Please enable JavaScript.

Coggle requires JavaScript to display documents.

Stahl:Intensiivisen afasiaterapian tehokkuus kroonista aivohalvausta…

- - - - afasiadiagnoosi (vahvistettu Aachenin afasiatestillä AAT)
      - oireiden krooninen vaihe vähintään 1 vuosi aivohalvauksen jälkeen -> estetään spontaanin toipumisen liittyvät ulkopuoliset tekijät
      - saksa ensimmäinen äidinkieli
      - oikeakätisyys
    - - traumaattisesta aivovammasta tai neurodegeneratiivisesta sairaudesta johtuva afasia
      - vakavat ei-verbaaliset kognitiiviset puutteet
      - vakava korjaamaton näkö- tai kuulovamma
      - muut hoitamattomat sairaudet
      - intensiivinen SLT 2 vuoden sisällä ennen tutkimukseen osallistumista
    - - 15 ryhmässä I ja 15 ryhmässä II
  - - - ryhmä I: 4 tuntia päivittäistä harjoittelua
      - ryhmä II: 2 tuntia päivittäistä harjoittelua
  - - - ryhmät: 3 potilasta ja terpeutti
        
        kuvakorttoje joissa ei esineitä tai toimintakohtauksia (pullo; juominen)
        
        tavoitteena saada kortin kaksoiskappale joka kuului jollekkin toiselle pelaajalle; pyytämällä "anna minulle.." tai ehdottamalla toimintaa "Tehdään .... yhdessä"
        
        väärinkäsityksen sattuessa pelaajat esittivät selventäviä kysymyksiä
        
        Kommunikatiivisen vuorovaikutuksen kompleksisuus räätälöitiin potilaiden yksilöllisen kielitaidon mukaan vaihtelemalla kohdesanojen ja lauserakenteiden vaikeustasoa.
    - - 336 tehtäväkohtaa; erillisisssä 12 kortin sarjoissa
        
        Kolme vaikeustasoa substantiiveissa
        
        48 korkea
        
        48 keskitaso
        
        48 matala
        
        kaksi vaikeustasoa verbeissä
        
        24 korkea
        
        24 matala
    - - Kaikissa harjoitteluistunnoissa terapeutti (i) kannusti pelaajia antamalla positiivista palautetta, (ii) toimi mallina käyttämällä yksilöllisesti sopivia lauserakenteita (esim. kohteliaat pyynnöt potilaille, joilla oli vallitseva agrammatismi: "Voisitko antaa minulle [...], kiitos?") ja (iii) upotti semanttisia vihjeitä vuorottelusekvensseihin aina, kun siitä oli apua (esim. ehdotukset henkilöille, joilla oli sananlöytämisvaikeuksia: "Saanko tarjota sinulle tuota työkalua leikkaamista varten?" - "Veitsi, kyllä!").
      - Terapeutti ei tarjonnut muunlaisia vihjeitä, kuten foneemisia (esim. sanan alkuäänteitä: "Se alkaa /n/…”-"Veitsi" Knife ) tai grafeemisia (esim. luku- tai kirjoitustapa), eivätkä potilaat myöskään toistaneet verbaalisia ilmauksia ohjeen mukaan (esim. "Se on veitsi. Mikä se on?" - ”Veitsi").
      - itseohjautuvussstrategiat sallitujja myös eleet jotka saattoivat täydentää mutta eivät korvata puhuttua kieltä
      - hoitoa antoi 4 terpaeuttia
- - - - Tämän vahvisti kaksi riippumatonta kliinistä kielitieteilijää, joiden välinen yksimielisyys oli korkea
- - - - iimeisellä harjoitusjaksolla vain kohtalaisen intensiivisesti harjoittelevat potilaat jatkoivat edistymistä
- - - - Sen sijaan Hebbin laki ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että yhden päivän aikana syntyy kattovaikutus (ceiling effect), jos hoidon teho ylittää tietyn raja-arvon.
      - Tukea tälle väitteelle saadaan oppimispsykologiasta, jossa ärsykkeeseen tottumisella ennustetaan tarkkaavuuden heikkenemistä, ja kliinisestä neurotieteestä, jossa keskustellaan kattoefektiä intensiivisen SLT:n ja samanaikaisen dopaminergisen lääkityksen jälkeen.