --> inhmilinnen ja sosiaalinen
        pääoma on kasvanut --> työntekijät toimivat aikaisempaa
        tehokkaammin
        
        työn organisointi, tietokoneet, robotit ja muut koneet
        --> teollisuusmaiden talouskasvu ollut tällaista viimeisen
        100 vuoden aikana
      - degrowth-liike
        
        tarkastelee talouskasvua kriittisesti
        
        talouden kokoa tulisi rajoittaa ja
        ympäristöarvot asettaa talouskasvun
        tavoittelemisen edelle
        
        kestävä talouskasvu
        
        tulisi luoda kestävää hyvinvointia
        --> talouskasvua ei enää nähdä pelkästään
        itseisarvollisena asiana
        
        luonnonvaroja ei tuhlata vastuuttomasti
        
        yritykset ja muut taloudelliset toimijat kantavat
        vastuun toimintansa ympäristöhaitoista
        
        talouskasvun hedelmät jakautuvat mahdollisimman
        tasaisesti
      - seuraukset
        
        ihmisten aineellisen elintason nousu
        
        YRITYKSET
        yritysten toiminnan laajuus kasvaa
        
        voitot voidaan jakaa yrityksen omistajalle esim.
        kasvaveina osinkoina
        
        ne voidaan myös investoida
        
        investointi
        
        rahan käyttö pääoman lisäämiseksi
        
        esim. investointi takaisin yrityksen omaan
        liiketoimintaan (esim. ostamalla uusia koneita)
        
        investoiminen muihin yrityksiin tai
        arvopapereihin
        
        yritykset menestyvät
        --> työntekijät saavat pitää työpaikkansa
        --> entiset työttömät saava uusia työmahdollisuuksia
        työpaikkojen syntyessä
        
        palkankorotukset mahdollisia
        
        VALTIO ja KUNNAT
        
        selviävät tehtävistään helpommin
        
        palkkatulot ja pääomatulot kasvavat
        --> verotulot kasvavat
        --> palveluiden ylläpito (terveydenhuolto, infrastruktuuri, opetus)
        
        työllisyys yleensä hyvä
        --> työttömyyskorvauksia ei tarve maksaa niin paljon
        
        hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito tapahtuu talouskasvun ehdoilla
        
        KOTITALOUKSET
        
        kulutusmahdollisuudet
        
        valinnat tulojen käytössä
        
        enemmän varallisuutta --> palkankorotukset
        ja mahdolliset verokevennykset
        
        talouskasvun ongelmat
        
        ympäristöongelmat
        
        kasvanut liikenne, tuotanto ja kuluttaminen
        kasvattavat päästöjä ja saastuttavat ympäristöä
        
        talouskasvu jatkuu samanalisena kuin aiemmin
        --> luonnonvarat eivät riitä talouden tarpeisiin
        
        hyvinvointi
        
        työn tuottavuuden kasvatus --> stressi ja kiire
        työntekijöille
        
        esim. etätyöt --> vapaa-aika vähenee
        --> työnteosta tulee aina läsnä oleva osa arkea
        
        yhteiskunnalliset tarpeet
        
        talouskasvu ja markkinointi luovat ihmiselle tarpeita,
        joita heillä ei luonnollisesti olisi
        --> pahentaa kuluttamisen kierrettä
        
        tuloerojen kasvu
        
        esim. Yhdysvalloissa tuloerot ovat kasvaveet
        radikaalisti, sillä palkat ovat nousseet eriarvoisesti
        --> rikkaiden tulot ovat jatkaneet nousua ja pieni- ja
        keskipalkkaisten palkan kasvu hidastunut
        
        talouskasvun ja jatkuvan kuluttamisen kritisointi
        --> erilaiset ilmiöt maailmalla
        
        jakamistalous
        
        kaikkia tavaroita ei omisteta, vaan
        niitä jaetaan, lainataan tai vuokrataan
        
        kutsuttu yhteiskuluttamiseksi
        hyödyt
        
        luonnonvarojen säästyminen
        
        kuluttamisen väheneminen
        
        tähän osallistuvien henkilöiden rahan säästyminen
        
        tilastokeskuksen määrittely
        
        jakamistalous tarkoittaa internetin kautta
        tapahtuvaa yksityisten ihmisten resurssien jakamista,
        lainaamista tai lyhytaikaista vuokraamista
        sekä näihin liittyvää palvelua toisille verkonkäyttäjille
        
        kiertotalous
        
        kestävään kehitykseen ja ekologistuuteen
        tähtäävä hyödykkeiden suunnittelun,
        tuottamisen ja kuluttamisen tapa
        
        tavoitellaan taloutta, joka toimii ympäristön
        kantokyvyn rajoissa siten, että materiaalit
        ja tuotteet pidetään kierrossa mahdollisimman
        pitkään
        --> tuotteiden elinkaaren pidentäminen käyttämällä,
        korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä
        
        jätteen määrän vähentäminen
      - miksi talous kasvaa?
        
