Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Miksi työn turhakkeet aiheuttavat kipua? Työn laadullinen epävarmuus…
Miksi työn turhakkeet aiheuttavat kipua? Työn laadullinen epävarmuus taustamekanismina
Teoria
Työn turhakkeet epäkunnioituksen viestinä
SOS-teoria (stress to offense to self)
Epäkunnioitus voi olla joko suoraa tai epäsuoraa (työn turhakkeet)
Stressireaktio -> lihasjännityksen lisääntyminen -> lihaskivut
Työn laadullinen epävarmuus= huoli työtehtävissään arvostamiensa piirteiden vähenemisestä
Sosiaalisen identiteetin teoria -> ammatillinen rooli
Työn määrällinen epävarmuus: huoli työn jatkumisesta
Voi herättää itsepintaisia ajatuksia
Työn turhakkeet & tuki- ja liikuntaelinkipu
Kipuja aiheuttaa biomekaaniset tekijät esim. tavaroiden nostaminen ja psykologiset vaatimukset esim. työmäärä
Sos. työolot vaikuttaa kipuihin, joten sosiaalinen tuki on tärkeä työn voimavara
Työn turhakkeet -> työn laadullinen epävarmuus -> kipu
Rotaatioperiaate
Tuhkimohypoteesi: jos lihaksen käyttämä voima on hyvin pieni voi rotaatioperiaate epäonnistua
Työn turhakkeet:
1) ilmaisevat epäkunnioitusta
2) vaarantavat ydintehtävien suorittamisen
3) voivat herättää huolta tulevan työn laadusta
Menetelmä
Osallistujat
128 työntekijää osallistui vapaaehtoisesti, joista 120 vastasi kyselylomakkeeseen. Lopullinen otoskoko n=109
Suurin osa (50%) 20-35 vuotiaita
n. 70% vakituinen työsopimus
Työntekijöitä erilaisista työtehtävistä
64% naisia
Aineistonkeruu ja mittarit
Verkkokyselylomake
Pitkittäisasetelma, eli kerättiin useampana ajankohtan
2 mittausajankohtaa: lähtötilanne ja seuranta 6 viikon kuluttua
Lähtötilanteessa mitattiin työn turhakkeita, laad. epävarmuutta ja tuk. liik. kipua -> 2. mittauksessa vain tuk.liik. kipua
Lumipallo-otanta
Turhakkeita mitattiin Bernin illegitimate task scalella (likertin asteikko) 8 kohtaa
Laadullista epävarmuutta mitattiin mittarilla, jossa 9/10 tekijää (palkka kohta jätettiin pois)
Tule-kipu kyselyssä viidellä eri kohdalla (likertin asteikko)
Muuttujat:
tuki- ja liikuntaelinkivut
työn laadullinen epävarmuus
työn turhakkeet
kontrollimuuttujat (kuten ikä, sukupuoli ja sopimustyyppi)
Tilastolliset analyysit
AMOS 25 polkumallit: Hypoteesit testattiin kontrollimuuttujien kanssa (malli kontrollimuuttujilla,) ja ilman kontrollimuuttujia (perusmalli)
Molemmissa näissä käytettiin bootstrap menetelmää mediaation epäsuorien vaikutusten arvioimiseksi
AMOS määriteltiin kontrolloimaan kipua lähtötilanteessa
Laskettiin keskiarvo, keskihajonta ja nollatason korrelaatiot (elikahden muuttujan väliset korrelaatiot ilman muiden muuttujien kontrollointia)
Polkumalli AMOS25 -> kontrolloi tuki- ja liikuntaeliten kipua t1
Rakennevaliditeettia tutkittiin konfirmatorisella faktorianalyysilla (eli tutkijalla jo ennen analyysin suorittamista teoriaan perustuva oletus aineiston faktorirakenteesta)
Kolmen faktorin malli
1.työn turhakkeet
työn laadullinen epävarmuus
tuki- ja liikuntaelinkipu (soveltui tutkimukseen kohtuullisen hyvin)
Diskussio
Rajoitukset
Mediaattoria (laadullista epävarmuutta) arvioitiin samaan aikaan kun laittomia tehtäviä
Pieni otoskoko
