Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Veden kiertokulku ja sateet - Coggle Diagram
Veden kiertokulku ja sateet
Vesikehä = Hydrosfääri
, koostuu merien, mantereiden ja ilmakehän vesistä.
Makean veden osuus maapallon vedestä on alle 3 % ja suurin osa makeasta vedestä on jäätiköissä
Maapallon sateisimmat alueet sijaitsevat tropiikissa
lämpimät merivirrat lisäävät sateisuutta, kylmät merivirrat aiheuttavat kuivuutta rannikoilla.
Esim. lämmin Golfvirta tuo sateita Pohjois-Amerikan itärannikolle
Veden kiertokulku
Auringon säteilyenergia ja Maan painovoima
pitävät veden kiertokulun yllä.
Vesi haihtuu
Auringon lämmittäessä pintavesiä ja kasvillisuutta alkaa vesi haihtua niistä ilmaan. Haihtumista lisäävät myös tuuli ja kuiva ilma sekä matala ilmanpaine. Tuulet kuljettavat näin syntynyttä vesihöyryä paikasta toiseen.
Vesi sataa
Ilmakehässä vesihöyry tiivistyy lämpötilan laskemisen seurauksena. Siten muodostuu pisaroita, jotka putoavat painovoiman vaikutuksesta alas sateena.
Sadevedestä iso osa poistuu alueelta pintavaluntana maan päällä tai pintakerrosvaluntana maan pintakerroksissa.
Jokiin ja järviin kulkeutunut vesi päätyy puolestaan mereen tai haihtuu takaisin ilmakehään.
Osa sataneesta vedestä imeytyy maanpinnan läpi maaperään, jossa se kiinnittyy maahiukkasiin tai suotautuu pohjavedeksi.
Sateet
Sateet syntyvät pilvissä. Sen syntyminen vaatii nousevat ilmavirtaukset, joiden mukana lämmin ja kostea ilma nousee ylöspäin.
Ylempänä ilma jäähtyy, ja siinä oleva vesihöyry tiivistyy jääkiteiksi tai pilvipisaroiksi
Veden määrä ilmassa
Absoluuttinen kosteus kertoo veden määrän grammoina kuutiometriä kohden
Suhteellinen kosteus kertoo veden määrän prosentteina siitä osuudesta, jonka tietyn lämpöinen ilma voi maksimissaan pidättää.
Ilman kyky pidättää vesihöyryä kasvaa lämpötilan noustessa
--> Trooppinen ilmamassa sisältää huomattavasti enemmän kosteutta kuin viileämpi arktinen ilmamassa.
Kastepiste
Ilman suhteellinen kosteus on 100 %
Siinä alkaa vesihöyryn tiivistyminen
Pisarat ja jääkiteet syntyvät tiivistymisytimien, esimerkiksi nokipartikkeleiden ympärille
Erilaiset sadetyypit
Sateet jaetaan syntytapansa mukaan seuraavasti
Orografinen sade
Ne syntyvät, kun kostea ilmamassa törmää rannikkoon tai vuorenrinteeseen ja kohoaa ylöspäin. Kohoava ilmamassa viilenee, ja siinä oleva kosteus tiivistyy sateiksi rannikon tai vuoren merenpuoleisille rinteille.
Orografiset sateet ovat yleisiä esimerkiksi Norjan ja Kanadan länsirannikoilla.
Rintamasade
Niitä syntyy, kun lämpimän ilman alle työntyvä kylmä ilmamassa pakottaa lämpimän ja kostean ilman kohoamaan ylös. Lämpimässä rintamassa kohoavat ilmamassat saavat aikaan pitkäaikaisia ja heikkoja sateita. ja myöhemmin saapuvat kylmän rintaman sateet ovat yleensä voimakkaampia kuurosateita.
Rintamasateita esiintyy usein polaaririntamassa liikkuvien matalapaineiden yhteydessä. Ne ovat tyypillisiä esimerkiksi Suomessa ja muualla Euroopassa sekä Pohjois-Amerikassa.
Konvektiosade
Niitä syntyy auringon lämmittäessä maanpintaa, jolloin maa puolestaan lämmittää yläpuolellaan olevaa ilmaa. Lämmennyt ilma kohoaa ylös, jolloin kosteus alkaa tiivistyä kumpu ja ukkospilviksi.
Lämmin ilma voi sisältää paljon vesihöyryä ja siten yleisin konvektiosade on raju ja lyhytaikainen ukkoskuuro tropiikissa, mutta niitä voi olla myös Suomessa kesäisin.