        investoinnit
        
        kun yritykset ja yksilöt investoivat uusiin laitteisiin, teknologiaan, infrastruktuuriin tai muihin tuottavuutta lisääviin kohteisiin --> voivat parantaa tuotantokapasiteettiaan ja tehokkuuttaan
        --> talouskasvu --> enemmän hyödykkeitä ja palveluita voidaan tuottaa samassa ajassa
        --> intensiivinen talouskasvu
        
        kulutuksen kasvu ja kysyntä
        
        uusien tuotteiden ja palveluiden kehittyminen --> yhteiskunnalliset tarpeet
        
        markkinoille uusia tuotteita
        
        kasvanut kysyntä --> pula työvoimasta --> uudet työpaikat --> ostovoiman parantuminen--> noussut kysyntä
        
        teknologinen kehitys
        
        innovatiiviset teknologiat ja uudet keksinnöt --> tuottavuuden parantuminen, uudet työpaikat
        
        uusien alojen synty tai kehittyminen
        
        tietotekniikka, automaatio, tekoäly --> yritysten toiminnan tehostuminen ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
        
        hyvä hallinto ja instituutiot
        
        vakaat poliittiset ja oikeudelliset instituutiot, toimiva markkinatalousjärjestelmä ja tehokas hallinto --> suotuisa ympäristö talouskasvulle
        
        uusien investointien houkuttelu, yritystoiminnan edistäminen, taloudellisen vakauden lisääminen
        
        väestön kasvu
        
        suurempi työvoima ja markkinoiden laajentuminen
        
        investoinnit infrastruktuuriin
        
        kokonaiskysynnän kasvu
    - - sekataloudet
        
        esim. Suomi
        
        osa yrityksistä valtion omistuksessa
        ja osa yksityisessä omistuksessa
      - yrittäjyys sallittua ja siihen
        kannustetaan
        
        elinkeinovapaus
        
        ihmiset saavat päättää ammatistaan
        tiettyjen rajojen sisällä
        
        yritykset kilpaileva markkinoilla vapaasti
        --> hinnat määräytyvät
        
        monopolistinen kilpailu
        
        useita hieman toisistaan poikkeavia hyödykkeitä myyvät yritykset
        
        kauppaavat tuotteitaan brändeillä ja mielikuvilla
        
        esim. auto- ja vaatemarkkinoiden kilpailutilanne
        
        oligopolinen tilanne
        
        muutama saman alan suuri yritys
        
        kilpailu vähäistä --> epäluonnollisen korkea tai
        matala hintataso
        
        Suomessa esim. pankki-, ruokakauppa-, katsastus- ja risteilyalat
        
        tripoli
        
        tiettyä hyödykettä tarjoaa markkinoilla
        vain kolme toimijaa
        
        videopelimarkkinat (Sony, Nintendo, Microsoft)
        
        kartellitilanne
        
        alalla toimivat muutamat yritykset sopivat
        keskenään alhaisimmasta hinnasta, jolla tiettyä
        tuotetta myydään
        
        laissa kiellettyjä --> johtavat sakkoihin
        
        talvella 2021 Suomessa isännöintifirmojen kartelli
        
        v. 2019 autokoulut
      - täysin vapaa markkinatalous
        ei voi toteutua
        --> valtio säätelee aina jossain määrin talouden toimintaa
        
        joillakin aloilla tuotanto vaatii niin suuria pääomia
        ettei alalle juuri synny uusia yrityksiä --> ei kilpailua
        
        luonnollinen monopoli
        
        yhden toimijan markkinat ovat taloudellisesti
        tehokkaimmat
        
        tuotannon kustannukset niin suuret, että
        markkinoilla voi järkevästi toimia vain yksi yritys
        
        toiminnan aloittaminen ja ylläpito kallista
        
        esim. VR ja sähkönsiirtohinnoittelu
        
        lakiin perustuva monopoli
        
        kilpailun sääteleminen tietyllä alalla on
        yhteiskunnalle parasta
        
        kilpailuviranomaiset valvovat sekä luonnollisten että lainsäädännöllisten monopolien toimintaa --> palveluita ei hinnoitella liian kalliiksi
      - suunnitelmatalous
        