Itseraportointi saattaa vaikuttaa korrelaatioon
Vahvuudet
6viikkoa toisaalta lyhyt, mutta toisaalta hyvä aika, sillä pidemmässä ajassa useampi olisi saattanut keskeyttää, 6 vko hyvä myös siksi, että on todettu, että stressitekijöiden vaikutus työntekijän hyvinvointiin on enemmän lyhytaikaista kuin pitkäaikaista
Riippuvan muuttujan eli kivun kontrollointi lähtötilanteessa
Sovellus käytäntöön ja teorioihin
Tukee SOS teoriaa
Laadullinen epävarmuus on sekä stressitekijä, sekä voi vaikuttaa hyvinvointiin ETTÄ seurausta stressaavista työoloista
Turhakkeiden antaminen ei välttämättä ole aina tietoinen päätös
Jos yksilö vahvasti identifioitunut organisaatioonsa, hän voi ajatella turhakkeiden olevan tehtäviä, jotka palvelevat koko organisaatiota
Tulokset
Hypoteesi 1: Työn turhakkeet olivat positiivisessa yhteydessä tuki- ja liikuntaelinkipuun 6vko myöhemmin kun kipua kontrolloitiin lähtötilanteessa, mutta kun kontrolloitiin sukupuolta, ikää ja työsopimustyyppiä, yhteys väheni
Hypoteesi 2: työn laadullinen epävarmuus toimi välittävänä tekijänä työn turhakkeiden & tuki- ja liikuntaelinkivun välillä, kun kipua oli kontrolloitu lähtötilanteessa
Epäsuora polku: työn turhakkeilla oli
epäsuora
vaikutus
tuki ja liikuntaelinkipuihin ja tämä vaikutus säilyi merkitsevänä silloinkin kun kontrolloitiin sukupuolta, ikää ja sopimustyyppiä
Molemmat hypoteesit vahvistettiin!
Tutkimuksen tarkoitus & hypoteesit
Hypoteesi 1: työn turhakkeet on positiivisessa yhteydessä tuki- ja liikuntaelin kivun kanssa 6 viikkoa myöhemmin, kun tuki ja liikuntaelinkipua on kontrolloitu lähtövaiheessa
Hypoteesi 2: Työn laadullinen epävarmuus välittää tuki- ja liikuntaelinkivun ja työn turhakkeiden välistä yhteyttä 6 viikkoa myöhemmin, kun tuki- ja liikuntaelinkipua on kontrolloitu lähtovaiheessa
Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat yleisiä stressin seurauksia -> selittäjät?
Tutkimuskysymyksenä liittyvätkö työn turhakkeet työn laadulliseen epävarmuuteen, joka johtaa tuki- ja liikuntaelinkipuihin
Eli työn laadullinen epävarmuus toimii työn turhakkeiden ja tuki- & liikuntaelinkipujen välisenä mediaattorina
Aikaisemmat tutkimukset
Työn laadullista epävarmuutta tai epäsuotuisia sos. työoloja ei ole tutkittu taustamekanismina biofysiologiselle stressivasteelle
Käytetty poikkileikkausasetelmaa, mikä rajoittaa tulkintaa
Eivät ole vahvistaneet, voiko stressi esiintyä psykosomaattisina vaivoina
Glambek ym. työpaikkakiusaaminen lisää työn laadullista epävarmuutta
Cregård & Corin: työn turhakkeet estävät henk. koht. kehitystä
Työn laadullinen epävarmuus:
heikentää organisaatioon identifioitumista sekä yksilön suorituskykyä
on positiivisessa yhteydessä psykosomaattisiin vaivoihin ja tuk. liik. kipuun
voi näkyä ponnisteluiden ja palkkioiden välisenä epätasapainona
voi näkyä oikeudenmukaisuuden puutteena
ilmetä kokemuksena psykologisen sopimuksen rikkoutumisesta
uhkaa sosiaalista identiteettiä
Callea ym. työn laad. epävarmuus voi vaikuttaa oman työtilanteen ennustavuuteen ja hallittavuuteen
Callea ym (2019): työn laadullinen epävarmuus on negatiivisesti yhteydessä hyvinvointiin