Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
8 Juutalainen elämäntapa ja etiikka - Coggle Diagram
8 Juutalainen elämäntapa ja etiikka
Uskonnon harjoittaminen kotona ja synagogassa
Juutalaisille uskonto on enemmän kuin pelkkä uskonto. Se on heille kulttuurin perusta ja elämäntapa.
Juutalainen elämäntapa perustuu lakiin, joka on koottu Talmudiin. Se on kokoelma rabbien tulkintoja Toorasta.
Talmudin lisäksi elämänohjeita löytyy Halakhasta, joka tarkoittaa oikeaa polkua tai tietä. Halakhasta löytyy ohjeita jokaiselle elämänalueelle, kuten pukeutumiseen, syömiseen rituaalien oikeaoppiseen suorittamiseen sekä yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Juutalaisten pyhä päivä on nimeltään sapatti. Sitä vietetään lauantaina, mutta se alkaa jo edellisen perjantain auringonlaskusta. Sapattina vältetään mahdollisimman paljon kaikenlaista rasitusta ja käydään synagogassa jumalanpalveluksessa.
Perjantai-iltana synagogan jälkeen yleensä syödään sapattiateria perheen kanssa. Aterialle on annettu tietyt ohjeet Toorassa, ja yleensä perheen äiti valmistaa aterian näiden ohjeiden mukaan.
Toora on synagogan tärkein esine. Sitä luetaan aina jumalanpalveluksissa. Toora sisältää viisi Mooseksen kirjaa. Tooraa säilytetään synagogan idän puoleisella seinällä telineellä.
Sekä kotona että synagogassa käytetään rukouskirja nimeltä Siddur. Se sisältää rukouksia eri tilanteisiin. Rukoukset ovat pääasiassa koottu Toorasta sekä Psalmien kirjasta.
Elämänkaarirituaalit
Juutalaisessa kulttuurissa on omat elämänkaarirituaalit.
Ympärileikkaus
Tooran mukaan juutalaiset pojat pitää ympärileikata kahdeksan päivän iässä
Tämä on herättänyt paljon keskustelua, koska ympärileikkaukselle ei ole mitään lääketieteellistä syytä
Ympärileikkauksen jälkeen luetaan rukouksia sekä julkistetaan pojan nimi
Uskonnollinen täysi-ikäisyys
Kun tyttö täyttää 12 ja poika 13, juutalaisessa kulttuurissa he ovat tulleet uskonnolliseen täysi-ikäisyyteen.
Tämän kunniaksi pidetään juhlat
Poikien juhla on nimeltään bar mitzva ja tyttöjen juhla on nimeltään bat mitzva.
Juhlaa vietetään synagogassa ja kotona, ja isommilla alueilla voi olla monen nuoren juhla samaan aikaan
Häät
Häät ovat juutalaisessa kulttuurissa yhteisöllinen tapahtuma
Vihkimiseen hääpari valmistautuu paastoamalla
Häitä ei saa viettää tiettyinä ajanjaksoina vuodesta, joita on kaksi: Pääsiäisen ja viikkojuhlan välinen aika, koska silloin vietetään suruaikaa sekä uudenvuodenjuhlan ja suuren sovintopäivän välinen ajanjakso, koska silloin ihmisen tulee katua syntejään.
Hääpari vihitään erityisen hääkatoksen alla, mikä symboloi hääparin yhteistä kotia.
Hääseremonian lopuksi mies särkee lasin, mikä symboloi Jerusalemin temppelin tuhoa.
Hautajaiset
Juutalaiset hautajaiset ovat hyvin yksinkertaiset
Heidät haudataan yksinkertaisessa ruumispussissa
Sen jälkeen jokainen paikalla olija sirottelee vainajan päälle kolme lapiollista hiekkaa
Jos laki ei salli hautaamista ilman arkkua, haudataan juutalainen koristelemattomassa puuarkussa
Tämä symboloi sitä, että kuoleman edessä jokainen on samanarvoinen riippumatta omaisuudesta tai asemasta
Vuoden päästä hautajaisista pidetään vainajalle muistotilaisuus
Perinteen mukaan hautajaiset on pidettävä kahden päivän päästä vainajan kuolemasta
Tämä johtuu käytännön syistä, koska juutalaisten asuinalueilla ruumiin säilyminen oli ongelma, oli hyvä saada ruumis nopeasti maan alle
Juutalainen vuodenkierto
Juutalainen kalenteri perustuu kuun ja Auringon kiertoon
Kalenteri alkaa oletetusta maailman luomisesta, jota pidetään vuotena 3761 eKr.