        valtio päättää, mitä tuotetaan, paljonko tuotetaan
        ja millä hinnalla tuotteita myydään
        
        esim. Neuvostoliitto ja Kiina
      - Adam Smith
        
        skotlantilainen filosofi ja taloustieteilijä
        
        Kansojen varallisuus (1776)
        
        näkymätön käsi --> ohjaa taloutta, eikä valtion
        tarvitse säädellä talouden toimintaa
      - vienti ja tuonti
        
        muotoutuvat yritysten ja kuluttajien
        toimesta
        
        vienti
        
        tuotteiden ja palveluiden valmistusta tietyssä
        maassa, jotka myydään ulkomaille
        
        suomessa vientiteollisuus on suurin työllistäjä
        ja tulonlähde
        
        viennin osuus Suomen BKT:sta on n. 40%
        
        suurin osa Suomen viennistä on tavaravientiä
        
        viennistä saadut tulot --> yritys voi ostaa kotimaisia
        hyödykkeitä tai palkata lisää työntekijöitä
        
        kerroinvaikutus
        
        jokin taloudessa tapahtuva muutos vaikuttaa kansantalouteen
        enemmän, kuin mitä alkuperäinen muutos on
        
        mitä suuremman osan tuloistaan ihmiset kuluttavat, sitä
        suurempi kerroinvaikutus on
        
        esim. viennistä saaduilla tuloilla on talouden
        kannalta suurempi merkitys kuin pelkkä
        tulojen arvo
        
        tuotantohyödykkeet
        
        Suomen viennin tärkeimpiä artikkeleita
        
        suomessa kemian- ja metsäteollisuuden tuotteet
        sekä kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet
        
        tuonti
        
        jonkun valtion hankkimat tuotteet ja palvelut,
        jotka on tuotettu toisessa valtiossa
        
        Suomeen tuodaan paljon teollisuuden
        tuotantotarvikkeita, polttoaineita,
        investointitavaroita sekä kuljetusvälineitä
      - vapaakauppa
        
        talousjärjestelmä, joka pohjautuu kapitalismiin
        
        valtio ei syrji tuotantoa tai puutu vientiin --> ulkomaankauppa
        on vapaata
        
        valtiot eivät rajoita yritysten välistä kauppaa maiden väleillä
        esim. tulleilla tai tuontikielloilla
        
        WTO (world trade organization)
        
        pyrkii poistamaan kaupan esteitä sen jäsenten
        välillä
        
        EU:ssa kauppa on vapaata
        
        tuontirajoituksia kuitenkin alueen ulkopuolelta
        tuleviin tuotteisiin --> suojellaan mm. omaa maataloutta
        
        suhteellinen etu
        
        kukin valtio on erikoistunut tuottamaan palveluita ja tuotteita, joiden tuottamiseen niillä on etulyöntiasema esim. kilpailijoiden kannalta
        
        määritellään vaihtoehtoiskustannusten kautta
        --> toteuttamatta jääneet vaihtoehdot, eli mitä olisi voitu saavuttaa, jos olisikin valittu toiseksi paras vaihtoehto
        
        suhteellinen etu tarkoittaa alhaisempia vaihtoehtoiskustannuksia
        
        absoluuttinen etu
        
        toimijan kyky tuottaa jotain muita vähemmillä resursseilla, eli edullisemmin kuin muut
        
        muita kustannuksia tehokkaammin tuottamista
        
        protektionismi
        
        vapaakaupalle vaihtoehtoinen järjestelmä
        
        ulkomaankauppaa rajoitetaan erilaisilla esteillä
        esim. tulli, tuontimaksut, tuontirajoitukset ja -kiellot
        
        valtiot pyrkivät suojelemaan omaa talouttaan ja markkinointiaan
        ulkomaiselta tuonnilta ja kansainväliseltä kilpailulta
        
        monien valtioiden taloudet kehittyivät näin
        
        voi auttaa kehittyviä talouksia
        --> valtio voi kehittää kotimaista tuotantoa
        esim. Aasian tiikeritaloudet
        
        ei yleensä pitkällä aikavälillä tehokasta
        --> usein suositaan nuorissa ja kehittyvissä
        talouksissa
        
        Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
        --> vaatineet markkinoiden vapauttamista ja kaupan
        esteiden purkamista Structural Adjustment Program- ohjelmassaan --> kuihdutti kehitysmaiden teollisuuden --> kilpailuun epävalmiit taloudet joutuivat kilpailemaan talouksien kanssa, joiden kehitystaso oli kaukana heidän omastaan
    - - sijoittaminen
        
        sijoituskohteiden ostoa, hallussapitoa ja myyntiä
        
        tarkoituksena tuottaa taloudellista voittoa
        
        pankkitalletus tilille
        
        yleisin säästämistapa
        
        pankkitilien talletuskorot usein pienempiä kuin inflaatio --> raha menettää tilillä arvoaan
        
        pienet riskit --> valtio takaa tallettajan rahavarat
        100 000 euroon asti
        
        korkosijoittaminen
        
        sijoitetulle summalle saadaan vuodessa tietty korko --> sijoitusajan jälkeen sijoittaja saa sijoittamansa rahat sekä tuotto-osuuden takaisin
        
        voidaan laskea suhteellisen tarkka tuottoarvio
        
        talletukset, osakkeet, joukkolainat, rahaston, metsä, asunto ja taide
        
        osakkeet
        
        omistusosa yhtiöstä
        
        kauppapaikka pörssi
        
        julkiseen pörssiin listautunut yritys on julkinen
        osakeyhtiö, ja kuka tahansa voi käydä kauppaa
        tämän yrityksen osakkeilla
        
        pörssi --> osakekauppaa käydään jälkimarkkinoilla --> kaupankäynti tapahtuu sijoittajien välillä
        
        yritys osakkeiden kaupankäynnissä ainoastaan, kun osakkeet lasketaan markkinoille --> yritykset seuraavat osakkeidensa
        hintakehitystä
        
        pörssissä osakkeiden hintaan vaikuttavat
        
        kysyntä ja tarjonta
        
        yhtiön brändi ja julkisuuskuva
        
        huhut
        
        osingot
        
        yhtiön liiketoiminnallinen menestys
        
        tuottoa voi saada kahdella eri tavalla
        
        osingot ovat yhtiön sijoittajille jakamia osia voitoistaan, jonka suuruuteen vaikuttaa esim. yhtiön taloudellinen tilanne ja menestys. osinkojen jakamisen sijaan yhtiö voi käyttää rahan investointeihin
        
        arvonnousu, jolloin osakkeen hinta nousee ja sijoittaja voi myydä osakkeet kalliimmalla kuin hän on ne ostanut
        
        optio
        
        oikeus ostaa osakkeita ennalta määrättyyn hintaan
        
        kasvuosake
        
        nopeaan liiketoiminnan kasvuun pyrkivän yhtiön osake
        
        tuotto-osake
        
        tarjoaa vakaata ja tasaista osinkoa
        
        defensiivinen osake
        
        ei reagoi taloussuhdanteisiin yhtä voimakkaasti kuin
        moni muu osake
        
        rahastot
        
        rahastoon sijoittava antaa rahamäärän rahastohoitajan käytettäväksi, joka sijoittaa rahastoon kertyneitä varoja
        
        osakerahasto
        
        varat sijoitettu kotimaisiin tai ulkomaisiin pörssiyrityksiin
        
        korkorahasto
        
        sijoittavat korkoihin
        
        lyhyen koron rahastot
        
        sijoittavat alle vuoden pituisiin korkosijoituksiin
        
        pitkän koron rahastot
        
        sijoittavat yli vuoden pituisiin korkosijoituksiin
        
        yhdistelmärahasto
        
        rahat sijoitetaan osakkeisiin ja korkoihin
        
        aktiivisesti hallinnoitu rahasto --> rahastonhoitaja valitsee sijoituskohteet
        passiivisesti hallinnoitu rahasto --> varat menevät automaattisesti esim. pörssin kymmeneen eniten osinkoa maksavaan yhtiöön
        
        likviditeetti
        
        kuinka helppo sijoitus on muuttaa rahaksi
        
        esim. osakkeet
        
        volatiliteetti
        
        kuinka paljon sijoituksen tuotot vaihtelevat tietyn ajan kuluessa
        
        tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä
        --> mitä enemmän riskiä, sitä enemmän tuottoa
        
        tilit, sijoituskohteet ja -strategiat
        
        arvo-osuustili
        
        pörssiosakkeeseen sijoittavalla oltava käytössään arvo-osuustili tai osakesäästötili
        
        tili, jossa arvopapereita säilytetään sähköisessä muodossa
        
        kaikki sijoittajan omistamat osakkeet, raha-osuudet, optiot ym. näkyvät arvo-osuustilillä
        
        kaikista arvo-osuustilin voitoista (osingot, voitolla myydyt osakkeet) maksetaan veroa
        
        arvo-osuustiliä kutsutaan joskus trader-tiliksi
        --> treidaaminen tarkoittaa aktiivista kaupankäyntiä osakkeilla
        
