Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
Giving voice to people with communication difficulties during mental…
Giving voice to people with communication difficulties during mental capacity assesments
Tutkimuksen tarkoitus ja hypoteesit
Lisätä tietoisuutta kommunikaatiovaikeuksista ja tarjota alustava arvio viestinnän seulonta työkalun käytettävyydestä, arvioitsijareabiliteetista ja kriteerivaliditeetista
Terveydenhuollon ammattilaiset ilman erikoista koulutusta eivät välttämättä osaa tunnistaa, tukea tai saattavat tehdä vääriä oletuksia kommunikaatiohaasteisista potilaista, jolloin he voivat tahattomasti riistää potilaan mahdollisuuden tehdä päätöksiä tai vaatia päätöksentekoa, kun potilaalla ei siihen oikeasti kykyä ole
Tavoitteena siis tunnistaa erityistarpeet komunikaatiohäiriöisten erityistarpeet henkisen kapasiteetin arvioinnissa ja auttaa määrittämään näiden tarpeiden tukeminen arvoinnin aikana
Erityisesti dementiaan liittyviin kommunikaatiovaikeuksiin tarvittaisi lisätukea!!
SLT:n rooli henkisen kapasiteetin arvioinnissa
Teoria
Seulontatyökalu MCAST (=mental capacity assesment support toolkit) kehitettiin yhdessä ammattilaisten kanssa
Kehitettiin iteratiivisesti käyttäjäkeskeisen suunnittelun UCD periaatteiden ja yhteistuotantotekniikoiden mukaisesti ELI terveydenhuollon ammattilaiset, palvelun käyttäjät, heidän perheet ja UCD:n asiantuntijat työskentelivät yhdessä
Ensimmäinen työkalujoukko, joka tukee ammattilaisia suorittamaan henk. kapasiteetin arvioinnin lakisääteisesti
Sisältää yksittäisiä osatestejä, jotka sisältävät eri päätöksentekotaitoja
Työkalu antaa kolme mahdollista lopputulemaa:
potilaalla ei kom. vaikeuksia joten kapasiteetin arviointia voi jatkaa, mutta ammattilaisen tulisi välttää erikoiskieltä
potilaalla vaikeuksia ymmärtää monimutkaista puhetta, ammattilaisen tulisi tehdä lisää osatestejä selvittääkseen voiko potilaan vaikeuksia tukea eri strategioilla
potilas ei kykene ilmaisemaan kyllä/ei vastauksia tai ymmärtämään yksinkertaista puhuttua tietoa -> SLT:n konsultaatio tarpeen
Arvioitiin työkalun käytettävyyttä, luotettavuutta arvioitsijareabiliteetilla ja pätevyyttä kriteerivaliditeetilla (psykometriset ominaisuudet)
MCA: laki joka suojaa yli 16v päätöksentekoa
Menetelmät
Osallistujat
Potilaat
17 potilasta, ikähaarukka 48-93v, näistä 9 testattiin!!!
6:lla uusi aivohalvausdiagnoosi, 1:llä aivohalvaus aiemmin, yht. 10 kogn. vaikeuksiin liittyviä tiloja
Ammattilaiset tunnistivat potilaat, joilla diagnoosi näistä häiriöistä ja jotka tarvitsivat henk. kapasiteetin arviointia
Poissulkukriteerit: näkövaikeudet, muu kuin englannin kielen taito
Tutkija eli SLT vieraili tunnistamien potilaiden luona ja antoi heille osallistujatietolomakkeen, tämän jälkeen vieraili uusiksi 24h päästä kysyäkseen halusivatko he osallistua. Tarvittaessa henk. kapasiteetin arviointi tai perheen jäseneltä kysyminen, jos ei kyennyt antamaan tietoista suostumusta
Ammattilaiset
yht. 21 (20 naista 1 mies) eri aloilta: lääkäreitä, toimintaterapeutteja, fysioterapeutteja, puheterapeutteja, sairaanhoitaja
Rekry uselita kapasiteetin arvointiin liittyviltä aloilta
Tutkimuksen mainostus terveydenhoitosäätiön sähköisessä henkilöstotiedotteessa
Tiedonkeruumenetelmä
Kannustettiin ammattilaisia käyttämään työkalua osana henk. kapasiteetin arviointeja, joita he suorittivat työpäiviensä aikana 6kk ajan (tutkijat eivät havainnoineet näitä seulontatestejä)
MCAST tutkimus käytti mixed-methods menetelmää, jossa tietoa kerättiin laadullisesti ja määrällisesti