Vuosi kestää 355-353 päivää
Vuoteen lisätään joskus 13. kuukausi, jotta pysyttäisiin aurinkovuoden tahdissa
Juutalaiseen vuodenkiertoon liittyy lukuisia juhlia.
Juutalainen uusi vuosi ajoittuu syys-lokakuulle, edeltävänä kuukautena jumalanpalveluksissa puhalletaan juutalaiseen torvisoittimeen eli šofariin. Tämä symboloi ihmisen havahtumista rajalliseen aikaan täällä maailmassa
10 päivän päästä uudesta vuodesta vietetään suurta sovintopäivää. Se on merkittävin juhla, koska silloin ihminen saa synnit anteeksi. Päivän aikana paastotaan ja rukoillaan.
Lehtimajanjuhlaa vietetään suuren sovintopäivän jälkeen, syksyllä. Tällöin juutalaiset rakentavat majoja pihoillensa lehdistä. Majat symboloivat väliaikaisia asumuksia, joissa juutalaiset asuivat ollessaan matkalla luvattuun maahan.
Keskellä talvea juutalaiset viettävät valon juhlaa eli hanukkaa. Juhlan syy johtuu vuonna 165 eKr. tapahtuneesta Jerusalemin temppelin häpäisystä. Temppeli vallattiin ja muutettiin Zeuksen temppeliksi, mutta juutalaiset saivat temppelin vallattua takaisin.
Keväällä viikkoa ennen pääsiäistä vietetään purim-juhlaa. Juhlan syy löytyy juutalaisten historiasta, kun juutalainen Ester sai koko kansan säästettyä joukkotuholta.
Pääsiäinen on yksi tärkeimmistä juutalaisten juhlista. Sitä vietetään Egyptistä vapautumisen muistoksi ja se kestää yleensä seitsemän päivää. Pääsiäisen ajan kotona ei saa syödä eikä säilyttää ruokaa, joka on hapatettua. Näin on, koska juutalaisilla ei ollut Egyptistä paetessaan tällaista ruokaa mukanaan.
Pääsiäinen alkaa iltajumalanpalveluksesta synagogassa ja jatkuu siitä kotona syötävällä seder-aterialla. Aterian ainesosilla täytyy olla jokin symboolinen merkitys, jonka aterian valmistanut perheenjäsen selittää muiden syödessä.
Viikkojuhlaa vietetään seitsemän viikon päästä pääsiäisestä. Sitä vietetään sen muistoksi, kun Mooses toi Siinain vuorelta kymmenen käskyn lakitaulut.
Juutalaisuus ja ruoka
Juutalaisessa kulttuurissa on tietyt ruokasäädökset
Puhtauteen liittyvät säädökset ovat tärkeitä
Tähän on erityiset Košer-säädökset
Ne perustuvat Tooraan ja jaottelevat, mitä saa syödä ja mitä ei
Eläimistä esimerkiksi sianlihaa, äyriäisiä tai riistalintuja ei saa syödä
Myöskin veriruokia tulee vältellä
Ruoat jaotellaan kolmeen ryhmään: liharuoat, maitoruoat sekä neutraalit ruoat.
Liha- ja maitoruokia ei saa valmistaa eikä syödä samoissa astioissa, joten niille on monesti eri astiat
Juutalainen etiikka
Juutalaisen etiikan keskipisteenä on kaksi suhdetta: suhde Jumalaan sekä suhde toisiin ihmisiin.
Jumalaa kohtaan tulee osoittaa kuuliaisuutta
Juutalaisen moraalin määrittelee pääasiassa kymmenen käskyä
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on myös yksi tärkeä periaate juutalaisessa etiikassa
Käytännössä tämä tarkoittaa, että huonommassa asemassa olevia tulee auttaa
Tärkeä juutalainen elämänohje on kultainen sääntö. Sen mukaan täytyy kohdella muita ihmisiä niin kuin itse haluaa heidän kohtelevan sinua.
Juutalaisuudessa luonto on Jumalan luomus ja siten lähtökohtaisesti hyvä, joten sitä on kunnioitettava. Tooran ohjeen mukaan ihmisen tehtävä on viljellä ja varjella luontoa.