        treidaaja tavoittelee aktiivisella kaupankäynnillä suurempaa tuottoa kuin mitä saisi ostamalla osakkeita ja pitämällä ne hallussaan pitkään
        
        jos sijoittaa arvo-osuustilin kautta --> tiliin on yhdistetty myös toinen, tavallinen tili
        --> kun ostaa osakkeita, ne maksetaan tavalliselta tililtä
        
        osakkeista saadut osingot tulevat myös tavalliselle tilille --> arvo-osuustilillä säilytetään ainoastaan arvopapereita
        
        osakesäästötili
        
        v. 2020 käyttöön otettu tilimuoto
        
        tilille voi siirtää korkeintaan 50 000 euroa --> tällä rahalla sijoittaja voi ostaa osakkeita
        
        osakesäästötilin sisällä osakkeita voi myydä ja ostaa vapaasti
        --> voitoista ei tule veroja vielä maksettavaksi --> ne maksetaan
        vasta, kun osakesäästötililtä nostetaan rahaa
        --> voi käydä kauppaa ja sijoittaa osingot uudelleen, kun veroja ei makseta tilin sisällä
        
        korkoa korolle- ilmiö
        
        korko lisätään pääomaan ja uusi korko lasketaan aiempaa suuremmalle pääomalle
        
        tehostuu osakesäästötilissä
        
        First North
        
        kasvuyhtiölista, johon pienemmät yritykset voivat listautua ennen varsinaista listautumistaan pörssiin
        
        pörssiyhtiöillä paljon velvollisuuksia --> First Northin tarkoitus on madaltaa yritysten kynnystä listautua
        
        Helsingin varsinaista pörssiä (Nasdaq Helsinki) säätelee EU
        --> First north on Nasdaq Nordicin säätelemä kauppapaikka
        
        tarjoaa yrityksille matalan kynnyksen paikan kasvaa ja kerätä pääomaa
        
        jos yrityksen arvo alle 30 milj --> First North -lista hyvä vaihtoehto kasvaa ennen varsinaista listautumista
        
        First North-yhtiöitä koskevat vaatimuksia ovat päälistaa kevyemmät --> yhtiöiltä ei esim. vaadita kansainvälistä kirjanpitokäytäntöä (IFRS) --> suomalainen kirjanpitokäytäntö riittää (FAS)
        
        yhtiöiden tulee raportoida toiminnastaan puolivuosittain
        
        jotta voi listautua Nasdaq Helsinkiin --> yhtiöillä on oltava 3 vuoden tilinpäätöshistoria
        
        First North --> periaatteessa voi listautua pelkällä liiketoimintasuunnitelmalla
        
        First North- yhtiöihin sijoittaminen tarjoaa sijoittajille mahdollisuuden sijoittaa yritykseen aikaisessa vaiheessa --> kasvattaa sijoittajan riskiä --> toisaalta lisää tuottomahdollisuutta
        
        muita sijoituskohteita
        
        suhteellisen epälikvidejä sijoituskohteita --> halutessaan muuttaa sijoituksensa rahaksi, näiden sijoitusinstrumenttien kohdalla se kestää kauemmin
        
        metsä ja taide
        
        tuottoa voi saada esim. myymällä metsän tai teoksen myöhemmin eteenpäin korkeammalla hinnalla
        
        asunto
        
        asunnon ostaminen ja sen vuokraaminen
        
        asunnon voi myös myydä voitolla, jos sen arvo nousee
        
        kuukausittaiset vuokratulot
        
        ostaminen velkavivuilla helppoa
        --> velkavipu
        --> sijoituksen rahoittaminen velkarahalla
        
        asuntosäästäminen ja -sijoittaminen
        
        kiinnitysluottopankit
        
        länsi-euroopassa kiinnitysluottopankit hoitavat suuren osan asunnon ostamisen rahoittamisesta
        
        luotonanto tapahtuu kiinnitettyä vakuutta vastaan
        
        lainakatto
        
        lainan määrää rajoittava sääntely
        
        laissa säädetty rajoitus, jota Finanssivalvonta valvoo
        
        tarkoituksena edistää rahoitusjärjestelmän vakautta sekä hillitä kotitalouksien liiallista velkaantumista ja asuntomarkkinoiden ylikuumentumista
        
        asuntolainan määrä saa olla enintään 85% asunnon kauppahinnasta --> ensimmäisen asunnon ostajalla 95%
        