Luotettavuutta mitattiin arvioitsijareabiliteetilla
Aina kun ammattilainen A käytti seulontatyökalua potilaaseen, ammattilaista B pyydettiin tekemään toinen riippumaton seulonta 48h kuluessa ensimmäisestä arvioinnista
Kehotettiin tarkastamaan potilaan muistiinpanot ennen toisen testin suorittamista
Kahden seulonnan osatestin tuloksia verrattiin toisiinsa
Pätevyyttä arviointiin kriteerivaliditeetilla
Kriteerivaliditeettia mitattiin vertailemalla ammattilaisen A seulontatestin (MCAST) ja tutkijan viestintäarvioinnin (FAST) tuloksia
Kriteerimuuttuja: SLT:n suorittama viestinnän arviointi
= seulontatyökalulla saatujen tulosten ja ulkoisen kriteerimuuttujan (eli jo validiksi todetun mittarin) avulla
saatujen tulosten samankaltaisuus
Työkalua testattiin tapaussarjatutkimuksen avulla
Käytettävyyden arviointi
6kk jakson jälkeen ammattilaisia pyydettiin täyttämään sähk. kyselylomake nimettömänä
tutkija keräsi myös MCAST-dokumentaatiota (asiakirja-analyysi)
Tiedon analyysi
Arvioitsijareab. ja kriteerivalid. -> käytettiin Fleiss's kappa tilastoa
Käytettävyys -> kvant. aineisto: frevkenssit ja päätelmätilastot excel kvalit. aineisto: sanatarkka litterointi wordiin ja analysoitiin temaattisesti käyttäen kehysanalyysiä
Diskussio
Rajoitukset:
Arvoitsijan sisäistä reabiliteettia ei arvioitu
Tutkimuksessa sekoittui psykometristen (kriteerivaliditeetti, arvioitsijareabiliteetti) ominaisuuksien mittaaminen ja sen mittaus, miten ammattilaiset käyttivät sitä käytännössä
Työkalun käyttöohjeita ei noudatettu
Tutkimuksessa vain 17 potilasta
Järjestyksen tasapainottaminen epäonnistui
Pyrkimys testata kaikkia potilaita 48h sisällä epäonnistui
Sosiaalinen suotavuus
Ei voida luottaa työkalun antavan vielä vankkaa ja johdonmukaista tietoa
Kyllä-ei osatestillä parempi kriteerivalid. ja arvioitsija reabilit, kuin puhutun ymmärtämisen osatestillä
Tulokset
Ammattilaiset arvioivat verkkokyselyssä (n 15)työkalun helppokäyttöiseksi ja hyödylliseksi
3/15 ilmoitti että eivät koenneet tarvetta käyttää seulontatyökalua, koska olivat jo tietoisia potilaan kom. tarpeista (n2) tai koska potilaalla ei näyttänyt olevan kom. vaikeuksia (n1)
Kohtalainen arvioitsijareabiliteetti ja heikko kriteerivaliditeetti
Arvioitsijareliabiliteetti: Ammattilaiset A ja B kirjasivat samat tulokset jokaisesta yhdeksästä potilaasta kyllä/ei-vastauksen osatestissä. Ammattilaiset A ja B saivat samat tulokset viidellä kahdeksasta potilaasta puhutun ymmärtämisen osatestissä
Kriteerivaliditeetti: Tutkija ja ammattilainen A saivat johdonmukaisia tuloksia kyllä/ei-vasteen luotettavuuden osatestissä jokaisen yhdeksän potilaan osalta. Puhutun kielen ymmärtämisen osatestissä he saivat samat tulokset vain kahdella potilaalla.
9/17 potilasta testattin, joista 4 kommunikaatiovaikeuksia ja 3 tarvitsi lähetteen SLT
Yhtä potilasta (P14), globaalia afasiaa sairastavaa naista, ei ohjattu SLT:hen seulontatyökalun
edellyttämällä tavalla
8 päätettiin olla testaamatta,. joista
3:n potilaan kohdalla ammattilaiset olivat tietoisia SLT:n viimeaikaisista tuloksista
4:llä kommunikaatiotarpeita, jotka olisivat hyötyneet SLT lähetteestä (dementia tai muistin heikentymä)
Aiemmat tutkimukset (aika vähän)
Kvalitatiivinen tutkimus: terveydenhuollon ammattilaisilla on vain vähän puheterapiaresursseja kommunikaatiohäiriöiden arviointiin ja hoitoon
TÄHÄN TARPEESEEN SUUNNITELTIIN VIESTINNÄN SEULONTATYÖKALU
Kirjallisuuskatsaus ja 2. laadullinen tutkimus: viestinnän seulontatyökalua pitäisi kehittää ja suunnittelua tarkentaa