Please enable JavaScript.
Coggle requires JavaScript to display documents.
KPL 10 Äärioikeisto uhkaa demokratiaa - Coggle Diagram
KPL 10 Äärioikeisto uhkaa demokratiaa
Lapuan liike
Muilutukset
Kommunisteja kyyditettiin itärajalle tai sen yli ja uhkailtiin, pahoinpideltiin ja nöyryytettiin siellä
Lapuanliikkeen keino maanjohdon painostamiseksi
Kaksi kommunismista syytettyä kansanedustajaa kyyditettiin jopa suoraan eduskunnasta perustuslakivaliokunnan kokouksesta
yht. 250
Nimetty paljon kyydityksiä tehneiden lapualaisveljesten Jussi ja Jaakko Muilun mukaan
syntyi 1929 Lapualla
Seurausta kommunistinuorten provokatiivisesta esiintymisestä ja siitä seuranneista väkivaltaisuuksista
Organisoi talonpoikaismarssin Helsinkiin päättäjien painostamiseksi
kesällä 1930
Hallitus erosi ja silloinen presidentti Relander hajotti eduskunnan
Kommunismi kiellettiin Suomessa vedoten "tasavallan suojelulakeihin"
Vuosina 1930-44 eduskunnassa ei ollut kommunisteja
Samoin kommunistien hallussa ollut Suomen ammattijärjestö kiellettiin
Väkivaltainen oikeistoradikaali liike
tavoitteena kommunismin kieltäminen
ryhtyivät vainomaan kommunisteja tai heiksi epäiltyjä henkilöitä
Johdossa talonpoika Vihtori Kosola
Muita toimia kommunismin kitkemiseksi:
työväen talojen sulkeminen
kunnanvaltuutettuja ja muita luottamustoimissa olevia painostettiin eroamaan
kommunististen lehtien kirjapainoja hävitettiin
Miksi Lapuanliike syntyi
Kansa kääntyy liiikettä vastaan
Lapuan liikkeellä oli aluksi laaja kannatus porvarillisissa ryhmissä
Kannatusta löytyi niin tavallisen kansan kuin poliittisen ja kulttuurillisen eliitin joukoista
Syksyllä 1930 laittomuudet eivät kohdistuneet enää vain kommunisteihin vaan myös sosiaalidemokraatteihin ja maltillisiin porvareihin
Muun muassa presidentti Ståhlbergin kyyditys Joensuuhun lokakuussa 1930 oli kansalle liikaa
Liike näytti olevan kommunisteja suurempi uhka demokratialle
Liikkeen johto vähättelee osuuttaan laittomuuksiin
Johto väitti, ettei juuri voinut vaikuttaa tapahtumiin, sillä kyseessä oli kansanliike
Tämä oli osittain totta, sillä liikkeellä oli vain epävirallisia johtajia
Toisaalta liikkeellä oli löyhä organisaatio eli se oli jossain määrin järjestäytynyt
Kosolan talo toimi päämajana jonne muilutettavia vietiin kuulusteluihin ennen kyydityksiä
Laittomuuksista vastasi noin kymmenen eri iskujoukkoa ympäri maata
Laillisuusrintama
Kommunistilakien jälkeen eduskunnassa syntyi lapuanliikkeen hillitsemiseen tähtäävä ryhmittymä
SDP
Edistyspuolue
Maalaisliitto
RKP
Rohkaisi Svinhufvudin hallitusta suhtautumaan jyrkemmin laittomuuksiin syksyllä 1930
Mäntsälän kapina
Sen seurauksena lapuanliike loppui helmikuussa 1932
Liikettä arvostellut
sosiaalidemokraatti
piti puhetta Mäntsälän työväentalolla, kun
400 aseistettua lapualaista piiritti
rakennuksen
Mielenosoitus muuttui kapinaksi
Isänmaallinen kansanliike (IKL)
Syntyi jatkamaan lapuanliikkeen toimintaa, kun liike lakkautettiin
poliittinen puolue
Ihaili avoimesti Euroopan fasistisia puolueita