        ASP-tili eli asuntosäästöpalkkiotili
        
        korko on tavallista säästötiliä korkeampi
        
        ASP-tilin koroista ei makseta veroja
        
        ASP-tilin omistaja voi ottaa ASP-lainan --> monia etuja tavalliseen asuntolainaan verrattuna
        --> ensiasunnon ostajalla omaa rahaa oltava 5%, kun taas ASP-lainan ottavalla 10% --> oman rahan osuus suurempi, sillä ASP-tilin tavoitteena on säästää tilille 10% asunnon kauppahinnasta
        
        tavallisen korkotilanteen aikana ASP-lainan korko on tavallisen asuntolainan korkoa matalampi
        
        ASP-lainaan voi saada ilmaisen valtiontakauksen --> jos lainanottaja ei kykene huolehtimaan lainanmaksusta, valtio korvaa sopimuksen mukaisen osan lainanantajalle
        
        ASP-lainassa valtio maksaa osan korkomenoista niiden noustessa sovitun rajan yläpuolelle (raja tällä hetkellä 3,8%)
        --> tämä korkotuki on voimassa lainan ensimmäiset 10 vuotta
        
        ostettavan asunnon vakuusarvo kattaa yleensä n. 70% lainasta --> pankki tarvitsee lainalle muitakin vakuuksia, kuin pelkän ostettavan asunnon
        
        vakuuksia voi ostaa pankeilta, mutta lisävakuuksina voi toimia esim. kiinteistöt, huoneistot ja arvopaperit
        
        henkilötakaus on myös mahdollinen
        
        toinen henkilö ottaa vastuun asuntovelallisen velasta, jos hän ei sitä itse kykene maksamaan
        
        hajauttaminen
        
        sijoitusten jakamista, joka vähentää sijoittamiseen aina kuuluvaa riskiä
        
        ajallinen hajauttaminen
        
        sijoittaja sijoittaa suhdanteen eri vaiheissa
        --> kun sijoittaa suhdanteen eri vaiheissa, riski sijoittaa vain korkeasuhdanteessa pienenee
        
        maantieteellinen hajauttaminen
        
        osakkeiden ostaminen eri mantereílla ja maissa toimivista yrityksistä
        --> yhdellä mantereella tai maassa tapahtuva katastrofi ei laske koko sijoitussalkun arvoa
        
        toimialojen välinen hajauttaminen
        
        erilaisiin toimialoihin sijoittamista
        
        esim. sijoittaminen lento-, sipsi- ja vaateteollisuuteen --> kriisi yhdellä teollisuuden alalla ei lake sijoitussalkun arvoa niin paljoa
        
        yhtiölaina
        
        yhtiölainalla tarkoitetaan taloyhtiön nimiin otettavaa lainaa, jota asunnonomistajat lyhentävät maksamillaan rahoitusvastikkeilla
        
        säästöt, sijoittaminen ja inflaatio
        
        säästöt
        
        säästöt menettävät inflaation vuoksi tilillä arvoaan ja yksi koron tarkoituksista on kattaa inflaation aiheuttama rahan arvon laskeminen → säästöjen ostovoima heikkenee, jos niille ei saa tuottoja, jotka kompensoivat inflaation haittoja
        
        säästöjen osalta inflaation vaikutus näkyy kuitenkin pidemmällä aikavälillä, koska vaikutukset ovat esim. yhdeltä vuodelta tyypillisesti hyvin pieniä
        
        koska säästöille maksettava korko on yleensä alhaisempi kuin inflaatio, suomalaisten säästöt ovat tyypillisesti alttiita inflaation ostovoimaa heikentävälle vaikutukselle → voi olla järkevää miettiä pitempiaikaisten säästöjen sijoittamista tuottavampiin kohteisiin, jotka kompensoivat inflaation haittoja
        
        sijoitukset
        
        inflaatio voi vaikuttaa myös sijoituksiin riippuen siitä, millaisista sijoituksista on kyse
        
        osakesijoittajan ei tarvitse huolehtia, sillä tyypillisesti yrityksen tuotot kasvavat inflaation myötä
        
        sen sijaan velkakirjoihin ja korkopapereihin sijoittaneiden kannattaa seurata, kuinka paljon tuottoja todellisuudessa tulee inflaation huomioon ottaen → inflaatiokorjattu todellinen tuotto
      - korko
        
        rahan hinta
        
        lainaraha menettää inflaation
        vuoksi arvoaan ja yksi koron tarkoituksista
        on kattaa inflaation aiheuttama rahan arvon
        lasku
        
        markkinakorot
        
        määräytyvät rahamarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan
        
        myös keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka vaikuttaa korkotasoon
        
        nimelliskorko
        
        korko, joka merkitään laina- tai talletussopimukseen
        
        pankille maksetaan nimelliskorkoa ja talletukselle
        saadaan nimelliskorkoa
        
        reaalikorko
        
        nimelliskorko, josta vähennetty inflaation vaikutus
        
        erilaisia korkoja
        
        markkinakorot
        
        määräytyvät markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan
        
        viitekorko
        
        pankista rahaa lainaavan lainanottajan korko sidotaan viitekorkoon
        
        Euribor
        
        euroalueen markkinakorko
        
        suuruus määräytyy pankkien välisessä kaupankäynnissä
        --> euribor kertoo millä hinnalla euroalueen pankit lainaavat toisilleen rahaa
        
        euroalueen yleisin viitekorko
        
        laina voi olla sidottu 1, 3, 6, 12kk tai 1vk euriboriin
        --> aika kertoo, kuinka usein korko tarkistetaan
        
        tarkistuspäivänä korko laskee tai nousee euriborin
        kehityksen mukaisesti
        
        Prime-korko
        
        pankki määrittelee itse suuruuden
        
        euriboria vakaampi --> pankit muuttavat
        sitä harkitusti yleensä vain muutaman kerran vuodessa
        suuruuteen vaikuttavat
        
        yleinen korkotaso, talouden tulevaisuudenodotukset, inflaatio
        
        korkokatto
        
        viitekoron nousun varalta lainanottaja voi ostaa tämän
        
        asettaa rajan sille, kuinka korkeaksi lainan viitekorko voi nousta
        korkokaton hintaan vaikuttavat
        
        lainasumma, korkokaton korkeus, korkokaton käyttöaika, odotukset koron kehittymisestä
        
        korkoputki
        
        viitekorolle asetetaan alaraja ja yläraja
        
        hallinnolliset korot
        
        jokin viranomainen määrää hallinnolliset
        korot
        
        ohjauskorko
        
        keskuspankin määrittämä hallinnollinen korko
        
        euroalueen ohjauskorosta päättää Euroopan
        Keskuspankki EKP
        
        ohjauskorko määrittelee koko euroalueen korkotason --> EKP lainaa pankeille rahaa --> jos korot suuret, myös pienemmät pankit joutuvat asettamaan korot suuriksi
        
        ohjauskorolla keskuspankit säätelevät rahan kysyntää
        ja yleistä korkotasoa
        
        ohjauskoron laskeminen --> taloutta elvyttävät toimenpiteet --> rahan kysyntä lisääntyy
        
        matalat korot
        
        edut
        
        rahan kysyntä nousee --> yksittäiset kansalaiset voivat ottaa halvemmalla lainaa ja ostaa esim. asunnon tai sijoittaa lainarahoilla --> tuotot sijoituksista vaurastuttavat
        
        matalat korot helpottavat yritysten investointeja
        
        yritykset selviävät matalasuhdanteista helpommin, kun lainanhoitokulut pienentyvät
        
        valtio hyötyy matalista koroista --> lisäävät kulutusta ja investointeja
        
        valtiolla on velkaa, jonka hoitokuluja matalat korot pienentävät
        
        haitat
        
        rahan kysyntä nousee --> talouden ylikuumentuminen --> inflaatio
        
        pankit lainaavat rahaa halvalla --> ei niin tuottoisaa
        
        pankkien korkokate pienenee korkojen madaltuessa --> pankkien tärkein tulonlähde on korkokate, mitä syntyy pankin saamien ja maksamien korkojen erotuksena --> kun pankki maksaa ottamalleen lainalle vähemmän korkoa kuin mitä se saa lainaa antamalla, syntyy korkokatetta --> jos korot ovat matalat, korkokatetta syntyy vähemmän ja pankki saa vähemmän tuottoja
        
        ylivelkaantuminen --> kun korot nousevat ei olekaan varaa lainanhoitokuluihin
        
        asuntomarkkinoiden hinnat nousevat ja kehittyy asuntokuplia
        --> kaikenlaiset hintakuplat ovat vaarallisia, sillä niiden puhkeaminen aiheuttaa hintojen nopean syöksyn
        
        yleiseen korkotasoon vaikuttaa keskuspankkien ohjauskorot
        
        matalaan korkotasoon euroopassa vaikuttaa, kun Euroopan keskuspankki EKP laskee ohjauskorkoa
        
        lainanhoitokulut
        
        kuluja, jotka syntyvät lainan hoitamisesta johtuvista lainan kuluista
        
        kuluja ovat lainan lyhennykset ja lyhennykseen lasketut kuukausittaiset korot
        
        maksetaan kuukausittain takaisinmaksun yhteydessä, osana kuukausierää
    - - Euroopan keskuspankki
        
        itsenäinen toimija, jonka päätöksenteko on muusta politiikasta irrallista
        
        Euroopan keskuspankki tehtävät
        
        tehtävänä linjata euroalueen yhteisen rahapolitiikan suuret linjat
        
        hintavakauden säilyttäminen --> vuosittaisen inflaation tulisi olla 2% --> symmetrinen inflaatiotavoite, eli kahta prosenttia hitaampaa tai nopeampaa inflaatiota pidetään kielteisenä ilmiönä
        
        huolehtia tilisiirtojen nopeudesta ja luotettavuudesta
        
        varmistaa lainojen myöntäminen luottolaitoksille harkitusti
        
        korkotason ohjaaminen
        
        korkean työllisyyden edistäminen
        
        vakaan talouskasvun takaaminen
        
        varmistaa sijoittajien tuntevan sijoittamiseen liittyvät riski (käytännössä tätä tehtävää hoitavat keskuspankit)
        
        EKP toimijat
        
        EKP:n neuvosto --> Euroalueen kansallisten keskuspankkien johtajat sekä EKP:n johtokunta
        --> tekee päätökset euroalueen rahapoliittisista toimista
        --> EKP:n johtokunnassa on 6 jäsentä --> pääjohtaja, varapääjohtaja sekä 4 muuta jäsentä
        --> vuodesta 2019 alkaen EKP:n pääjohtaja on ollut ranskalainen Christine Lagarde
        
        osa laajempaa järjestelmää --> Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ)
        --> koostuu Euroopan keskuspankista ja kaikista EU-maiden keskuspankeista --> toimintaan osallistuvat myös ne EU-valtiot, jotka eivät käytä euroa
        
        keskuspankkien historiaa
        
        jalometallit --> velkakirjat --> setelit
        
        pankit eivät aina pystyneet lustamaan seteleitä --> pankkien konkurssit --> usko setelirahaan heikkeni --> valtiot perustivat kansallisia keskuspankkeja, joilla yksinoikeus setelien liikkeelle laskuun
        
        valtio takasi seteleihin merkityn arvon --> palautti kansalaisten luoton setelirahaan
        
        EKP perustettiin vuonna 1998 --> 1999 euro otettiin käyttöön tilivaluuttana
        
        toimintakeinot
        
        miten EKP vaikuttaa Euroopan talouteen?
        
        haastena on yksittäisten jäsenmaiden erilainen taloustilanne
        
        ohjauskoron muuttaminen --> vaikuttaa euribor-korkoihin
        
        tällä voi vaikuttaa euroalueen taloustilanteeseen
        
        inflaatiopaineet --> ohjauskoron korottaminen --> rahan kysyntä vähenee
        
        elvyttävät toimenpiteet --> ohjauskoron laskeminen --> rahan kysyntä kasvaa
        
        ongelma --> ohjauskorkoa säädellään euroalueen taloustilanteen perusteella vaikka esim. epäsymmetristen shokkien vuoksi toiseen maahan saattaa tietyllä hetkellä sopia hyvin erilainen ohjauskorko kuin muihin maihin
        
        pankkien valvonta
        
        vaatii pankkeja tallettamaan osan varoistaan kansalliseen keskuspankkiin
        
        pankkien lainansaannin ehtojen säätely
      - Suomen pankki
        
        Suomen keskuspankki
        
        tehtävät
        
        hintavakauden ylläpitäminen Suomessa
        
        Suomen rahapolitiikasta huolehtiminen
        
        rahoitusmarkkinoiden pitäminen vakaana
        
        talouspoliittinen vaikuttaminen
        
        vakaiden maksujärjestelmien ylläpito
        
        seteleiden ja kolikoiden liikkeellelasku
        
        tilastotiedon tuottaminen
        
        ketä toimijoita Suomen pankkiin kuuluu?
        
        pankkivaltuusto
        
        eduskunta valitsee pankkivaltuuston 9 johtajaa --> valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
        
        hoitaa Suomen pankin hallinnon ja toiminnan valvontaan sekä hallinnollisiin päätöksiin liittyviä tehtäviä
        
        johtokunta
        
        6 jäsentä
        
        johtokunnan puheenjohtaja on presidentin nimittämä
        
        pankkivaltuusto nimittää loput 5 jäsentä
        
        huolehtii Suomen pankin tehtävien hoitamisesta
        
        pääjohtajana toiminut Olli Rehn vuodesta 2018